Osuuskuntien jäsenmäärä jatkaa edelleen voimakasta kasvuaan. Viime vuonna yhteinen jäsenmäärä kasvoi nimenomaan S-ryhmän ja osuuspankkien ansiosta noin viisi prosenttia. Myös vakuutusalan osuustoiminnan eli keskinäisten henki- ja vahinkovakuutusyritysten asiakasomistajien määrä jatkoi kasvuaan, vaikka kenttä elääkin nyt keskellä isoa murrosta.

Globalisaation rynniessä Suomen kansa luottaa osuustoimintaan entistä vahvemmin ja pitää sitä omanaan. Suuret yrityskaupat Pohjolan ja Suomen Sparin osto vahvistavat tätä kuvaa.

Kun Osuustoiminnan Vuosikirjan seuraamien osuustoimintayritysten ja keskinäisen vakuutustoiminnan jäsenmäärät lasketaan yhteen, niin viime vuoden lopussa Suomessa rikottiin ensimmäisen kerran jo kuuden miljoonan jäsenen raja. Osuustoiminta ei enää ole meillä mikään marginaali-ilmiö. Esimerkiksi 500 suurimman suomalaisen yrityksen joukossa osuustoimintaa on kymmenen prosenttia ja kotimaisessa omistuksessa olevista jo peräti 16 prosenttia.

Suomalaisen osuustoiminnan kehityskuva on nyt kuitenkin aiempaa selvemmin kaksijakoinen. Palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnalla pyyhkii entistäkin paremmin, erityisesti S-ryhmän osuuskaupoilla, mutta tuottajaosuustoiminnan tulostahti näyttää yleisesti tarkasteltuna olevan hiipumassa.

Tosin muutamat tuottajaosuustoimintaa edustavat kärkiyritykset kuten HK Ruokatalo, Atria ja Valio näyttävät edelleen pärjäävän vähintään kohtuullisesti. Mutta niidenkin menestys selittyy entistä selvemmin pärjäämisellä nimenomaan ulkomailla eikä enää niinkään kotimaassa, jossa ne kärsivät mm. keskittyneen kaupan kiristyneestä hintakilpailusta. Kurjin tilanne on edelleen Järvi-Suomen Portilla, jonka yrityssaneeraus jatkuu.

Myös kotieläinjalostusryhmän osuuskuntien taivaalle on noussut uusia pilviä. Sopua sianjalostukseen sen ja toisaalta suurten lihatalojen Atrian ja HK Ruokatalon kanssa ei löytynytkään. Niin kilpailija Finnpig rakentaa oman ison karjuaseman Vammalaan. Tavallinen sikafarmari joutuu nyt miettimään, kumman kilpailijan sanaan luottaa enemmän. Naudanjalostus kuitenkin säilyy kotieläinjalostusryhmällä edelleen ilman kilpailua.

Metsäliitto on tänä vuonna pistänyt omat rakenteensa myös päätöksenteossa uusiksi pärjätäkseen edelleen hyvin vaikeilla maailmanmarkkinoilla ja nousevien kustannusten keskellä. Finnforest sulautettiin jo emo-osuuskuntaan ja tuloksen
parantuminen alkoi heti näkyä. Seuraava ja ratkaiseva iso puserrus on M-realin
saaminen tekemään hyvää tulosta.

Myös uus- eli pienosuustoiminnan kehitys viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut moniin toiveisiin nähden selvä pettymys. Tilastokeskuksen aineistojen perusteella arvioimme sen työllisyysvaikutukseksi valtakunnallisesti vain noin 4 300 työpaikkaa kokoaikaisiksi muutettuna. Pienosuustoiminnan uusia mahdollisuuksia ei selvästikään ole osattu käyttää hyödyksi.

Osuustoiminnan Vuosikirja ilmestyy nyt jo kahdennentoista kerran. Tällä kertaa se virittelee keskustelua ja nostaa esiin useita ongelmia, joihin suustoimintayritysten hallinnossa ja johdossa joudutaan eri puolilla miettimään ratkaisuja seuraavan vuoden aikana. Ainakin tuottajaosuustoimintayritysten hallinnossa on tarve rekrytoida hallituksiin lisää ulkopuolisia kovan tason ammattilaisia monipuolistamaan osaamispohjaa. - MMK

| Sivun alkuun |