Pienosuustoiminnan 10 vuotta: jähmeä kasvu
Pienosuustoiminta työllistää noin 4 300
 TÄMÄ OSUUSKUNTA TAKOO KULTAA. Lahden Muotoiluinstituutin kultasepänalan opiskelijat perustivat vuonna 1999 Kultasepänalan Osuuskunnan X8:n henkiseksi, ammatilliseksi ja taloudelliseksi työkalukseen. Kuvassa vasemmalta Marjut Viitanen, Soili-Riikka Andersson, Eero Hintsanen, Juha Loikala ja edessä Heli Kauhanen. Jäsenet toimivat yrittäjinä, mutta markkinointiosuuskunta vastaa mm. yhteisestä työtilasta, koneista, laitteista ja osaksi markkinoinnista. Uudesta osuuskunnasta kerrottiin Uusi osuustoiminta-liitteessä 1/2000. Kuva Tapani Lepistö |
Kun työllistäminen katsotaan laskennallisesti lähes kokoaikaisiksi työpaikoiksi, niin tulokseksi saatiin noin 4 300 henkilöä vuonna 2004. Tyypillistä on usein varsin lyhytaikaisten työkeikkojen tarjoaminen jäsenille.
Osuuskuntamuotoinen yritystoiminta on yritysten määrällä mitattuna yleisintä energia- ja vesihuollossa, tukku- ja vähittäiskaupassa, rahoitustoiminnassa ja kiinteistöpalveluissa. Liikevaihdolla mitattuna kauppa on ylivoimaisesti suurin toimiala.
Historiallisesti osuustoiminta on ollut vahvassa asemassa elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa, kaupassa ml. majoitus- ja ravintolatoiminta sekä pankki- ja vakuutustoiminnassa. Mielikuvissa osuustoiminta on samaistettu sellaisiin yrityksiin kuten Valio, LSO, SOK, OKO ja Metsäliitto, vaikka yksikkökooltaan pienempää osuustoimintaa on ollut verraten yleisesti myös maa- ja metsätaloudessa.
Vuoden 1990 jälkeen osuuskuntayrittäminen löydettiin uudelleen, kun laman seurauksena yrityksiä meni nurin, niitä saneerattiin ja työpaikkoja katosi massoittain, mm. rakentamisessa ja pankkitoiminnassa puolet. Alettiin yleisesti puhua uusosuustoiminnasta, jolla tarkoitetaan vuoden 1990 jälkeen perustettuja osuuskuntia.
Pellervo-Seura on seurannut uusosuustoimintaa vuodesta 1987, Kilon Osuus-Auton perustamisesta lähtien. Näihin yrityksiin ei kuitenkaan lasketa alueosuuskauppojen ja maakunnallisten osuuspankkien perustamisia, joita tapahtui yhdistämällä vanhoja, jopa 1900-luvun alkupuolella perustettuja yrityksiä.
Mitä Tilastokeskuksen
rekisterit kertovat? Uusosuustoiminnan seurantaan kaupparekisteri on äärimmäisen vaikeasti hyödynnettävissä, itse asiassa kelvoton, koska se pitää sisällään valtavan määrän ns. pöytälaatikkofirmoja.
Tilastokeskuksen yritysrekisteri on selvästi parempi, koska siinä kriteerinä on yrityksen toiminta. Osuuskunnalla pitää olla vähintään 9 400 euron liikevaihto vuodessa tai sen tulee työllistää vähintään 0,5 henkilöä, jotta se pääsee yritysrekisteriin.
Tilastokeskuksen aineisto on tarkka omilla laadintaperusteillaan. Jotta uusosuustoimintaan pääsee kiinni, joutuu Tilastokeskuksenkin yritysrekisterin perusdatasta poistamaan edellä mainitun tyyppiset isot/vanhat yksiköt. Tätä artikkelia varten sellainen seulonta tehtiin ensimmäisen kerran. Tällä hetkellä tuoreimmat saatavilla olevat tiedot ovat toissa vuodelta.
Nyt laadittua analyysia varten vuoden 2004 rekisteriaineistosta jätettiin pois osuuskauppojen, osuuspankkien ja osuuskuntamuotoisen teollisuuden yksiköt. Jäljelle jäi vajaa 1 000 osuuskuntayritystä ja henkilöstöä noin 4 300. Osuuskuntien kohdalla henkilöstö tarkoittaa pääasiassa työllistettyjä jäseniä.
Keskimäärin
neljä henkilöä
Keskimäärin osuuskunta työllisti 4 henkilöä. Kyseessä on aritmeettinen keskiarvo, jota nostavat energiaosuuskunnat. Mediaani on selvästi pienempi. Voidaan perustellusti puhua pienosuustoiminnasta.
Näiden osuuskuntien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1994, niiden liikevaihdon arvo on kasvanut 30 %, liikevaihdon volyymi 13 %, mutta henkilöstömäärä supistunut 23 %. Vuodesta 1999 henkilömäärä on kääntynyt lievään kasvuun. Kaiken kaikkiaan 10 vuoden kehitys on ollut tasaisen jähmeää. Kysyntäpohja monilla alueilla on heikko.
Hyvin tyypillisiä ovat energia- ja vesiosuuskunnat. Niitä on vajaa 300 ja ne kuuluvat henkilöstön osalta pienimpään kokoluokkaan 0,5-4 henkilöä eli työllistävät keskimäärin 1,1 henkilöä. Liikevaihtoa kertyy 188 000 euroa/yritys.
Toimialakirjossa löytyy lisäksi taimi-, vihannes-, marja-, kala- ja riistaosuuskuntia, puimuri- ja kuivaamo-osuuskuntia, vaatteiden valmistusta, hoiva-alan osuuskuntia, kotiapua, työ- ja remonttiosuuskuntia, asiantuntijapalveluita, kiinteistöhuoltoa ja kulttuuriosuuskuntia. Varsin monet osuuskunnat hyödyntävät vanhoja teollisuuskiinteistöjä.
Pienosuustoiminta työllistää 4 300 henkilöä, toisin sanoen sillä on alueellista merkitystä. Paljon suurempiakin lukuja on menneinä vuosina esitetty. Ilmiö ei ole taantunut, mutta kehittynyt odotettua hitaammin.
Vuosi sitten Pellervo-Seuran tämän Vuosikirjanumeron lehdistötiedotteessa todettiin, että pienosuustoimintaa ei vielä osata käyttää työpaikkojen luomisessa, ja että toiminta on ajautunut säästöliekille. Yrittämisen edellytyksiin ei ole kiinnitetty huomiota. Pienosuustoiminnan työllisyysvaikutukseksi arvioitiin silloin ensimmäisen kerran realistisesti noin 3 000 - 5 000 kokoaikaista työpaikkaa. Nuo arviot osoittautuivat verraten tarkoiksi.
Lisää vauhtia
kehitykseen
Pienosuustoiminnan merkitys on siinä, että se täydentää tuotanto- ja palveluverkostoa ja luo mahdollisuuksia niille, jotka eivät ole työllistyneet perinteisillä aloilla tai työpaikka on kadonnut milloin mistäkin syystä. He voivat ylläpitää ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan yhteisyrittämisen keinoin. Sitä voi laajentaa, jos kysyntäpohjaa on tai sitten siirtyä uusin tehtäviin, kun niitä ilmaantuu.
Panu Kalmin havainto, että vastasyklisyys selittää osuuskuntien syntyä (OT 2/06) pitää paikkansa. Osuuskuntia perustetaan eniten alueille, joissa vallitsee korkea työttömyys ja joissa väki vähenee eikä ostovoima kasva. Ns. potkukelkkakunnissa yrittämisen edellytykset ovat tavallista haastavammat ja kysyntäperustaa on haettava kauempaa.
Toki myös yhteisöllisyyden kaipuu vaikuttaa osaan ihmisistä niin, että yritykseksi valitaan osuuskunta. Kaikki eivät myöskään ole halukkaita panostamaan osakeyhtiön tuhtiin osakepääomaan. Vaarana tosin on, että ilman riittävää pääomaa ei osuuskuntakaan menesty.
Ammattimaisesti hoidettuna osuuskunta on hyvin käyttökelpoinen ja moneen soveltuva yritysmuoto. Tämä pitäisi myös yritysneuvonnassa ja koulutuksessa muistaa, jotta uusia elinkelpoisia osuuskuntia syntyisi enemmän ja kehittyisi nykyistä rivakammin.
Yrjö Kotisalo
Kuuden miljoonan jäsenen raja rikki >>
Osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritystoiminta 2005 >>
Joka kymmenes suuryritys edustaa osuustoimintaa >>
| Sivun alkuun |