Tiimiakatemiaan
nykyisin tunkua

Opiskelijat ovat keskimäärin 21-26-vuotiaita. Kun opinnot päättyvät, osuuskunta yleensä lopetetaan, elleivät uudet opiskelijat tahdo jatkaa valmistuneiden yritystoimintaa. Osuuskuntien lopettamisen syyt ovat käytännönläheisiä: valmistuneista opiskelijoista osa jatkaa yrittäjinä muissa yrityksissä ja osa hakeutuu muualle töihin. Uudet opiskelijat taas haluavat useimmiten perustaa oman yrityksen.
Valmistuneilla on myös mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa hautomossa opintojen jälkeen. Hautomosta lähteneet yrittäjät ovat puolestaan perustaneet Jyväskylän seudulle yritysryppään, joka kulkee nimellä Crazy Town.
Tämän vuoden yhteisjaossa Tiimiakatemiaan oli tarjolla 40 paikkaa, joista ensisijaisia hakijoita oli lähes parisataa. Tunkua tähän ammattikorkeiden osuuskuntainstituutioon on runsaasti, sillä kaikkiaan hakemuksia akatemiaan jätettiin noin 600. Tänä syksynä aloittaa kolme uutta tiimiä. Lisäksi akatemiaan otetaan muista ammattikorkeista siirtyviä opiskelijoita.

Heliasta mallia
pääkaupunkiseudulle

Helsinkiläinen liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia on osuuskuntaopiskelijoiden maailmanympärysmatkaa ajatellen vielä alkutaipaleella. Heliassa on harjoitettu osuuskuntamuotoista opetusta vuodesta 2003. Käytännön yrittäjyysopetusta on annettu vähän pidempään, vuodesta 1996 alkaen. Tähän mennessä osuuskuntia on perustettu kolme, ja neljäs on aloittamassa syksyllä. Siinä aloittaa toistakymmentä opiskelijaa. Halukkaita olisi ollut jonkin verran enemmän, mutta suosio ei yllä Tiimiakatemian tasolle.
Helian malli poikkeaa muutenkin Tiimiakatemiasta. Helialaisten osuuskuntaopetus kestää ainoastaan yhden lukuvuoden, kun taas tiimiakatemialaiset ovat osuuskunnassa koko opintojen ajan. Helialaiset voivat toki suorittaa osia opinnoistaan, kuten työharjoittelun ja opinnäytetyön, opiskelijaosuuskunnassa. Osuuskuntien toimiala on opiskelijoilla usein IT. Tiimiakatemiassa on myös mm. yrittäjyysvalmennukseen ja markkinointiin keskittyviä osuuskuntia.
Helian osuuskuntien valmentaja Irma Mäkäräinen-Suni toteaa, että ammattikorkeakoulu on osuuskuntayrittämisen suhteen vielä kehitysvaiheessa. Koulun tavoitteet ovat silti korkealla. Se toimiikin esimerkkinä monille pääkaupunkiseudun ammattikorkeille. Toimintamalleja on koottu kattavaan selvitykseen, joka ilmestyi keväällä.
Osuuskuntamuotoisessa opiskelussa on Heliassakin havaittu monia hyviä puolia:
- Opiskelija joutuu oikeasti kantamaan vastuun tekemisistään. Jos tekee vain harjoituksia tunneilla, kuuntelee opettajan luentoja passiivisesti ja tekee tenttejä, moderni opiskelija ei ole parhaalla mahdollisella tavalla motivoitunut ja inspiroitunut oppimaan, vertailee Mäkäräinen-Suni.
Opiskelija ei välttämättä joudu kokonaisvastuuseen perinteisten opetusmetodien keinoin.

- Meillä on suuri vastuu projekteista, niiden aikatauluista ja töiden valmistumisesta. Itse pitää olla aktiivinen ja sietää kaaosta, opiskelija Milla Muhonen vahvistaa Tiimiakatemian puolelta.
Koska Helian mallissa opiskellaan vain vuosi osuuskunnassa, ei siinä ajassa voi kunnollista taloudellista tulosta saavuttaa. Maailmanympärimatkoista ei haaveillakaan.
- Taloudellinen menestyminen ei ole meillä pääasia. Opiskelijoille osuuskuntaopiskelu tarjoaa paljon sellaista, jota ei koulussa olisi opittu. Opetustapa antaa myös hyvät valmiudet työllistyä opintojen jälkeen, Mäkäräinen-Suni sanoo.
Ainakin Tiimiakatemian osalta työllistyminen on toteutunut, sillä melkeinpä kaikkien sieltä valmistuneiden kerrotaan löytäneen töitä.
Kun opiskelijat kykenevät näkemään mahdollisuuksiaan, luomaan asiakaskontakteja ja pitämään ne, alkaa haave maailmanympärysmatkastakin tulla lähemmäksi. Matkalle pääsy vaatii paljon työtä - ja yrittämistä.

Osuustoimintayrittäminen
on käytännön tiimityötä

Niin Helian kuin Tiimiakatemian valmentajat ovat yhtä mieltä siitä, että osuuskuntamuoto on parhaita tapoja opettaa tiimityöskentelyä. Tiimitaitoja arvostetaan jatkossa entistä enemmän.
Osuuskunnissa muodostuu luontevasti tiimejä, sillä kyse on yhteisestä yrittämisestä - ja yrityksestä. Opiskelu on yhdessä tekemistä ja haasteisiin suuntautumista.
Osuustoimintayrittämisen koulutusmuoto on alan opettajien mukaan vaativampaa kuin tavallinen tapa opettaa. Kun valtaosa opiskelusta on yritystoiminnan harjoittamista, suoritusten arviointi vaikeutuu. Opettajan tehtävänä onkin yrittäjyysopinnoissa ensisijaisesti tukea, kannustaa, ehdottaa ja haastaa.

Ammattikorkeat ja kunnat
yrittäjyyttä edistämässä

Niin Tiimiakatemiassa, Heliassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa ollaan tiiviisti yritysten kanssa tekemisissä. Ammattikorkeakoulujen tapana on luoda tiiviit kontaktit työelämään. Silti yrittäjyysopinnot eivät koko maata ajatellen kiinnosta kovinkaan paljon. Vain muutama prosentti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ryhtyy päätoimiseksi yrittäjäksi viiden vuoden sisällä valmistumisestaan. Tiimiakatemiassa prosentti on kovaa luokkaa, sillä jopa noin 25 % valmistuneista on ryhtynyt harjoittamaan omaa yritystoimintaa.
- On totta, että läheskään kaikki opiskelijat eivät ala yrittäjiksi, mutta yrittäjyys ei välttämättä heti ole suositeltavaakaan. Yrittäjyysopinnoissa on aina se hyvä puoli, että saa arvokasta ja monipuolista kokemusta liiketaloudesta, jota voi hyödyntää muissakin töissä, Mäkäräinen-Suni Heliasta toteaa.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi tänä keväänä yrittäjyysstrategian, jolla pyritään lisäämään yrittäjyysmyönteisyyttä ammattikorkeakouluissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntaliitto on myös aktivoitunut yrittäjyyden edistämisessä. Liiton pilottihanke alkoi vuonna 2000.
- Yrittäjyys ja kunnat -hankkeen tavoitteena on sisällyttää yrittäjyys lasten ja nuorten opetukseen siten, että se antaa kasvuiässä oleville valmiuksia toimia itsenäisesti ja aktiivisesti. Kunnissa tulee ymmärtää, että koulutuksen avulla on mahdollista rakentaa ja vahvistaa paikkakunnan osaamista, perustelee hanketta Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton hallituksen varajäsen Timo P. Nieminen.

Juha Pitkäranta