Myrskyn keskellä kestämme kyllä

Ennustimme vuosi sitten tässä teemanumerossa yrityksille navakan tuulista säätä, joka sitten syksyn mittaan paheni jopa talouden rakenteita ravistelevaksi myrskyksi. Sen keskellä nyt elämme ja toimimme.

Toiveet sään selkiintymisestä vihdoin joskus ensi vuonna - ehkä ensi kesästä lähtien - ovat tällä hetkellä korkealla. Samalla on kuitenkin pakko todeta, että ennustajan työ on koko ajan käynyt yhä vaikeammaksi. Kasvanut epävarmuus ja siihen vastaava yritysten strateginen ketteryys ovat päivän iskusanoja.

Kolme tärkeintä kysymystä

Kuinka suomalaiset osuustoimintayritykset ovat viimeisen vuoden aikana pärjänneet? Entä mitkä ovat näkymät seuraavalle vuodelle? Mihin ot-yritysten johdon ja luottamushenkilöiden kannattaa nyt erityisesti kiinnittää huomiota?
Nämä ovat niitä peruskysymyksiä, joihin jälleen yritämme toimialakohtaisesti pureutua seuraavilla 30 sivulla. Teemasivuilla on mukana yhteensä 11 toimialaa. Lisäksi seuraamme pienosuustoimintaa Uusi osuustoiminta -liitteessä.
Kuten nykypäivän yrityselämässä yleensäkin, niin ainoita oikeita vastauksia on hyvin harvoin tarjolla. Sen sijaan vaihtoehtoja voi löytyä paljonkin. Usein vastausten järkevyys riippuu valituista näkökulmista ja asioiden painotuksista, kun ratkaisevia päätöksiä eri puolilla tehdään.

Liikkumavaraa ja vahvoja taseita

Jos yritys on jo ajautunut kriisirajoille, niin sen todellinen liikkumavara on yleensä valitettavan pieni. Pakkoraossa sitä ei ehkä ole ollenkaan.
Siksi olemme aina painottaneet vahvojen taseiden ja omavaraisuuden merkitystä hyvän kannattavuuden rinnalla. Osuustoimintayritysten taseet ovatkin tänään aivan valtaosaltaan hyvässä kunnossa, kuten seuraavista analyyseistä näkyy.
Moni vauhdikkaiden talousvuosien pintaliitäjä on voinut pitää tällaista osuustoiminta-ajattelua ”fossilismina”. Mutta tällaisina vaikeina aikoina se nousee taas arvoon arvaamattomaan. Valtavirran talousmedian ihailemien islantilaisten pankkiirienkin paatit kun ovat kaikki jo uponneet. Muut, myös osuuspankit, joutuivat siivoamaan heidänkin jälkiään.

15. Osuustoiminnan Vuosikirja

Osuustoiminnan Vuosikirjan analyysit tehdään mahdollisimman neutraalisti, asiantuntevasti ja aina - voin sen vakuuttaa - suurella sydämellä suomalaisen osuustoiminnan puolesta.
Ajattelemme työssämme erityisesti osuustoiminnan runsaslukuista jäsenistöä. Osuuskuntien ja niihin rinnastettavien keskinäisten vakuuttajien jäsenistö on viime vuosina kasvanut kohisten. Jäsenyyksiä on yhteensä jo selvästi yli seitsemän miljoonaa.
Tiimimme koostuu riippumattomassa asemassa olevista tutkijoista, kouluttajista ja toimittajista. Se on säilynyt pohjaltaan lähes samana vuodesta 1995 lähtien. Tämän numeron myötä meille tulee jo 15. vuosikerta täyteen.
Suomalaisen osuustoiminnan ja Pellervo-Seuran 110-vuotisjuhlissa viime huhtikuussa alkuvuosien tiimimme sai, monien muiden ohella, huomattavan tunnustuksenkin. Eri väriset ansiomitalit myönnettiin Raija Volkille, Yrjö Kotisalolle, Jorma Savolaiselle ja allekirjoittaneelle. Tosin Raijan työtä tiimissämme nykyisin jatkaa Perttu Pyykkönen, PTT:n tutkimusjohtajia hänkin.

"Olemme aina painottaneet vahvojen taseiden ja omavaraisuuden merkitystä hyvän kannattavuuden rinnalla"

VUOSIKIRJAN TIIMI 2009. Vasemmalta takarivissä tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen, yritysanalyytikko Pasi Saarnivaara, ekonomi Jorma Savolainen ja ekonomisti Yrjö Kotisalo. Eturivissä vasemmalta toimittaja Riku-Matti Akkanen, ekonomisti Hanna Karikallio ja tiimin vetäjä Mauno-Markus Karjalainen. Lisäksi tiimiin kuuluvat pienten kuvien maatalousekonomisti Tapani Yrjölä (vas.) ja pienosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto.

Avoin linja säilyy

Lehti on tietysti aina vain lehti ja yritykset tekevät itsenäisesti omat päätöksensä ja kantavat niistä myös vastuun. Vahvoilla yrityksillä se käy helposti. Jokaisella on oma tunnustettu roolinsa.
Osuustoimintayrityksistä tiukinta tänä päivänä on etenkin Järvi-Suomen Portilla, joka on edelleen yrityssaneerauksessa.
Pidemmällä lähivuosien sihdillä tiukka tilanne jatkuu myös Metsäliitto-konsernilla, elleivät metsäteollisuuden kansainväliset markkinat viimein helpotu. Selvän aikalisän Metsäliitto nyt kuitenkin onnistui saamaan päästyään hyvin järkevään työnjakoon UPM:n kanssa selluteollisuudesta.
Vuonna 2001 jouduimme tiukoille, kun samassa Vuosikirjassa kritisoimme silloisesta ylenpalttisesta velkaantumisesta sekä Porttia että Metsäliitto-konsernia. Portin olisi ehdottomasti kannattanut hyväksyä Atrian avomielinen kosinta samana vuonna. Metsäliittokin olisi tänä päivänä vahvempi, jos keskustelun ydin olisi välittömästi kiinnitetty itse ongelmiin eikä siihen, saako Osuustoiminta-lehti kirjoittaa vapaasti vai ei. Talouselämä-lehti yritti silloin kääntää keskustelun kärjen pientä Osuustoiminta-lehteä vastaan.
Toimituksen kannalta on kuitenkin ollut oleellista se, että olemme pystyneet pitämään avoimen linjamme.

Puhtaat paperit ot-yrityksille

Tämänkertaisessa Vuosikirjassa on tärkeä havainto se, ettei tällaisia uusia isoja ja pahoja ongelmia osuustoimintakentällä tullut vastaan. Tutkimamme yritykset saivat puhtaat paperit viime vuoden tuloksistaan.
Tästä lamasta selviydytään kyllä, vaikka investoinneissa nyt toistaiseksi kannattaisikin monessa tapauksessa olla tavallista selvästi varovaisempi.
Sekä osuuspankit että paikallisosuuspankit pärjäävät edelleen hyvin, vaikka finanssikriisi vielä jatkuukin. Myös keskinäiset näyttävät pärjäävän hyvällä vakuutustoiminnallaan, vaikka sijoitustoiminnasta nyt onkin tullut jonkin verran takkiin.

Levoton aika etsii suuntaansa

Yksittäisten yritysten arvioinneissa moni voi aivan perustellusti olla toista mieltä, emmekä väitä olevamme aina oikeassa. Työssämme yritämme hahmottaa osuustoiminnan kokonaisetua ja avoimesti kerromme omat lähtökohtamme.
Mahdollisesti sattuneet virheet oikaistaan seuraavassa numerossa ja lisäksi tarvittaessa nopeamminkin lehtemme nettisivuilla. Vuosikirjoissa ei toistaiseksi ole onneksi ollut aihetta oikaisuihin lukuun ottamatta yhtä eräälle entiselle tekijälle sattunutta yksittäistä laskuvirhettä 1990-luvun lopulla. Muutamissa tapauksissa olemme jatkaneet Vuosikirjan keskustelua muista näkökulmista kuin analyyseissä käyttämistämme.
Olisi vain virkistävää meille tekijöillekin, jos tiettyihin keskustelunavauksiimme tartuttaisiin nykyistä aktiivisemmin. Tämän lehden palstat ovat olleet avoinna asialliselle keskustelulle, kommentoinnille ja erilaisille näkökulmille.
Valitettavasti osuustoiminnan sisäinen kulttuuri ei vielä ole kovin avoin eikä keskusteleva. Kuitenkin eteenpäin myös meillä on tässä asiassa menty sitten 1980-luvun.
Ajan paine avoimuuden suuntaan on hyvin selvä. Maailmassa yhden ainoan totuuden vaalijat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kaatuneet, toinen toisensa jälkeen. Esimerkiksi internetin ja kännykän räjähdysmäinen yleistyminen ovat avanneet tiedon portit. Samalla jopa ihmisten maailmankuva on pirstaloitumassa entistä elävämmäksi mosaiikiksi. Lapsuuden värikäs kaleidoskooppi tästä ilmiöstä väkisinkin tulee mieleen.
Erityisesti nykyisenkaltaisina lamavuosina, jolloin entistä levottomampi aika selvästi hakee uutta suuntaansa, rakentava ja mahdollisimman aktiivinen keskustelu juuri osuustoiminnan sisällä olisi nyt enemmän kuin paikallaan.

PANKKIEN VAKAVARAISUUDET OVAT KESTÄNEET. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus heikkeni viime vuonna, mutta se on edelleen vähintäänkin kohtuullinen. Vertailussa parhaiten pärjäävät paikallisosuuspankit, joiden vakavaraisuus yhteensä on koko kuluvan vuosikymmenen ajan pysynyt kiitettävässä yli 20 %:ssa. Pienempien pankkien vakavaraisuusluvut ovat tyypillisesti suuria pankkeja korkeampia. Op-Pohjola -ryhmän osuuspankkien vakavaraisuus yhteensä kipusi viime vuonna myös yli 20 %:iin. Sen sijaan koko Op-Pohjola -ryhmän vakavaraisuus pysyi ennallaan, 12,6 %:ssa. Eniten vakavaraisuuttaan menetti Nordea, joka on pudonnut vuodesta 2003 lähes 10 %-yksikköä. Nordean vakavaraisuus oli viime vuoden lopussa 13,9 %. Suomen koko pankkisektorin vakavaraisuus oli vuoden lopussa 13,6 %, pudotusta tuli vuodessa 1,5 %-yksikköä. Pankkien yhteenlaskettu tappiopuskuri oli vuoden vaihteessa 8,5 miljardia euroa.

1.) Vuosikirja on seurannut suurimpia yrityksiä seuraavilta toimialoilta: Metsäteollisuus, PT- ja KT-kauppa, pankki, elintarviketeollisuus, puhelin, sähkö sekä vakuutus. 2.) Seurannassa olevat ot-yritykset ja niiden kilpailijat yhteensä. Aivan kaikilta yrityksiltä ei ole saatu vuosikertomuksia, mutta kattavat tiedot on saatu kerättyä Taulukko: Pasi Saarnivaara

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Osuustoiminta-lehden analyyseissään käyttämistä peruskäsitteistä löytyy määritelmät ja tietoa lehtemme nettisivuilta, www.osuustoiminta.coop/ot (valitse vasemman reunan palveluvalikosta kohta OT-SANASTO ja sieltä edelleen YRITYSANALYYSIEN KÄSITTEET.

| Sivun alkuun |