Osuustoiminnasta viestimisen
kasvava haaste 2010-luvulla

Osuustoiminnan tuntemus on puutteellista myös meidän osuustoimintayrityksissä toimivien ihmisten joukossa. Yritysmuodosta eli osuustoimintaperustasta syntyvien kilpailuetujen ja -haittojen tiedostaminen on hataraa. Mielestäni tämä on yksi keskeisimmistä haasteista osuustoiminnasta viestimiselle tänään ja etenkin tulevaisuudessa.

Yritysmuodosta syntyvien kilpailuetujen ymmärtämiseen tarvitaan keskustelua, koulutusta, viestintää ja myös korkeatasoista osuustoiminnan tutkimusta ja opetusta.

Me emme vielä ole täysimääräisesti hyödyntäneet omaa yritysmuotoamme ja sen tuomia etuja omassa viestinnässämme. Pelkäämmekö, että siihen liittyy jotain vanhakantaisuutta ja yrityskuvallista tunkkaisuutta, jotain sellaista, joka ei saa vastakaikua nykypäivän asiakkaissa ja yleisössä? On paradoksaalista, että osuustoiminnalliset yritykset kuitenkin ovat monella toimialalla maassamme markkinajohtajia. Avoimilla markkinoilla nykyisin hyvällä menestyksellä toimiva Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Suomalaisissa osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutusyrityksissä on jo yli 7 miljoonaa jäsentä... ja samalla osuustoiminta on niin kovin monelle kuitenkin sisällöllisesti vierasta.
Eikö tämä silloin ole juuri viestinnällinen ongelma?

Toimintamme vahvaan vastuullisuuteen liittyy hyvin kiinteästi toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus. Tämän lisäksi siitä on myös pystyttävä viestimään avoimesti ja vakuuttavasti. Tieto on meille ihmisille entistä tärkeämpi työkalu.
Myös osuustoiminnasta viestiessämme meidän on kyettävä vastaamaan nopean, ajantasaisen, selkokielisen ja tulkitsevan viestinnän vaateeseen. Lisäksi jatkuvan dialogin ylläpito sidosryhmiimme asettaa meille uudenlaisia haasteita.

Sosiaalinen media on meille suuri, vahvistamista kaipaava mahdollisuus. Siinä on itse asiassa varsin paljon osuustoimintaa muistuttavia piirteitä. Sisältöä tuotetaan ja muokataan yhteisen edun hyväksi. Paikallisuus taas on verkossa läsnäoloa kohderyhmittäin ja asiaperustein.

Edessä suuria haasteita

Yhtenä suurimmista viestinnän haasteista voidaan pitää meillä suomalaisen osuustoiminnan varsin moniulotteista rakennetta. Tällä hetkellä osuustoiminnasta viestiminen on sekavaa: monimutkainen tapa viestiä on jo itsessään viesti. Tämän vuoksi tarvitaan lisää mahdollisimman vakuuttavaa tietoa osuustoimintayritysten toiminnan todellisesta sisällöstä ja roolista omissa yhteisöissään.

Viestinnän tulee olla selkeää, ymmärrettävää ja konkreettista. Konkretialla ja esimerkeillä voimme vaikuttaa mahdollisiin vanhoihin käsityksiin ja arvailuihin perustuviin mielikuviin osuustoiminnasta. Esimerkkejä löytyy valtavasti myös tekemästämme käytännön työstä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun alueilla.

Monta tapaa osallistua

On monta tapaa olla mukana osuustoiminnassa. Esimerkiksi osuuspankkien omistajilla on useita eri syitä olla omistajina. Osa on kiinnostunut bonusten tuomista taloudellisista eduista. Joitakin vetää puoleensa yhteisöllisyys, osa haluaa vaikuttaa pankkinsa hallinnossa ja osaa puhuttelee erityisesti se, että omistajuuteen sisältyy päätösvaltaa omiin asioihin.

Suomalaisen osuustoiminnan arvopohja – niin kuin OP-Pohjola -ryhmänkin arvopohja – on kestävä. Toiminta osuuskunnassa on inhimillistä ja ihmisläheistä. Näen itse osuustoiminnallisuuden modernina, tulevaisuuden yritysmuotona palvelubisneksessä. Sen kasvun mahdollisuudet ovat rajattomat, johtuen omistajien ja asiakkaan yhteisistä intresseistä.

Elämme tällä hetkellä taloudellista murrosvaihetta. Yhä useammalle meistä on merkityksellistä saada olla mukana vahvan arvopohjan mukaisessa toiminnassa, jonka kautta voi vaikuttaa myös ympärillä olevan yhteisön hyvinvointiin.

Sekä asiakkaan että omistajan edut

Osuustoiminnassa yhdistyvät asiakkuus ja omistajuus. Meillä osuuskunnassa asiakas saa sekä asiakkaan että omistajan edut. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää osuustoiminnallisen yrityksen sielu, jotta voi ymmärtää myös siitä syntyvät kilpailuedut.

Kun osaamme hyödyntää olemassa olevan kilpailuetumme täysimääräisesti, meitä ei voita mikään kuluttaja- ja palvelubisneksessä. Myös jokaisen työyhteisössä toimivan tulee ymmärtää ja sisäistää nämä edut. Vastuu siitä, että edustamassani organisaatiossa tämä ymmärrys on vahvaa, kuuluu minulle.

Jaana Reimasto-Heiskanen
toimitusjohtaja
Enon Osuuspankki

| Sivun alkuun |