kirjaimittain.gif (7478 bytes)


Hallitusohjelma lupaa osuuskuntalain
ja avaa portteja seuraaville vuosille

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma lupaa toteuttaa suomalaisen osuustoiminnan yhdessä ajaman keskeisen tavoitteen ajantasaistaa nykyisen osuuskuntalain.
Sen sijaan osuuspääoman koron verovapaan määrän nostoa ei hallitusohjelmassa luvata. Myöskään osuuskuntien liittymismaksujen verovapaudesta ei hallitusohjelmassa puhuta.


TAVOITTEET OVAT VOIMASSA. Suomalainen osuustoiminta julkaisi viime kevään eduskuntavaaleihin yhteiset tavoitteet Osuustoiminta-lehdessä 1/2011. Siitä tehtiin myös laajalle jaettu sähköinen pdf-versio. Mukana ohjelmassa olivat kaikki valtakunnalliset osuustoimintajärjestöt: Osuustoiminnan neuvottelukunta, Pellervo-Seura ry., Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry. ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry.
Yritysten yhteisöverokannan alennus ainakin yhdellä prosenttiyksiköllä on myönteinen uutinen myös osuustoimintayrityksille. Toisaalta pankkivero, rahoitusmarkkinavero ja rahoitusmarkkinoiden säätely ovat omiaan tuomaan lisärasituksia muiden rinnalla myös ot-yrityksille.

Portteja auki

Hallitusohjelma ei lupaa osuustoiminnalle suoranaisesti juuri muuta kuin osuuskuntalain. Mutta ohjelmassa ei ole myöskään sellaista, joka estäisi osuustoiminnan ajamien uudistusten läpiviennin.

Hallitusohjelmasta löytyy paljon avauksia, joihin osuustoiminta antaa hyviä keinoja. Asiat ratkaistaan käytännön arkisessa työssä lähivuosina.

Hallituksella on moninaisia pyrkimyksiä yritysten, yrittäjyyden, mikroyrittäjien ja pätkätyöläisten aseman parantamiseen. Halutaan myös kehittää työelämän joustavuutta ja edistää esimerkiksi kulttuurialan ja muiden luovien alojen yrittäjyyttä.

Kovan luokan tavoite on nostaa työllisyysastetta ja vähentää työttömyys viiteen prosenttiin. Tässä tarvitaan jo kaikki keinot käyttöön.

Osuuskuntamalli taipuu moneen. Tärkeää on, että edellisen hallituksen aikana työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistettyä osuustoiminnan edistämistä ja yritysneuvojien osuuskuntavalmennusta jatketaan myös Kataisen hallituksen aikana. Toivottavasti pk-yritysten liiketalousosaamisen kehittämiseen kuuluu myös osuustoimintayritysten johtamiskoulutus, joka nykyisin lähes puuttuu.

Hallitus on kiinnostunut työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutosvirtauksista ja niiden mukanaan tuomista uusista työn tekemisen muodoista. Hallitus asettaa työelämän kehittämisstrategian. Toivottavasti tähän pohdintaan otetaan mukaan myös mm. henkilöstöomisteiset osuuskunnat.

Elintarvikeketju, maaseutu, kilpailutus

Elintarvikeketjussa maataloudella ja jalostuksella on tiukka yhteys. Hallitus haluaa turvata maataloustuotannon toimintaedellytykset ja arvostaa perheviljelmiä, mitkä ovat tärkeitä lähtökohtia myös osuustoiminnalle.

Uusia avauksia halutaan nähdä mm. luomu- ja lähiruoan osalta. Henki on, että markkinaehtoisuutta ja kuluttajaohjautuvuutta lisätään. Maatalouden liiketalous- ja yrittäjäosaamista halutaan viedä eteenpäin. Toivottavasti hallitus tulkitsee niin, että lähtökohtaisesti suomalainen ruoka on Suomessa lähiruokaa.

Hankintalain uudistamista halutaan niin, että hinnan ohella myös tuotteiden ja palveluiden laatu sekä yhteiskunnalliset vaikutukset voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Se vastaa täysin osuustoiminnan tavoitteita (ks. artikkeli asiasta s:lla 68).

Hallitusohjelma pitää tärkeänä maaseudun toimivaa infrastruktuuria, tie- ja tietoverkkoa. Toimiva maaseudun vesihuolto nähdään elinkeinoelämän ja maataloustuotannon kehittymisen avaimina. Tämä antaa hyvän lähtökohdan edistää vesiosuuskuntien toimintaa ja myös esim. laajakaistaosuuskuntien rakentumista.

Ohjelmassa luvataan myös tukea puunenergiakäytön paikallisia ratkaisuja, mikä avaa ovia energiaosuuskuntien toiminnalle.

Yrittäjyys- ja demokratiakasvatus saatiin mukaan

Osuustoiminnalle tärkeä koulujen yrittäjyyskasvatus on myös mukana. On selvää, että edellisen hallituksen aikana aloitettuja yrittäjyyskasvatushankkeita jatketaan myös tällä hallituskaudella. Lisäksi kiinnostus demokratiakasvatuksen vahvistamiseen avaa ovea myös osuustoiminnalle.

Kansantalouden menestystä mittaavan bruttokansantuotemittarin rinnalle hallitus haluaa kehittää kestävän kehityksen mittariston, jossa puhutaan paitsi aineellisen hyvinvoinnin määrästä myös sen jakautumisesta, ympäristöstä, sosiaalisesta eheydestä ja kansalaisten kokemasta hyvinvoinnista.

Saman sukuinen on hallituksen tavoite, että suomalaiset yritykset toimivat edelläkävijöinä yritysvastuuasioissa. Nämä ovat kiinnostavia näkökulmia arvopohjaiselle osuustoimintamallille.

Tavoitteet ovat voimassa

Hallitusohjelma ei sinänsä lupaa verohelpotusta osuuspääoman korolle. Ohjelma ei myöskään sisällä kaikkea sitä, mitä hallitus aikoo hoitaa toimikaudellaan.

Monet osuustoiminnan kysymykset varmaankin näyttävät hallituksen näkökulmasta pienehköiltä ja lisäselvityksiäkin vaativilta, jotta niitä hallitusohjelmaan asti laitettaisiin. Yritysmuotoja ei yleensäkään ohjelmassa juuri eritellä ja kaikki osuustoiminnan huolet eivät suoranaisesti kuulu valtioneuvoston päätöksenteon piiriin vaan esimerkiksi yliopistojen autonomiaan.

Koska osuustoiminta on osa maan talouselämää ja yhteiskuntaa, on oikeutettua ajatella, että osuustoiminta otetaan huomioon ilman, että sitä ohjelmassa mainitaan. Näistä syistä suomalaisen osuustoiminnan keväällä julkistetut hallitusohjelmatavoitteet ovat aivan ajankohtaisia koko hallituksen toiminta-ajan.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |