Keski-Pohjanmaalla on eniten uusosuuskuntia asukasta kohden. Maakunnassa toimii Pellervon rekisterin tietojen mukaan yhteensä jo 42 uusosuuskuntaa.

Kainuu ja Lappi sijoittuvat listalla toiseksi ja kolmanneksi. Kärkipään maakuntia yhdistää osuustoiminnan neuvonnan suhteellisen hyvä saatavuus. Kainuuta, Lappia ja viidenneksi tullutta Pohjois-Karjalaa yhdistävät lisäksi myös Suomen korkeimmat työttömyysluvut. Osuuskunnan perustaminen on todettu yhdeksi hyväksi käytännön keinoksi tarjota ihmisille uusia työmahdollisuuksia; osa-aikaisetkin työmahdollisuudet ovat useimmiten työttömyyttä parempi vaihtoehto.

Keskipohjalaiset ovat havainneet osuuskunnan sopivaksi pienen yrityksen yritysmuodoksi moneen eri tarkoitukseen. Osuuskuntien toimiala vaihtelee kalanperkauksesta internetpalveluihin. Rekisterin mukaan pelkästään Kokkolassa toimii 16 uusosuuskuntaa. Pieneen Perhon kuntaankin mahtuu kuusi uusosuuskuntaa, joista neljä on työosuuskuntia. Yhteensä työosuuskuntia on maakunnassa 17. Uusosuustoimintaan liittyvää neuvontaa tarjoavat kokkolalaiset Osuuskunta Naisten Talo ja Oy Coop Consult Ab.

Lukumääräisesti eniten uusosuuskuntia on väkirikkaissa Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Osuuskuntien määrä väkilukuun suhteutettuna on näissä maakunnissa kuitenkin keskimääräistä alempi. Kaikkein harvimmassa uusosuuskunnat ovat Etelä-Karjalassa.

Yhteys maakuntien perinteisen osuustoiminnan ja uusosuustoiminnan aktiivisuuden välillä näyttäisi pintapuolisen tarkastelun perusteella olevan vähäinen. Mutta Keski-Pohjanmaa on tästä kiinnostava ja positiivinen poikkeus.

Olli Kauppi

1. Keski-Pohjanmaa
2. Kainuu
3. Lappi
4. Keski-Suomi
5. Pohjois-Karjala
6. Pohjanmaa
7. Etelä-Savo
8. Satakunta
9. Pohjois-Pohjanmaa
10. Ahvenanmaa
11. Etelä-Pohjanmaa
12. Pirkanmaa
13. Pohjois-Savo
14. Uusimaa
15. Päijät-Häme
16. Varsinais-Suomi
17. Itä-Uusimaa
18. Kanta-Häme
19. Kymenlaakso
20. Etelä-Karjala