uotsivu.gif (3732 bytes)


Pienosuuskunnat
LAAJAKAISTAN PIONEEREINA

Suurimman osan Suomen talouksista pitäisi olla tämän vuoden lopussa laajakaistaksi kutsutun tiedonsiirtoverkon piirissä. Kyse ei ole pelkästä internet-yhteydestä, vaan peruspalvelusta veden tai sähkön tapaan.
Sivukylille ei kuitenkaan kovin tehokasta yhteyttä saada, ellei sitä itse ruveta hankkimaan. Tämän ovat oivaltaneet muutamat verkko-osuuskunnat varsinkin Pohjanmaalla.

- Verkko-osuuskunnissa toteutuu samantapainen ajatus kuin vesiosuuskunnissa. Laajakaistayhteys saadaan niiden avulla haja-asutusalueelle nopeammin kuin muutoin, sanoo Netco-projektin päällikkö Juhani Lehto Pellervo-Seurasta. Netco pyrkii pienten osuuskuntien liiketoiminnan kehittämiseen ja verkostojen rakentamiseen.

Lehto arvelee, että laajakaistaverkon rakentamiseen keskittyneitä osuuskuntia on Suomessa tällä hetkellä alle kymmenen. Vaikka laajakaistoja rakentavien osuuskuntien käynnistäminen vaatiikin enemmän pääomia ja suurempaa jäsenmäärää, niin se voi olla nopein ja käyttökelpoisin ratkaisu yhteyksien rakentamiseksi erityisesti haja-asutusalueille. 

Pohjalaista jääräpäisyyttä?

Verkko-osuuskunnat keskittyvät Pohjanmaalle. Kuuskaista toimii Etelä-Pohjanmaan nk. Kuusiokunnissa: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Osuuskunnassa on jäseniä noin 1480. Valokuituliittymä on vedetty 650 talouteen ja Kuuskaistan toimitusjohtaja Tuija Riukulehto arvioi, että vuoden lopussa liittymiä on 970 ja lisää lienee tulossa 1500.

Liikkuvan kuvankin siirron mahdollistava valokuituyhteys (10 megabittiä sekunnissa) leviää kylä kerrallaan. Liittymismaksu on 1100 euroa ja kuukausimaksu 40 euroa. Myöhemmin mukaan tulevien liittymismaksu on kaksinkertainen. Kuuskaista työllistää kuusi ihmistä ja lisäksi 20 työntekijää kesäisissä valokuidun kaivuissa ja asennuksissa.

Kuuskaista syntyi kuntien Kuus-it -hankkeen tulosten innoittamana. Pari vuotta sitten tehdyissä selvityksissä kävi ilmi, että laajakaistaliittymästä oli kiinnostunut pari tuhatta taloutta, mikä ylitti kaikki odotukset. Syy oli sama kuin monilla muillakin haja-asutusalueilla: suuria operaattoreita ei kiinnosta tuoda modeemia parempaa yhteyttä sivukylille.

Yhdistystäkin mietittiin asiaa edistämään, mutta koska tarkoitus oli myös harjoittaa liiketoimintaa ja haluttiin verkon pysyvän omistajiensa hallussa, päätettiin perustaa osuuskunta.

- Osuuskunnassa ihmiset tekevät työtä oman alueensa hyväksi ja alueen ihmisten eduksi, miettii Tuija Riukulehto.

Kuuskaista keskittyy vielä pari vuotta verkon rakentamiseen, mutta siellä mietitään jo, mitä sillä tehdään. Laajakaistan sijaan käytetään mieluummin sanaa monipalveluverkko. Nyt IP-puheluita soitellaan Kuuskaistan sisällä ilmaiseksi 5 euron kuukausimaksulla ja verkon ulkopuolelle normaalien puhelinmaksujen hinnalla. Verkon ulkopuolelle kuukausimaksu on viisi euroa. IP-tv:n kuva on häiriötön ja sen avulla saadaan digi-tv-yhteys mahdollisine lisäpalveluineen. Kuuskaistan verkkoon haetaan edullisia palveluntarjoajia todellisen kilpailun avulla. Visioissa verkko on esimerkiksi terveydenhuollon ja vanhusten tukipalvelujen apuna.

Miksi verkko-osuuskuntia on enimmäkseen juuri Pohjanmaalla?
- Täällä on sopivasti yritteliäisyyttä ja jääräpäisyyttä, arvelee Tuija Riukulehto ja kertoo, että verkon vetämisessä on otettu yhteyttä myös Itä- ja Keski-Suomesta sekä Lapista. - Pitää löytää oikeat ihmiset.

EU-tukea ja talkoovoimaa

Hieman pienempi verkko-osuuskunta Valokaista rakennutti TE-keskuksen ja Ylistaron kunnan tukemana, pääosin talkoovoimin Kitinojan ja Halkosaaren kyliin 110 liittyjän valokuituverkon, joka valmistui viime keväänä. Liittymismaksu on 1120 euroa ja kuukausimaksu 35 euroa. Siirtonopeus on 10 megatavun luokkaa sekunnissa.

Hankkeen kustannuksiin saatiin EU:n tukea 45 prosenttia ja kunnan osuutta 30 prosenttia, joten kyläläiset maksavat neljänneksen. Urakoitsijoiden kilpailutus ja muu byrokratia on hoidettu talkoovoimin.

- Valokuituyhteyden myötä alueellemme muuttaa uusia yrityksiä ja asukkaita. Nuoret eivät ehkä lähde niin helposti pois, toivoo Valokuidun hallituksen puheenjohtaja Keijo Kitinoja.

Lähinnä Kurikan Hakunin alueella toimii 171 liittyjän verkko-osuuskunta HakuKaista. Sen verkon sisällä siirtonopeus on 100 megabittiä sekunnissa ja verkon ulkopuolelle 20 megabittiä sekunnissa. Liittymismaksu on 1100 euroa. 
- Edullisesti laadukasta vettä tuottavasta vesiosuuskunnasta oli alueella pitkäaikainen kokemus. Osuuskunta miellettiin hyvien ja edullisten palvelujen tuottajaksi, kertoo HakuKaistan hallituksen puheenjohtaja Jari Luoma.

Tulevaisuudessa verkot yhteen

Myös HakuKaistassa on mietitty nykyisiä ja tulevia verkon avulla toimivia palveluja. Tosin Jari Luoma korostaa, että vielä ei tiedetä, mitä palveluja ihmiset todella haluavat ja nyt pitäisikin selvittää, mitä palveluja maailmalta on saatavissa ja mihin hintaan.

HakuKaistassa on mukana kolme koulua ja niitä kannustetaan yhteyksien käyttöön opetuksessa. Osto- ja myyntipalsta on verkossa ja suoria paikallisia tv-lähetyksiä on kokeiltu. - Verkko voisi olla kyläläisiä yhdistävä tekijä, kyläseurojen apuna, mietti Luoma. 

HakuKaista laajentaa verkkoa tämän syksyn aikana vielä Polvenkylään. Mukaan tulee toistakymmentä uutta taloutta ja yksi koulu. Yhteys Suupohjan seutuverkkoon saadaan syksyn aikana ja HakuKaistassa odotetaan Pohjanmaan verkkoja yhdistävän "välikuituhankkeen" alkamista. - Vasta silloin toteutuu verkkojen alkuperäinen ajatus, kertoo Luoma.

Valokuitu, ADSL vai langaton verkko?

Verkko-osuuskunnan menestys saattaa riippua siitä, mihin teknologiaan se itse uskoo ja mikä teknologia maakunnassa tai seudulla valitaan. Karstulan verkko-osuuskunta perustettiin viime syksynä ja ideana oli tehdä tarjous radioverkkopohjaisen verkon rakentamisesta seudulle. Kyse on yhdestä langattoman verkon muodosta. TE-keskus päätyi kuitenkin valokuituverkon ja ADSL-yhteyksien yhdistelmään.

- Käytännössä lopetamme toimintamme tähän, toteaa Karstulan verkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Onni Kumpunen.

Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen takia oma haasteellinen lukunsa verkotuksessa. Yksi Lapin liiton järjestämään verkotuskilpailuun osallistuneista yrityksistä oli osuuskunta LaaKa Innovaatio partnereineen. Kilpailussa voiton vei TeliaSonera, jonka ratkaisu sivukylillä perustuu vanhan puhelinverkon kuparijohtoihin ja ADSL-yhteyksiin.

LaaKa Innovaatio olisi käyttänyt valokuitua runkolinjoina ja sivukylillä langatonta verkkoa. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Ahto Rautio vakuuttaa, että puhelinyhteyksien runkolinjoissa on Lapissakin runsaasti "pimeitä valokuituja" eli käyttämätöntä kapasiteettia, josta olisi saatu helposti valokuituyhteyksiä esimerkiksi Rovaniemen ja Muonion välisiin kyliin ja niistä eteenpäin langattoman verkon avulla.

Rautio uskoo, että osuuskuntiin, valokuitu-langaton verkko -yhdistelmään ja talkootyöhön pohjaavalla mallilla Lappiin olisi saatu nykyistä ratkaisua paremmat ja pitkäikäisemmät yhteydet. Rautio arvelee, että Lappiin jää paljon verkottomia alueita ja useimmat lukuisista loma-asunnoista jäävät sen ulkopuolelle.
LaaKa Innovaatiossa ei lannistuttu. Nyt etsitään yhteistyökumppaneita langattoman PAN-verkon (Public Area Network) rakentamiseen Lapin haja-asutusalueille. PAN-verkkoja on käytössä jo joissain taajamissa, kuten Turussa ja Oulussa.

Kuinka laaja on laajakaista?

Laajakaistan käsitteestä on Suomessa tullut häilyväinen. Esimerkiksi EU:ssa, OECD:ssa ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa laajakaistan miniminopeus määritellään 256 kilobitiksi sekunnissa ja se on otettu myös Suomen laajakaistastrategiassa minimitavoitteeksi. Tavoitteena on myös, että valtaosa yhteyksistä olisi vähintään kaksi megabittiä sekunnissa vuoden loppuun mennessä.

Strategian mukaan tämän vuoden loppuun mennessä Suomessa pitäisi olla miljoona laajakaistaliittymää. Tavoite saavutettiin jo menneen kesän juhannusviikolla, kun miljoonas liittymä otettiin käyttöön Lapulla.
Strategia on tietoisesti teknologianeutraali, millä pyritään siihen, että erilaiset tekniikat pääsisivät kehittymään rinnakkain ja kilpailemaan keskenään.

Markku Juusola

LISÄTIETOJA, YHTEYKSIÄ:

Verkko-osuuskunta Kuuskaista:
www.kuuskaista.com

Verkko-osuuskunta Valokaista:
www.valokaista.fi

Osuuskunta HakuKaista:
www.hakukaista.fi

Osuuskunta LaaKa Innovaatio:
kotisivu.mtv3.fi/osuuskunta.laaka

Lisätietoa Suomen laajakaistastrategiasta ja Vanhasen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta:
www.laajakaistainfo.fi
www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi

| Sivun alkuun |