Osuuskunta on kilpailukykyinen yritysmuoto myös sähköalalla

Osuuskunnassa päätökset voidaan perustella liiketaloudellisilla näkökohdilla eikä politikoinnilla ole sijaa. Tarkoitus ei ole myöskään tehdä voittoa omistajille, vaan tuottaa nimenomaan asiakkaille edullisia palveluja.

Oulun Seudun Sähkö on keskusosuuskunta eli toisen asteen osuuskunta. Osuustoiminta on selvästi kilpailuetu avautuneilla sähkömarkkinoilla. Energia-alan toimijat jakautuvat neljään pääliiketoiminta-alueeseen, jotka ovat: 

* sähkönsiirto
* sähköntuotanto
* sähkönmyynti ja 
* kaukolämpö. 

Näillä neljällä eri toiminta-alueella on kullakin oma luonteensa. Sähkönsiirto on monopoliliiketoimintaa. Viranomaiset valvovat, mikä on yritykselle kohtuullinen tuotto ja mikä siitä saadaan ottaa. Sähköntuotanto on puolestaan liiketoimintana täysin kilpailutettu. Sähkön myynti on sekin kilpailutettu ja kaukolämpö on osittain kilpailutettu. 

Tärkein kilpailuttaja on asiakas, joka päättää, valitseeko hän lämmitysmuodokseen kaukolämmön, sähkö- vai öljylämmityksen. Jos valinta on kaukolämpö, kyseessä on puolimonopoli, jota on hankala vaihtaa.

Myös pääoman tarpeen suhteen vaihtoehdot ovat erilaisia. Sähköntuotanto vaatii isoja pääomia. Mutta sähkön myyjä ei tarvitse kuin salkun ja tietoyhteydet. Monopoliliiketoiminnat toimivat hyvin alueellisesti tiettyjen kuntien alueella. Sitä vastoin sähkön myynti on valtakunnallinen toimialue, jopa Pohjoismaiden tasolla. Sähkön voi tuottaa omalla toimialueella tai jossain muualla. Oulun Seudun Sähkölläkin on Norjassa osuuksia vesivoimalaitoksista.

Suomessa viisi 
sähköosuuskuntaa

Suomessa on tällä hetkellä noin sata sähköyritystä, mikä on puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tosin tuolloin arveltiin, että sähköyhtiöitä olisi tänä päivänä enää parikymmentä. 

Yrityksistä valtaosa on osakeyhtiöitä ja kunnallisia liikelaitoksia on kymmenkunta. Osuuskuntia on viisi: Utsjoen, Muonion, Haukiputaan ja Jylhän sähköosuuskunnat sekä Oulun keskusosuuskunta, jolla on 12 jäsenosuuskuntaa. 
Sähköyhtiöille on Suomessa leimallista, että ne ovat pääosin yhteiskunnallisessa omistuksessa tai kunnallisia liikelaitoksia. Valtio on mukana esimerkiksi Fortumissa ja myös teollisuudella on joitakin tuotantoyrityksiä.

Osuuskunnasta 
raha ei karkaa

Osuuskunnan kilpailuedut sähkömarkkinoilla ovat merkittävät, koska rahavirtaa ei ole sähköliiketoiminnan ulkopuolelle. Voittovarat jäävät siten osuuskunnan kehittämiseen ja tuloutus asiakasomistajille ja asiakkaille edullisina sähkön hintoina ja edullisina palveluina. 

Kaikki sähkö on samanlaista, joten hinta on keskeinen kilpailutekijä. Kuntaomisteisissa yhtiöissä otetaan sen sijaan aika paljon osinkotuloja tai - liikelaitoksen ollessa kyseessä - jollain muulla nimikkeellä rahaa ulos. Rahat menevät esimerkiksi sosiaalitoimeen, mikä sinänsä on tärkeä asia.

Selkeää ja nopeaa 
päätöksentekoa

Osuuskunnassa on selkeät päätöksentekotavat, sillä hallitus päättää kaikista keskeisistä asioista ja tietyistä asioista hallintoneuvosto. Muuta ei tarvita. Hallintohenkilömme osallistuvat aktiivisesti osuuskunnan toimintaan ja koulutustapahtumiin. Tärkeää on myös kanssakäyminen muiden sähköyhtiöiden henkilöstön ja toimitusjohtajien kanssa. Näin päätöksenteosta tulee moninapaista ja vuoropuheluun perustuvaa.

Osuustoiminta mahdollistaa päätöksenteon perusteeksi liiketaloudelliset näkökohdat, eikä politiikalla ole mitään sijaa. Osuuskunnassa tehdään tehostamistoimia, haetaan liikekumppaneita. Pyrkimyksenä ei ole myöskään voitontavoittelu, vaan tuottaa edullisia palveluja.

Hallinnossa on jatkuvuutta, koska osuuskunnassa hallitus ei vaihdu kokonaan neljän vuoden välein. Kun on kokemusta ja jäntevyyttä, voidaan mennä linjakkaasti eteenpäin. Hallitus voi kokemuksellaan antaa tukea johtamiselle. Muissa yritysmuodoissa, oli kyseessä sitten kunnallinen liikelaitos tai kuntaomisteinen yhtiö, päätöksenteko on vaikeaa. Hallituksen päätöksen jälkeen asiat menevät vielä kunnallisiin päätöksentekoelimiin, mikä estää nopeat päätökset.

Nuoria ja naisia 
tarvitaan lisää

Suurin haasteemme on jäsenten kiinnostuksen herättäminen. Meillä on 25 000 asiakasta ja 3 500 jäsentä. Tosiasia on, että jäsenet eivät ole kovin kiinnostuneita toiminnasta. Miesvaltaisen ja ikääntyvän jäsenistön rinnalle pitäisi saada ehdottomasti lisää nuoria ja naisia. 

Suomen sadan suurimman sähköyhtiön joukossa Oulun Seudun Sähkö on noin sijalla 20. Olemme hakeneet tehokkuutta ja muskeleita yhteistoiminnasta. Kilpailutamme kaikki kunnossapito- ja rakentamistyöt. Meillä on lisäksi osuuksia sähköntuotantoyksiköistä kotimaassa ja ulkomailla.

Sähköalan kovenevassa kilpailussa pärjäämisen on mahdollistanut osuustoiminta yritysmuotona. Samaan emme olisi pystyneet esimerkiksi kunnallisena osakeyhtiönä, koska sen toimintaan olisi väistämättä vaikuttamassa kunta- ja aluepoliittisia sekä aatteellisia seikkoja. Osuuskunta sitä vastoin kykenee selkeisiin päätöksiin liiketoiminnallisesti.

Sähköntuotantoon olemme satsanneet viime vuosina liikevaihtoon nähden aika paljon, kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Uskomme myös pystyvämme pitämään sähkön hinnan vakaana. Mikäli myyjä nostaa sähkön hintaa, me voimme alentaa siirtohintaa. Asiakkaan maksama kokonaishinta pysyy näin hanskassa.

Risto Kantola
risto.kantola@oulunseudunsahko.fi

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola puhui Pellervon Pohjois-Pohjanmaan seminaarissa elokuussa.
   Katso myös asiakkaan, Pasi Mäkelän kertomus omakotitalonsa sähkön kilpailuttamisen tuloksista: ”Kannattaisi kuulua osuuskuntaan, jos niitä vain olisi” (OT 6/04).

| Sivun alkuun |