ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Vastuullinen osuuspankkitoiminta puhuttaa

Pankkitoiminnan imago on säilynyt vuosikymmenestä toiseen samantyyppisenä. Pankkeja yleensä pidetään luotettavina ja perusteellisina asiantuntijaorganisaatioina, mutta samalla on säilynyt mielikuva byrokraattisesta ja jähmeästä rahalaitoksesta, jossa pehmeitä arvoja ei tunneta. 

Ovatko pankit sitten vastuuttomampia kuin muut yritykset vai onko se vain mielikuviemme luoma harha? Tämä kysymys tekee pankkisektorin ja yhteiskuntavastuun yhdistävästä tarkastelusta mielenkiintoisen.

Osuuspankkitoiminnan käynnistyessä 1900-luvun alussa sen tarkoituksena oli puuttua maaseudun sosiaalisiin ja poliittisiin ongelmiin. Sodan jälkeen osuuspankit olivat tukemassa Suomen uudelleenasuttamista ja 1950 - 60-luvuilla erityisesti rahoittamassa kaupunkeihin muuttaneiden asiakkaidensa asunnonhankintaa. 

Osuuskassoilla oli suuri merkitys myös säästäväisyyskasvatuksessa. Osuustoiminta-lehdessä 6/1943 kerrotaan, että vuonna 1940 maaseudun kansakouluihin jaettiin 2 973 koulusäästölaatikkoa ja koteihin 142 000 säästölipasta. Osuustoiminnalliset arvot ja toimintatavat ovat luoneet osuuspankeille muita pankkeja pehmeämmän ja asiakaslähtöisemmän imagon, joka kantaa yhä. 

Investointi 
tulevaisuuteen


Voisi sanoa, että jos osuustoiminnalliset arvot ja periaatteet toteutuisivat täydessä laajuudessaan, yhteiskuntavastuusta ei tarvitsisi erikseen puhua. Ei olekaan ihme, että eurooppalaiset eettiset pankit ovat suurelta osin osuustoiminnallisia.

Suomalaisillakin osuuspankeilla on etumatkaa yhteiskuntavastuun kantamisessa. Eri asia on, osataanko ja halutaanko sitä hyödyntää. Toiminnan laajetessa ja kilpailun kiristyessä vaarana on osuustoiminta-aatteen unohtuminen.

Myös omistajajäsenten rooli osuuskassa-ajoista nykypäivään on muuttunut. Vaikka yksittäisen jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat pankkien kasvaessa pienentyneet, on jäsenillä kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon yleensä edustajistojen kautta.

Pankkien olisikin hyvä kannustaa jäseniään aktiivisempaan omistajuuteen. Jäsenyyden ei tarvitse olla vain bonusten keräämistä. 

Pankkien talouden tilaan on aina kiinnitetty paljon huomiota, sillä tuskin mikään muu toimiala on yhtä tarkasti säädelty ja valvottu. Taloudellinen vastuu on myös edellytys sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle. Vaikka pankin tehtävänä onkin menestyä taloudellisesti mahdollisimman hyvin, on viimeisenkin viivan jälkeen elämää. 

Tähän haasteeseen ja yhteiskuntavastuun systemaattiseen kantamiseen on kuitenkin vain harva pankki tarttunut. Vastuun kanto olisi kuitenkin myös investointi tulevaisuuteen.

Sosiaalisen 
vastuun laaja kenttä


Henkilöstön hyvinvointi on yksi tärkeimmistä sosiaalisen vastuun osa-alueista. Pankkityön muuttuminen myyntityöksi, jatkuvat muutokset toimintaympäristössä ja kova kilpailutilanne vaikuttavat henkilökunnan jaksamiseen. Oikeanlainen resurssointi ja henkilökunnan koulutus auttavat selviämään murrosvaiheesta.
Tutkimalla säännöllisin väliajoin työilmapiiriä ja henkilökunnan työtyytyväisyyttä voidaan poikkeamiin reagoida nopeasti. 

Pankeissa on viime vuosina virinnyt keskustelua myös tasa-arvosta. Pankit työllistävät asiakaspalvelussa pääasiassa naisia miesvähemmistön sijoittuessa yleensä johtotehtäviin. Tämä perinteinen jako ei ole kuitenkaan nykypäivää, ja naisia onkin pyritty saamaan mukaan enemmän esimiestehtäviin ja pankkien hallintoon. Tämä vaatii asennemuutosta niin pankkilaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa: pankinjohtaja voi olla myös nainen.

Viime aikoina asiakkaita on puhututtanut perinteisten lainojen korkojen ja palvelumaksujen lisäksi eri asiointikanavat ja konttorirakenne. Asiakkaita ohjataan entistä enemmän käyttämään internetiä pankkiasioidensa hoitamiseen. Se onkin nopea, joustava, edullinen ja vieläpä ympäristöystävällinen ratkaisu. Mutta samalla konttoreita ennemmin suljetaan kuin avataan uusia.

Erityisesti vanhukset ja heidän omaisensa ovat kuitenkin kokeneet kehityksen negatiivisena. Vanhemmat ihmiset eivät aina osaa tai eivät ole halukkaita käyttämään nettiä. Moni myös epäilee sen turvallisuutta. Jotkut pankit ovatkin tarjonneet senioriasiakkailleen tietokone- ja internetkoulutusta. 

Konttorirakenteen muutoksia suunniteltaessa törmäävät toisiinsa taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Pankeissa tulee pohtia, tehdäänkö päätökset pelkän kannattavuuden perusteella vai halutaanko olla mukana esimerkiksi maaseudun autioitumisen estämistalkoissa.

Pieniä ja suuria tekoja 
ympäristön hyväksi


Ympäristöasioiden ei yleensä koeta liittyvän pankkitoimintaan. Pankeilla on kuitenkin suuri vaikutus ympäristöön välillisesti, esimerkiksi rahoituksen kautta. Pankit voivat tehdä ns. positiivista seulontaa ja pyrkiä rahoittamaan esimerkiksi ympäristömyönteisiä yrityksiä. Toisaalta ne voivat negatiivisen seulonnan kautta kieltäytyä rahoittamasta ympäristölle haitallisia hankkeita. 

Suoriakin vaikutusmahdollisuuksia on. Esimerkiksi sähköinen arkistointi, kierrättäminen, yhteyksien hoitaminen sähköisesti ja vihreät rahastot ovat keinoja, joilla voidaan toimia suoraan ympäristön hyväksi. Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja ympäristöohjelman laatiminen sekä ympäristöraportointi ovat hyviä menetelmiä myös pankeille.

Tutkittua on, että pienet ja uudet yritykset matkivat toimissaan suuria ja vanhoja yrityksiä - kuten pankkeja. Tästäkin syystä osuuspankeilla on merkittävä rooli yhteiskuntavastuun kantamisessa Suomessa.


Titta-Liisa Koivuporras

LUE LISÄÄ!
Osuuspankin yhteiskuntavastuun tarkistuslista>>

| Sivun alkuun |