ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Tuotannossa pieni on yleensä ympäristölle kaunista
YMPÄRISTÖRAPORTIT PUNTARISSA

Energian kulutus ja kaatopaikkajäte ovat ympäristön kannalta olennaisia mitattavia. Ovatko osuustoiminnalliset yritykset onnistuneet nostamaan tehokkuuttaan ympäristömyönteisesti?


Kuva hannu kaskinen
Tässä isojen osuustoiminnallisten yritysten suppeassa ympäristökatsauksessa katsotaan yhtä keskeistä mittaria tuotantoketjun molemmista päistä. Käytettävän energian, valmistettavien tuotteiden ja lopuksi kaatopaikkatavaran moninaiset laatukysymykset ohitetaan jo palstatilan rajallisuuden vuoksi.

Muita tehokkaampi yritys tuottaa samalla energialla ja raaka-aineella kilpailijaansa enemmän tuotteita. Vähiten kaatopaikalle ainetta rahtaava yritys rasittaa vähiten yhdyskuntaansa ja yhteistä maapalloa.

Ympäristöraporttien monista mittareista yrityksen käyttämän energian ja kaatopaikoille rahdatun jätteen määrä ovat ympäristön kunnosta kiinnostuneen maallikonkin ymmärrettävissä. Soisi siis näiden näkyvän valmiiksi laskettuina ympäristöraporteissa. Mutta näkyykö? Eipä yleensä.

Kun ympäristön puhdistaminen on aina hitaampaa työtä kuin sen pilaaminen, raporteissa saisi näkyä myös monivuotinen vertailujakso. No näkyykö? Ei näy paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Näiden kahden mittarin perusteella M-real, Valio ja Atria kertovat hyvin ympäristönsä hoidosta.

M-realin 
ekotehokkuus kasvoi


M-realin energian kokonaiskulutus laski viime vuonna 4,3 % edellisvuoteen verrattuna, vaikka tuotanto kasvoi 2,1 %. Kaatopaikkajätteen määrä aleni peräti 55 %, noin 83 000 tonniin.

M-real kertoo suomalaisista tehtaista laajentaneensa Kyron jätevedenpuhdistamoa ja vähentäneensä Kirkniemen tehtaan energiahävikkiä 20 %. Muihin parannuksiin kuuluu Tako Boardin uusi kuitujen talteenottojärjestelmä. Sen odotetaan puolittavan tehtaan tuottaman kuitulietteen määrän.

Yhtiö kertoo kärsivällisesti ympäristönsuojelun tasostaan: "Eräiden ympäristöjärjestöjen kampanjointi on valitettavasti aiheuttanut puun alkuperää koskevia väärinkäsityksiä ja turhaa huolta. M-real onkin järjestänyt asiakkailleen tilaisuuksia, joissa on kerrottu yhtiön puunhankintapolitiikasta, metsäsertifioinnista ja puuraaka-aineen alkuperän todentamisesta."

M-real pääsi tavoitteeseensa ainakin sikäli, että tämän vuoden maaliskuussa Suomen Metsäsertifiointi ilmoitti Suomen metsäsertifiointijärjestelmän (FFCS) saaneen PEFC-hyväksynnän. PEFC on johtava kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä.



VAIKUTTAVIA YMPÄRISTÖTEKOJA OSUUSTOIMINNASSA.
M-real on seitsemässä vuodessa tehostanut toimintojaan paljolti energiatehokkuutta parantamalla, toisin sanoen se hyödyntää aiempaa paremmin teknologiaa. Lisäksi tuotantoon kuluu entistä vähemmän energiaa. Metsä Tissuen myynti tammikuussa 2004 vaikuttaa suuresti M-realin tuotantorakenteeseen.

Lähde: M-realin yhteiskuntavastuuraportti 2004.

Finnforest ja Botnia 
pihtaavat tietoa


Finnforest hoitaa ympäristöasiat paremmin kuin ympäristölainsäädäntö ja lupaehdot edellyttävät. Ainakin se vastuuraportissaan sanoo tähän pyrkivänsä. Yhtiö laskee asiallisesti, että vastuuraportin julkaiseminen yhdessä vuosikertomuksen kanssa on edistymisen merkki. 

Finnforestilta meni vuonna 2002 jätettä kaatopaikalle 13,5 tuhatta tonnia, mutta viime vuonna luku aleni jo 5,8 tuhanteen tonniin. Kierrätyksen tai hyötykäytön osuus tosin laski vuodesta 2003. Energiaa Finnforest käytti suhteessa tuotantoon hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Laki vaatii nyt sahoilta ympäristöluvan. Finnforestin kaikilla sahoilla oli joko jo ympäristölupa tai vähintään hakemus jätetty viranomaisille vuodenvaihteessa.
Finnforest investoi viime vuonna ympäristönsuojeluun miljoona euroa. Muilla investoinneilla se sanoo lisäksi tehostaneensa raaka-aineen käyttösuhdetta tai parantaneensa työoloja.

Metsä-Botnian ympäristötilinpäätös on vakiintunut 12-sivuiseksi, karuksi tietopaketiksi. Botnialta lähti kaatopaikalle viime vuonna kolme prosenttia enemmän jätettä kuin toissavuonna. Energian kulutuksesta ei löydy yhtä lukemaa tai laskettavissa olevia lukuja.

Vuosikertomuksessa taulukko vertaa Botnian ympäristöraportointia GRI-suosituksiin. Lukuohje sanoo: "Botnian tuotteet ovat välituotteita, ja kuluttajatuotteille laaditut tuotekohtaisen raportoinnin suositukset sopivat huonosti niihin." 

Ydinindikaattoreista tämä tarkoittaa mm. sitä, että Botnia ei kerro kierrätys- ja uusimateriaalin eikä epäsuoran energian käytöstään. Lisäindikaattoreita on tusina. Niistä joka toiseen Botnia vastaa: "Ei raportoida."

Valio pääosin 
päässyt tavoitteisiinsa


Tänä vuonna Valio etenee ripeästi, kun se yhdisti vuosikertomukseensa tasaveroisesti yhteiskuntavastuuraportin. Kun paketin otsikkona on "Valion vastuu hyvinvoinnista", siihen luonnollisesti kuuluu ympäristöasiaa.

Valion keskeiset ympäristötavoitteet ovat energian, jäteveden ja kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen sekä pakkausten parempi hyödyntäminen. Valiolla on ollut kotimaan toiminnot kattava ISO 14 001 -standardin mukainen sertifikaatti vuodesta 2000, ja se hyväksyttiin uudelleen syyskuussa 2003. Raportin tiedot perustuvat ympäristöjärjestelmään kuuluvaan tiedonkeruujärjestelmään.

Valiolla energian kokonaiskulutus on viidessä vuodessa laskenut kymmenkunta prosenttia. Tämän vuoden tavoite on alittaa 700 miljoonaa kilowattituntia. Valio kuormittaa kaatopaikkoja vähenevästi. Kun vuonna 2000 Valio vei jätettä yli seitsemän miljoonaa kiloa, viime vuonna määrä jäi alle kolmen miljoonan kilon. 

Tätä vastoin jäteveden määrä tuotetonnia kohti ja pakkausmateriaalin käyttö grammoina tuotettua kiloa kohti eivät ole juuri vähentyneet viidessä vuodessa.

Uusi ympäristönsuojelulaki edellyttää ympäristölupaa Valion 15 toimipaikalle. Kolmella laitoksella lupakäsittely oli vielä viime vuoden lopussa kesken.

Valio on asettanut ympäristötavoitteet vuosille 2003-05. Se pyrkii vähentämään jätevettä 10 prosentilla ja jätevesiä 20 prosentilla tuotantoon suhteutettuna. Energiaa pitäisi kulua kymmenys vähemmän, kaatopaikkajätteen pitäisi vähetä 40 %. Markkinoille toimitettujen pakkausten hyödyntämisen pitäisi kasvaa, ja pakkausten käytön tuotantoon suhteutettuna vähetä 4,5 %.

Munakunta irtosi nollakerhosta, kun se poikkeuksellisesti kertoo tehneensä ympäristöteon. Munakunta osallistui Finfood Luomun Itämeri-kampanjaan neljän muun yrityksen kanssa. Ryhmä auttoi Itämerta 1 220 eurolla. Sillä ei vielä maailma pelastu, mutta jostakin on alettava.

Lihatalot oppineet 
vähentämään jätettä


Atria on edennyt tavoitetasoon rivakammin varsinkin kaatopaikkajätteen vähentämisessä suhteessa tuotantoon. Kun Atrialta lähti kaatopaikalle vuonna 2002 jätettä 6,3 kiloa ansaittua tuhatta euroa kohti, viime vuonna määrä alitti 4,6 kiloa.

Sähkön hinta on noussut parissa vuodessa kymmeniä prosentteja, ja nousee yhä. Niinpä Atria toteaa tilinpäätöksessään tutkivansa vaihtoehtoja jätekuorman pienentämiseksi ja toisaalta sen hyödyntämiseksi omassa energiahuollossaan. Yksi mahdollisuus on investoida isoon jätteenpolttolaitokseen, joko yksin tai muiden kanssa.

Atria on saanut jätehuoltonsa kulut laskemaan edellisvuodesta. Viime vuonna Atrian selvästi suurimmaksi ympäristökuluksi nousi jäteveden käsittely. Siihen hulahti lähes 1,9 miljoonaa euroa.

Edellisen osuustoiminnallinen kilpailija, HK Ruokatalo, on saanut jätteistään hyötykäyttöön jo yli 90 %. HK laskee vieneensä kaatopaikalle noin kahdeksan grammaa jätettä yhtä valmistuskiloa kohti.

Lihatalot raportoivat siis kaatopaikkajätteistään eri tavoin. HK ei kerro ympäristökulujensa määrää.

Suurimpien ot-yritysten ympäristöraportoinnin määrä (excel) >>

Hannu Kaskinen

Palvelualalla asiakkaat 
tekevät ympäristöteot


Pankkialan merkittävin ympäristövastuu on välillinen sikäli, että pankin rahoittamat yritykset tekevät ympäristön kannalta hyvät tai pahat investoinnit. OP-ryhmän yhteiskuntavastuuraportti kertoo, että ympäristöriskien arvioiminen onkin liitetty ryhmän yritysrahoitusväen tavanomaiseen koulutukseen.

Olisi vallan mielenkiintoista kuulla esimerkkejä rahoitushakemuksista, jotka on torjuttu ympäristösyistä. Varsinkin isojen yritysten torjutut kaavailut olisi hyvä tietää jo siksi, että siinä missä toinen pankki on tiukka, toinen pankki saattaa tulkita ympäristöriskit säädösten rajoissa pysyviksi. Rohkea olisi aloitteellinen ja julkaisisi pahimpia firmojen yrityksiä. Julkistaminen vaatisi ilmeisesti silti yrityksen nimen salaamista, jos ei aivan rikollisista hankkeista ole kyse. 

Uskaltaako joku pankki yllättää mainitulla avoimuudella vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua? Tuskin. Arvatenkin pankit näet vetoavat pankkisalaisuuteen. Ilmeisesti OP-ryhmä tai muut pankit eivät siis saavuta tunnustuksia, joissa ympäristöraportointeja vertaillaan yli toimialojen. 

OP-Kestävä kehitys -rahasto on ainoa väline, joka osuuspankeissa ottaa ympäristönäkökohdat erikseen huomioon.

OP-ryhmän materiaalinkulutuksessa korostuu asiakaslehtien ja tiliotteiden paperi. Verkkotiliote on raportin mukaan liitetty jo yli 507 000 tiliin. Viime vuonna kasvu oli likimain 80 %. Verkkotiliotteiden ansiosta OP säästää kuukausittain yli kaksi tonnia paperia.

Pankkikorttien muoveille OP-ryhmä on yrittänyt löytää kierrätyskäyttöä, mutta ei ole ainakaan vielä onnistunut.

Hannu Kaskinen  

 

 

| Sivun alkuun |