kirjaimittain.gif (7478 bytes)


Presidentti Tarja Halonen:
Globalisaatio tarjoaa osuustoimintaliikkeelle uusia merkittäviä mahdollisuuksia

Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähetti konferenssin osallistujille tervehdyksen, joka vapaasti suomennettuna oli seuraavanlainen:


PRESIDENTTI
NÄYTTÄÄ ESIMERKKIÄ.
Presidentti Tarja Halonen lähetti ICA:n tutkimuskonferenssin osallistujille tervehdyksen. Hän on itsekin edelleen aktiivinen HOK-Elannon jäsen ja entinen Elannon pitkäaikainen edustajiston ja hallintoneuvoston luottamushenkilö 1975 - 1999. Kuva on vuodelta 2004, jolloin hän kävi alustamassa osuustoiminnan näkymistä Pellervon Päivässä.
Kuva Tapani Lepistö
Läpi historiansa osuustoimintaliike on todistanut yhteistoiminnan taloudellista merkitystä. Nykypäivän globaalissa maailmassa pyrkimykset kohti kestävää kehitystä ovat nyt antaneet täysin uutta merkitystä kumppanuudelle, keskinäiselle avunannolle ja solidaarisuudelle.

Osuustoiminnan liiketoiminta on usein selvinnyt talouskriiseistä kilpailijoitaan paremmin. Jakaessaan toiminnallista tuottoa jäsenyhteisöilleen osuustoiminta tasoittaa suhdannevaihteluita ja parantaa alueellista ja sosiaalista epätasa-arvoa.

Maailmanlaajuisessa markkinataloudessa osuustoiminnalliset liikeyritykset ovat jo merkillepantavia toimijoita esimerkiksi maataloudessa ja ruokakaupassa yhtä hyvin kuin finanssi- ja vakuutusalalla. Joulukuussa 2009 YK:n yleiskokous julisti vuoden 2012 Kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi, jonka tavoitteena on lisätä osuustoiminnan tunnettavuutta ja sen mahdollisuuksia yhtenä potentiaalisena ratkaisuna kansallisiin ja kansainvälisiin sosio-ekonomisiin ongelmiin.

Kun ICA:n kansainvälinen tutkimuskonferenssi järjestetään juuri Kansainvälisen osuustoimintavuoden alla, niin konferenssi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkia osuuskuntien rooleja ja mahdollisuuksia tämän päivän maailmanlaajuisten haasteiden valossa. Vuonna 2012, 20 vuotta Rion kokouksen jälkeen, maailma tarvitsee toista merkittävää ympäristökonferenssia, joka pidettäisiin Rio de Janeirossa ja joka jatkaisi sopimusta kestävän kehityksen ohjelmista. Tämä on aihe, josta olemme jo keskustelleet korkean tason paneelissa, joka käsittelee globaalia kestävää kehitystä; kyseisen paneelin on perustanut YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Osuuskunnilla on paljon tarjottavanaan kestävän kehityksen ohjelmiin. Osuuskunnat ovat vahvoja maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa. Osuustoimintaliike on jo merkittävin voimatekijä ruuantuotannossa ja kaupassa; sillä on avainasema myös porttina kuluttajaliikkeeseen. Uuden vihreän talouden rakentamisessa osuustoimintaliikkeen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Suomalainen osuustoimintaliike on hyvin tunnettu ja arvostettu kautta maailman. Suomalaiset osuuskunnat ovat saaneet ulkomaisia vaikutteita koko kehityskaarensa aikana ja ne ovat myös pystyneet uudistumaan säilyttämällä hyvät yhteytensä kansainväliseen osuustoimintaliikkeeseen. Suomessa viime vuodet ovat ilahduttavasti todistaneet vahvaa kiinnostuksen kasvua osuustoimintatutkimukseen ja aktiivisiin kansainvälisiin tutkijayhteyksiin. Tämä konferenssi on toinen osoitus lisääntyneestä mielenkiinnosta osuustoiminnan kentällä, eikä pelkästään yliopistojen vaan myös yliopistojen ja käytännön toiminnan eli osuustoimintayritysten välillä.

Olen ilahtunut, että suomalaista osuustoimintatutkimusta on kunnioitettu tehtävällä isännöidä tätä kansainvälistä konferenssia. Toivon, että löydätte runsaasti aloitteita, jotka tähtäävät jatkuvaan ja voimistuvaan kansainväliseen osuustoimintayhteistyöhön liittyen sekä Kansainväliseen osuustoimivuoteen että tulevaisuuden päämääriin.

| Sivun alkuun |