ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Kohti uutta järjestöä!
"Vaativissa luonnonoloissa asuvat suomalaiset ovat kautta aikain turvautuneet taloudelliseen yhteistoimintaan, milloin arkinen työ ja olosuhteet ovat niin vaatineet. Järjestäytyneen muodon perinteinen yhteistoiminta sai maassamme osuustoimintaliikkeessä...". Näin aloittaa Pellervo-Seura ry:n 100-vuotishistoria esipuheessaan.

Osuustoiminnan ensimmäinen vuosisata sai nähdä monenlaista hajoamista ja eheytymistä. Vuonna 1917 muodostettiin SOK:n rinnalle OTK ja pari vuotta myöhemmin ruotsinkielinen


Marcus H. Borgström, Pellervon johtokunnan puheenjohtaja
 osuustoiminta lähti omille teilleen. SOK erosi Pellervosta 1992 ja liittoutui EKA:n ja Elannon kanssa muodostaen Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton. Samoihin aikoihin Finlands Svenska Andelsförbund taas tuli takaisin Pellervoon.

Mennyt vuosikymmen on ollut suomalaisessa osuustoimintaliikkeessä merkittävä. Pellervon suuret jäsenyhteisöt - metsä, maito, liha, pankki ja vakuutus - ovat kasvaneet kasvamistaan ja ovat monella tavalla edunvalvonnassaan ryhtyneet hoitamaan omia asioitaan. Samalla osuuskunta on yritysmuotona osoittanut vahvuutensa ja läpäissyt 1990-luvun alun laman vuodet eräänlaisena menestystarinana. Viime vuosina sekä S-ryhmä että Osuuspankkiryhmä ovat saavuttaneet kumpikin yli miljoona jäsentä. Jäsenomisteinen yritysmuoto on kautta linjan menestynyt myös maamme rajojen ulkopuolella kansainvälistyen lähialueille.

Lopuillaan oleva vuosi 2002 on ollut perinteistä osuustoimintaa edustavan Osuustoiminnan neuvottelukunnan ensimmäinen. Työ on ollut rohkaisevaa. Mm. osuustoiminnan korkeakoulutasoisessa koulutus- ja tutkimusprojektissa on edetty pitkälle.

Pellervo-Seuran johtokunta ja valtuuskunta ovat katsoneet, että aika on nyt kypsä kehitellä osuustoiminnan järjestöjä uudelta pohjalta. Pellervon jäsenyritykset ovat kasvaneet ulos Seuran kehyksistä ja niiden edunvalvonta - mitä ne eivät itse tee - on luonteeltaan yleisosuustoiminnallinen ja voidaan hoitaa valtakunnallisesta järjestöstä käsin. Tästä nousee kysymys SOK:lle, sen jäsenosuuskaupoille, Tradekalle ja Elannolle: voisimmeko kokoontua yhteisen järjestön puitteissa hoitamaan yhteisiä asioita? Pienessä maassa meillä on erityinen tarve yhdistää voimiamme niissä kysymyksissä, jotka meitä yhdistävät.

Uuteen järjestöön voisi liittyä koko suomalainen osuustoiminta. Sen rinnalla maatalousosuustoimintaa lähellä olevat osuuskunnat muodostaisivat suunnitelmissamme Tuottajaosuustoiminnan valtuuskunnan, joka toimisi yhteisymmärryksessä tuottajajärjestöjen kanssa.

Haasteita on edessä paljon. Suomalainen, vahvasti osuustoimintapohjainen elintarviketalous kaipaa seurantaa. Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat vahvasti keskittymässä. Vapaakauppa lisääntyy ja globalisaatio tuo myös vähemmän toivottuja piirteitä mukanaan. Elintarvikkeiden läpinäkyvä jalostusketju on parhaimmillaan vahvasti suomalainen. Kun sekä tuottajien jalostava teollisuus että kauppa ovat vahvasti osuustoiminnallisia taustaltaan, tämä luotettava lisäarvoketju toimii sekä tuottajien että kuluttajien eduksi. Jalostusarvo säilyy ketjussa ja kotimaassa, elintarvikkeiden alkuperä on aina selkeästi tiedossa, turvallisuus ja laatu on näin taattu.

Työ osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden puolesta tarvitsee tekijää myös jatkossa. Tarvitsemme uusia kykyjä osuuskuntien hallintoon ja niiden palvelukseen. Tarvitsemme naisia ja nuoria enemmän osuustoiminnan pariin. Tarvitsemme keskustelua osuustoiminnallisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta ja etiikasta. Tässäkin asiassa suomalainen osuustoimintaliike voi toimia edelläkävijänä ja tuoda keskusteluun tärkeitä näkökohtia. Pitkään jatkuneen sääntelytalouden aikana osuustoiminnan kansanvalistusrooli pääsi unohtumaan, mutta nyt on jälleen aika ottaa tuo osuustoimintaliikkeen pioneeriaikoihin kuulunut teema uudelleen esille, mutta uudella ja nykyaikaisella tavalla, tomut pois karistaen.

Näihin liittyen Pellervo-Seuran molemmat lehdet ansaitsevat hyvän kodin myös jatkossa. Toimituksissa on osaavaa väkeä ja lukijakunta on lehdistä kiinnostunut. Pellervo-lehdellä on vaalittavanaan maaseudun ja maatalouden asia. Osuustoiminta-lehti on johdon ja hallinnon ammattilehtenä aatteen lipunkantaja.

Pellervon jäsenyritysten ja -yhteisöjen kannattaa lähteä optimistisin mielin mukaan uuden järjestötoiminnan rakentamiseen:

1.  Haemme toisen vuosisadan asentoa osuustoiminnan järjestörakenteeseen ja siinä työssä jäsenyritysten kannattaa olla täysillä mukana. Jo nykyisillä rakenteilla Suomi on kehittynyt maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi.
2.  Pellervon tuottamiin palveluihin voitte turvata jatkossakin. Uudella järjestörakenteella pyrimme tilanteeseen, joka antaisi entistä parempia mahdollisuuksia kehittää osuustoiminnan yhteisiä palveluita ja vaikuttamista.
3.  Uudet jäsenet ovat tervetulleita Pellervoon eli järjestön jäsenhankinta jatkuu. Pellervon jäsenedut ovat uusienkin jäsenten saatavilla ja uuden järjestörakenteen kehittämiseen kannattaa tulla jo nyt mukaan.

Kiitän Pellervo Seuran jäseniä, henkilökuntaa ja sidosryhmiä menneestä vuodesta. Voimme lähestyä uutta vuotta turvallisin mielin syli täynnä myönteisiä haasteita.

| Sivun alkuun |