Tampereella järjestettiin 18.10. Helsingin yliopiston hallinnoiman CoopNets-projektin loppuseminaari otsikolla "Kokemuksia henkilöstön omistamien yritysten verkostoitumisesta". Seminaarin huippuvieraana oli Enzo Pezzini, joka edusti "Italian Confederation of Cooperatives" -konsortiota. Konsortiot ovat toisen ja kolmannen asteen osuuskuntia.

Confcooperative on yksi neljästä kattojärjestöstä, joiden tehtävä on edustaa, avustaa ja puolustaa Italian osuustoimintaliikettä. Confcooperative koostuu eri osuustoiminnan sektoreista, mukana on toimintaa kuluttajaosuustoiminnasta kulttuuri- ja urheiluosuustoimintaan. Konsortiossa on 20 000 osuuskuntaa, joissa on mukana noin kolme miljoonaa jäsentä. Työtä konsortion kautta tarjotaan 300 000 työntekijälle, liikevaihto on noin 100 miljardia euroa.

Miksi konsortio?

Esityksessään Enzo Pezzini lähti liikkeelle yhteistoiminnan tuomista eduista. Konsortioiden avulla osuuskunnat voivat toimia alueilla, joihin muuten ei olisi mahdollisuuksia: uudet hankkeet, uudet markkina-alueet tai uudet mahdollisuudet sisäisen toiminnan tehostamiseksi.

Konsortio tarjoaa jäsenilleen ison toimijan edut ilman fuusioita ja yrityskauppajärjestelyjä. Konsortiossa jäsenosuuskunnan on mahdollista pysyä sopivan kokoisena, paikallisena ja jäsenvaltaisena organisaationa.

Paikallisia palveluita yhteistyössä

CONAST on 1990-luvun alussa syntynyt 47 osuuskunnan konsortio, joka on keskittynyt erilaisten palvelujen tuottamiseen. Konsortio edistää ja tukee jäsenosuuskuntiensa toimintaa osallistumalla tarjouskilpailuihin ja hankkimalla tätä kautta työtä jäsenilleen. Konsortion referenssilista on uskottava kokonaisuus ja sopimusten synnyttyä asiakas neuvottelee aina yhden partnerin - konsortion kanssa, vaikka sopimus koskisi useita jäsenosuuskuntia. Konsortio myös vastaa työn laadusta ja sopimuksista työn tilaajan ja jäsenosuuskuntien välillä.

Konsortion menestystarina liittyy 1997 rakennettuun 400 potilaspaikan Poliambulanza sairaalaan. Sairaalan toiminnoista järjestettiin tarjouskilpailu, jossa haluttiin ostaa samalta toimittajalta mahdollisimman monta osa-aluetta sairaalan toimintoihin. CONAST voitti tarjouskilpailun tarjoamalla parhaan kokonaispaketin, johon sisältyivät mm. ruokapalveluiden tuottaminen, puhdistus ja siivouspalvelut, jätteidenkäsittely ja turvallisuuspalvelut. Saatu urakka työllisti seitsemän osuuskuntaa ja noin 100 henkilöä. Itse konsortion liikevaihto on noin 100 000 euroa eli tuloksellinen työ ei aina edellytä valtavaa taloudellista panostusta.

Kulttuuria konsortiossa

Beni Culturali on vuonna 1993 Roomassa perustettu kulttuurialan konsortio, jonka motto on "Ensimmäinen palvelu kulttuurille on tuottaa kulttuuria". Konsortion kautta tarjotaan mm. arkistointipalveluita, restaurointia, erilaisia kulttuuriprojekteja, kulttuuripalveluita esim. teemaretkiä, arkeologista toimintaa ja näyttelyitä.

Konsortio ylläpitää esimerkiksi Monte Cassinon luostarikirjastoa ja ILO:n Torinon tiedotuskeskusta. Konsortio on tarjonnut palveluitaan myös ylikansallisille isoille yhtiöille; mm. L'oreal on järjestänyt ison kulttuuriseminaarin Italiassa.

CGM kolmannen asteen osuuskunta

CGM on vuonna 1997 perustettu toisen asteen sosiaaliosuuskuntien osuuskunta eli konsortioiden konsortio. CGM:n jäsenenä on 50 paikallista sosiaaliosuuskuntien konsortiota, joissa toimii yhteensä noin 720 sosiaaliosuuskuntaa. Konsortio kokoaa alleen sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivia osuuskuntia (A-tyyppi) että eri aloilla toimivia osuuskuntia, joiden työvoimasta vähintään 30 % on vajaatyökykyisiä (B-tyyppi).

CGM tarjoaa jäsenkonsortioilleen erilaista apua ja neuvontaa, tutkimuspalveluita ja julkaisuja, sopimusneuvottelupalveluita ja ammatillista koulutusta. Jäsenkonsortiot maksavat emokonsortiolleen jäsenmaksuja ja emokonsortiolla on myös omaa liiketoimintaa.

Vahvuutta verkostoilla

Enzo Pezzinin esitelmä oli ajatuksia herättelevä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta aukeaa mahtavia näkymiä koko osuustoimintaliikkeen vahvistamiseen myös Suomessa.

Osuuskunnat toimivat yleensä paikallisesti vastaten paikallisiin tarpeisiin herkällä korvalla. Toiminnassa korostuu paikallisen osaamisen hyödyntäminen ja eritasoiset suhteet alueen muihin toimijoihin ja paikallishallintoon. Toisen ja kolmannen asteen osuuskunnat eli konsortiot tarjoavat "ison talon" edut niin, että osuuskunnat voivat säilyttää oman identiteettinsä ja paikalliset sidoksensa.

CONAST-konsortion esimerkki kertoo myös, että yhteistyötä voidaan tehdä hyvinkin eri toimialoilla toimivien yritysten välillä. Tästä myös suomalainen osuustoiminnan kenttä voisi ottaa vinkkiä ja aktiivisemmin luoda yhteistyöverkostoja mm. julkisiin tarjouspyyntöihin vastaamiseen. Myös muissa yritysmuodoissa toimivat yrittäjät voisivat ponnekkaammin koota voimiaan yhteen ja hyötyä isomman ja vakuuttavamman yrityksen eli toisen asteen osuuskunnan tarjoamista neuvottelu- ja sopimuseduista.

Työtä uusosuuskuntien välisen verkostoitumisen edistämiseksi on tehty mm. CoopNets-projektissa, mutta silti todellinen ja uusosuuskuntia taloudellisesti hyödyttävä yhteistyö on Suomessa vasta kehittymässä. Uusosuuskunnat ovat nuoria yrityksiä, joilla on vielä paljon tehtävää oman identiteettinsä ja paikkansa löytämisessä.

Ulkoinen verkostoituminen seuraa kuitenkin väistämättä yrityksen kasvun myötä ja on viisasta ottaa mallia sieltä, missä kokemusta ja loistavia esimerkkejä riittää. Italialaiset konsortiot kertovat osuustoiminnan ja solidaarisen yhteisyrittämisen voimasta. Voimasta, joka järjestäytyneen yhteistyön avulla kasvaa kolmanteen potenssiin.

Niina Immonen  

Linkkejä:
www.conast.it
www.consorziobeniculturali.it
www.confcooperative.coop