 |
Osuustoimintatutkimus viriää
Osuustoiminnan monipuolinen tutkimus yliopistoissa ja korkeakouluissa on uuden rahoituksen myötä nopeasti viriämässä eri puolilla uudelleen. Tämä todettiin Osuustoimintatutkimuksen päivässä 27.10.2005.
 YHTEISEKSI FOORUMIKSI Olavi Syrjänen puhumassa Osuustoimintatutkimuksen päivässä 2005. Vastaavia tilaisuuksia tullaan järjestämään tulevaisuudessakin. Kuva Mauno-Markus Karjalainen |
Osuustoiminnan neuvottelukunnassa toimiva Tradekan hallituksen puheenjohtaja Olavi Syrjänen kertoi, miten luovuttiin yhteen näkyvään professuuriin tähtäävästä rahoituksesta. Osuustoiminnasta aiemmin valmistuneet väitöskirjatkin ovat olleet pohjaltaan hyvin monitieteisiä, mitä päädyttiin suosimaan.
Syrjänen siteerasi Aristoteleen ajatusta oikeudenmukaisuudesta osuustoiminnan yhteydessä ja katsoi, että osuustoimintaväellä on asiassa yhteiskunnassa valtavasti tehtävää.
Lappeenrannasta ja Vaasasta kajahtaa!
Iiro Jussila esitteli Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeen ”Osuustoiminnan menestystekijät ja niiden johtaminen”. Meneillään on peräti kolme eri väitöskirjahanketta ja yhdeksän gradua. Yksi osuustoimintagradu on jo valmistunutkin. Lisäksi konferensseihin ja julkaisuihin on tehty esityksiä ja lisää on tulossa. Uusia jatko-opiskelijoita on myös tulossa ja ot-yrityksen johtamisesta kirja suunnitteilla.
Jussi Kuittinen Vaasan yliopistosta esitteli oman väitöskirjahankkeensa hallinto- ja ohjausjärjestelmien sekä omistusrakenteen vaikutuksesta osuuspankkien suorituskykyyn ja omistajien hyvinvointiin.
Vaasan yliopistoon valmistelee väitöskirjaansa myös Titta-Liisa Koivuporras, jonka aiheena on osuuspankkien yhteiskuntavastuu (ks. OT 5/04 ja 5/05). Se on teema, joka tällä hetkellä muutoinkin kiehtoo erityisesti nuorta tutkijapolvea. - Aiheesta on tekeillä yli kymmenen väitöskirjaa.
Kommenttipuheenvuoron käytti Eliisa Troberg, joka varoitti siitä, että liiketaloustieteen vanhat teoriat eivät enää päde. Hän piti tutkimuksessa erittäin tärkeänä tulevaisuussuuntautuneisuutta.
Puheenjohtaja Marcus H. Borgström kertoi seminaarin tarkoituksena olevan luoda kontaktipintaa ot-yritysten edustajien ja tutkijoiden välille. Samalla seminaari tuo uutta profiilia osuustoimintaan. Seminaarin aineistoista hänelle oli jäänyt erityisesti mieleen ot-yritysten mieltäminen hyviksi yrityskansalaisiksi.
Eroa pankeista selvästikin löytyi
Janakkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen kertoi olevansa ikuinen opiskelija, joka nyt on mukana Lappeenrannan tutkijatiimissä. Väitöskirjahankkeen aihe löytyi omasta kokemuksesta, vuodesta 1978, jolloin Osuuspankkikeskuksen Jaakko Räsänen haastatteli nuorta työnhakijaa ja kysyi: ”Mikä on osuuspankin liikkeenjohdon tärkein tehtävä?”
Räsänen antoi Lehikoiselle Hannes Gebhardin kirjan luettavaksi. Ja hän vieläpä tentti sen. Myöhemmin asiakkuusajattelu syveni parin kehittämisprojektin, tutkimuksen ja kirjan myötä 1990-luvulla.
Alustaja kertoi nykyisin painiskelevansa työn ja tutkimustyön yhteensovittamiseksi; aika ei tahdo riittää molempiin. Sen sijaan motivaatiosta ei ole pulaa:
- Haluan toimia niin, että Janakkalan Op, Op-ryhmä ja toivottavasti koko osuustoimintaliike hyötyisivät tutkimuksesta.
Lehikoiselta kysyttiin, näkeekö hän mitään eroa osuuspankin ja liikepankin johtamisessa. - Strategisen johtamisen sisällöstä tulee eroa, Lehikoinen vastasi. - Sijoittajaomistajuus ja pääoman tuotto pohjimmiltaan määräävät yksityisten pankkien toiminnan. Omistajilla ja pankin asiakkailla ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään.
- Käyttäjäomistajuus, sen maksimointi, määrää puolestaan meillä. Osuuspankkien tehtävä on edistää omien asiakkaidensa taloudellista menestymistä ja hyvinvointia omalla toimialueellaan. Ero ajattelutapaan ja ehkä johtamiseenkin syntyy tätä kautta.
Uusosuustoiminnan laaja tutkimushanke
Kari Pirinen toimii lehtorina ammattikorkeakoulussa Jyväskylässä. Hänen oma tutkimusaiheensa on uusosuustoiminnan innovaation leviäminen Suomessa ja sen dynamiikka.
Pirinen esitteli ma professori Tapani Köpän vetämän laajan uusosuustoiminnan tutkimushankkeen ”Osuustoiminnallisen yritysmuodon elinkelpoisuus ja uudet tehtävät Suomessa”. Mukana hankkeessa ovat omilla aiheillaan mm. Eliisa Troberg, Irmeli Helin, Pekka Pättiniemi, Eero Riikonen, Mikko Makkonen, Markus Seppelin, Satu Vihavainen, Pekka Hytinkoski, Ritva Sirkkala, Jarmo Laukkanen ja Jari Karjalainen. Hanke tuottaa tutkimustietoa, oppimateriaaleja, artikkeleita, esitelmiä ja väitöskirjoja. Alustus herätti seminaarissa vilkkaan keskustelun.
Erityspiirteitä kannattaa tutkia
Päivän yhteenvedon teki professori Janne Tienari Lappeenrannasta. Hän piirsi kaksi vierekkäistä neliötä, jotka osittain leikkasivat toisiaan.
Toinen neliö esitti sijoittajavetoista liiketoimintaa ja toinen omassa toimintaympäristössään hengittävää osuustoimintaa. Yhteistä näille molemmille on tehokkuuden, osaamisen ja kannattavuuden tavoittelu.
Osuustoiminnan erityispiirteiksi Tienari oli alustavasti hahmotellut arvoja ja hyvinvointia, vastuuta, erilaista innovointia, tarvittavaa aikajännettä ja suomalaisuutta. Osuustoiminta on aina selvästi jostakin kotoisin ja sillä on mahdollisuus tehdä vähän pitkäjänteisempää liiketoimintaa. Nykyisin omistuksen värilläkin jo alkaa olla merkitystä, esimerkiksi Ranskassa se on alkanut vaikuttaa jo politiikkaankin. Yhteiskunnan turvallisuus koetaan Suomessakin keskeiseksi.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
Lisätietoja tutkimushankkeista:
www.lut.fi/cbm
www.coopstudies.fi
| Sivun alkuun |