ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Amerikan ongelmat varjostavat  


Vuosi lähestyy loppuaan ja sijoittajan taivaanrantaan peilautuu kahdenlaisia heijastuksia. Kaukaa Amerikan suunnassa näkyy tummia pilviä, mutta kotimaassa ja lähialueilla talouden pyörät pyörivät edelleen ripeästi.

Ajautuuko Eurooppa Yhdysvaltojen perässä taantumaan vai selvitäänkö eteenpäin kasvavien talouksien vetoavulla? Muutamat talouden kehityspiirteet ovat kuitenkin huolestuttavia. Ensinnäkin raakaöljyn hinta on noussut pitkin syksyä. Tästä aiheutuva kustannuspaine tihkuu ennen pitkää myös kuluttajien maksettavaksi.

Toisaalta dollari on lipsahtanut valuuttamarkkinoilla selvästi alamäkeen. Heikko dollari painaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Lisäksi Yhdysvaltain asuntokriisi aiheuttaa väistämättä satojen miljardien dollareiden alaskirjaukset, mikä ruokkii epävarmuutta. Nämä tekijät muovaavat lähiajan talousnäkymiä.
Ripeän kasvun jakso on kestänyt Yhdysvalloissa jo viitisen vuotta.

Suhdannedynamiikan mukaisesti kasvun notkahdus ei tässä vaiheessa olisi kovin tavatonta. Asuntomarkkinoiden romahdus ja suhdannetaite osuvat usein samaan aikaan. Nykyisen kaltainen romahdus tapahtui Yhdysvalloissa vuonna 1990, jolloin maan talouskasvu painui miinusmerkkiseksi. Myös vuonna 2000, kun IT-kupla puhkesi, hyytyivät asuntomarkkinat ja kasvu tyrehtyi. Amerikan asuntomarkkinoiden tila viittaa selvästi talouden suhdannekuopan lähestymiseen ja osakemarkkinoiden hiljentymiseen.

Toinenkin indikaattori enteilee käännöstä. Korkomarkkinoilla tuottokäyrä on jo pitkään ollut vaakasuora tai laskeva. Pitkät korot ovat siis olleet samoilla tasoilla lyhyiden kanssa ja ajoittain jopa matalampia. Tämä on varsin usein ollut oire talouden ja sijoitussentimentin käänteestä.

Dollarin heikkous voi jatkua pitkään

Toisaalta ennakoivat suhdanneindikaattorit eivät vielä ennusta selkeästi taantumaa eivätkä nousua. Indikaattoreiden viesti on ollut suurin piirtein sama niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Myös osakemarkkinoiden veto on jatkunut. Takaiskuja on ollut, mutta kurssikäyrä on aina toipunut.

Yhdysvaltain pitkäaikainen ongelma on ollut vaihtotaseen alijäämäisyys. Vanhan viisauden mukaan pysyvä alijäämä johtaa ennen pitkää maan valuutan heikentymiseen. Ekonomistin silmin tästä on nyt juuri kysymys. Välitön syy dollarin alamäen jyrkentymiseen on kuitenkin syksyllä toteutunut pääomien merkittävä ulosvirtaus. Jos tämä on seurausta siitä, että Kiinan valuuttavarannon sijoituspolitiikassa dollarin osuutta on pienennetty, voi dollarin heikkouden kausi jatkua pitkäänkin.

Kakun kääntöpuoli on se, että kun dollari on liikkunut varsin irtonaisesti euroon nähden, ovat mm. öljyn hinnasta aihetuvat inflaatiopaineet jääneet toistaiseksi Euroopan puolella jonkin verran vähäisemmiksi.

Pörssiyritykset tukevassa tuloskunnossa

Pörssiyritysten julkistamat kolmannen vuosineljänneksen tulokset osoittavat, että niiden tuloskunto on edelleen keskimäärin varsin hyvä. Näyttää varsin ilmeiseltä, että listayhtiöiden yhteenlaskettu tulos saavuttaa tänä vuonna taas uuden ennätyksen. Tulosten ja päivitettyjen tulosennusteiden perusteella ei kotoisille osakemarkkinoille olisi välittömiä uhkia näkyvissä.

Useilla toimialoilla tilauskanta on edelleen vahva. Syksyn tulosjulkistukset eivät monenkaan yhtiön kohdalla vaikuttaneet juuri julkaisupäivän kurssikehitykseen. Tämän voi tulkita tyypilliseksi tilanteeksi pitkän kasvujakson jälkeen. Kaikki odotukset ovat täysimääräisinä hinnoissa.

Osakesijoittajan tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin huoletonta. Yritysten näkymät ovat käyneet epäyhtenäisemmiksi. Amerikan asuntokriisistä on levinnyt jo sivumakua rahoitusmarkkinoille, samoin kiinteistömarkkinoilla epävarmuus on lisääntynyt. Dollarin heikkous painaa dollarimääräisistä hinnoista riippuvaisten yritysten tuloksia. Tulosennusteita on osin reivattu alaspäin.

Lyhyet korkosijoitukset tuottavat

Riskejä karttavalle sijoittajalle on kuitenkin ollut harvinaista herkkua tarjolla. Lyhyen koron sijoitukset ovat olleet matalan riskin kohteita, jotka ovat tuottaneet jopa hieman reaalikorkoakin. Ja tämä mahdollisuus tulee jonkin aikaa jatkumaankin. Korkorahastoihin sijoittaneet ovat kuitenkin saaneet havaita, että epäluottamuksen ilmaantuminen pankkien välisille markkinoille teki pienen loven myös lyhyen koron rahastojen tuottoihin.

Yksityissijoittajan kannalta on mieluisaa, että myös perinteiset talletukset ovat taas kova sana. Talletusten korkotarjoukset ovat olleet varsin anteliaita, jopa markkinakorkoja korkeampia. Tarjouskoroilla talletukset säilyttävät hyvin reaaliarvonsa. Lisäksi on muistettava, että Suomessa pankkiasiakkaiden talletuksilla on 25.000 euron talletusturva.

Vuoden lopulla sijoittajan turva edelleen lisääntyi. MiFID eli Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi tuli voimaan 1.11.2007. Direktiivillä yhtenäistettiin sijoituspalveluiden tarjoamisen pelisäännöt EU-maissa. Samalla pyritään kehittämään rahoituspalveluiden sisämarkkinoita.

Asiakkaan on nyt mahdollista saada aikaisempaa kattavammin tietoa palvelun tarjoajasta sekä tarjolla olevista palveluista. Aikaisemmin lainsäädäntö edellytti yksittäisen asiakkaan luokittelemista joko ammattilaiseksi tai ei-ammattilaiseksi sijoittajaksi. Nyt luokitteita on kolme: edellisten lisäksi niihin kuuluvat myös hyväksyttävät vastapuolet.

Sijoituspalveluyritysten ja sijoituspalveluita tarjoavien luottolaitosten tulee kuulua Sijoittajien korvausrahastoon. Palvelun tarjoajan maksukyvyttömyystilanteessa ei-ammattimaisille sijoittajille maksetaan 90 % saamisista, kuitenkin enintään 20.000 euroa. Rahasto ei kuitenkaan korvaa osakekurssien laskusta tai väärästä sijoituspäätöksestä aiheutuvia tappioita.

Lisää vaihtoehtoja kiinteistösijoittamiseen

Suomessa kiinteistökaupassa saavutettaneen tänä vuonnakin ennätystaso. Tammi - lokakuussa kiinteistökauppoja oli tehty yli 4 mrd. euron arvosta. Ilmeisesti vuoden 2006 ennätyksellinen 5,5 mrd. euron taso tullaan ylittämään. Sijoittajista kaksi kolmasosaa on ollut ulkomaalaisia.

Vaikka kiinteistökauppa käy vilkkaana, on kiinteistösijoitusrahastojen suunta toinen. Ala on kärsinyt kaikissa Euroopan maissa. Korkomarkkinoiden liikkeet tuntuvat herkästi velkavipua käyttävissä kohteissa.

Helsingin listallekin on tullut lisää rakentamiseen ja kiinteistösijoittamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Kesäkuussa listautui SRV ja marraskuussa Sato. Nyt sijoittajan on mahdollista omistaa vuokra-asuntoja myös osakesijoitusten kautta. Sato on sekä asuntosijoittaja että rakennuttaja. Sijoitusasunnosta Saton osakkeet eroavat siinä, että vuokralaisriski on laajalle hajautettu.

Yhtiön asuntokanta pidetään jatkuvasti kunnossa, joten putkiremontti ei kaadu kerralla päälle, kuten yksittäisessä sijoituskohteessa voi käydä. Sato on ilmoittanut jakavansa 60 % tuloksestaan osinkoina. Osaketta voinee pitää tyypillisenä pitkänajan sijoituksena.

Monissa maissa kiinteistösijoituksia tehdään ns. REIT-kiinteistösijoitusrahastojen (Real estate investment trust) kautta. Suomessa REIT-rahastojen lainsäädännöllinen valmistelu on vielä kesken. Näissä rahastoissa vuokratuottojen verotuskohtelu on loivempaa, joten rahasto voi jakaa osakkaille suuremman osuuden tuotoista.

Rahapolitiikan mitoittaminen vaikeutuu

Vaikka viitteitä suhdannetaitteestakin on näkyvissä, uhkaavat energian ja elintarvikkeiden hintapaineet kiihdyttää inflaatiota. Kiinan inflaatio oli lokakuussa 6,5 % ja Yhdysvalloissa hintojen nousun pelätään kiihtyvän viiteen prosenttiin vuoden vaihteen tienoilla. Pahimmillaan edessämme voisi olla stagflaatio eli tilanne, jossa inflaatio kiihtyy, mutta talous taantuu.


Matti Huomo

Keskuspankit ovat joutumassa kolmen tulen väliin. Subprime-kriisi edellyttäisi rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamista eli siis liiallisen kireyden välttämistä. Toisaalta keskuspankkien päätehtävä on inflaation hillintä, mikä vaatisi otteiden tiukentamista. Kuitenkin politiikan mitoituksessa tulisi huomioida suhdannetilanne, joka näyttää olevan hiipumassa. Tämän solmun ratkaisuyrityksiä tulemme lähikuukausina näkemään.



| Sivun alkuun |