Vaikuttajana maailmalla 10.
Shimelles Tenaw:
Hyvinvointi kumpuaa osuustoiminnasta

Tutkija Shimelles Tenaw sanoo osuustoiminnan vähentävän köyhyyttä, koska kyseinen yritysmuoto perustuu kestävään kehitykseen. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella työskentelevä Tenaw uskoo osuuskuntien luovan hyvinvointia kehitysmaissa kuten sata vuotta sitten Suomessa.

TOIMIVA MALLI. Osuustoiminta tarjoaisi sopivan mekanismin köyhyyden vastaiseen taisteluun, uskoo Shimelles Tenaw. Se voitaisiin hänen mukaansa kytkeä osittain kehitysapuun.

Etiopiasta 1970-luvulla Suomeen muuttanut Tenaw tutustui maamme juurevaan osuustoimintaan nopeasti. Hän pääsi harjoittelijaksi ja lopulta opiskelijaksi Mustialan maatalousoppilaitokseen Kanta-Hämeeseen. Sieltä hänen opintonsa jatkuivat myöhemmin Helsingin yliopistoon.
– Minusta tuli maaseudun asukas, joten sain nähdä maataloutta ja aluekehitystä hyvin läheltä. Ruoantuottaja on minulle erittäin arvokas ihminen missä päin maailmaa tahansa.
Paneuduttuaan tarkemmin viljelijäperheiden elinkeinoon hänelle selvisi, miten vahvasti suomalainen maatalous perustuu osuustoimintaan. Tenawin mukaan tilanne on samantapainen Etiopiassa, vaikka osuuskunnat ovat siellä hyvin erilaisia.
– Köyhyyden vaivaamalla Etiopian maaseudulla toimii paljon epävirallisia osuuskuntia. Nämä jo tuhansia vuosia toimineet yhteisöt ovat monelle ainoa perusturva niukoissa olosuhteissa. Suomessa epävirallisia osuuskuntia vastaavat talkootyöt.
Tenaw mainitsee esimerkkeinä etiopialaisista osuuskunnista pienimuotoiset sosiaalis-taloudelliset yhteenliittymät.
Etiopialaiseen elämänmenoon kuuluvat sunnuntaisin järjestettävät kyläläisten tapaamiset, joita isännöidään vuorotellen. Vieraat nauttivat kutsuilla ruoasta ja juomasta ja ennen kaikkea vaihtavat mielipiteitä.

Erikoistuotteissa toivoa

Suomeen kotiutunut Shimelles Tenaw on kulkenut pitkän taipaleen osuustoimintatutkijan urallaan. Opintojensa lomassa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa Shimelles harjoitteli kesäisin mm. Pellervo-Seurassa, Hankkijalla ja Hämeenlinnan Osuusmeijerissä.
– Graduvaiheessa tein vertailevaa tutkimustyötä Kauhajoen Osuusmeijerissä Etelä-Pohjanmaalla. Minut otettiin lämpimästi vastaan ja sain olla maitokeräilyauton mukana tekemässä haastattelututkimusta pohjalaisilla maitotiloilla, muistelee Tenaw.
Tällä hetkellä hänellä on meneillään Kanta-Hämeessä iso osuustoimintaprojekti, jota toteutetaan yhdessä Hattulan kunnan kanssa (ks. OT 3/08).
Tenawia huolettaa nykyisen maataloustuotannon huono kannattavuus ja liiallinen keskittyminen suuriin yksiköihin. Yhtenä keinona parantaa tuottajan asemaa hän näkee erikoistumisen.
– Erikoistuotteisiin kannattaisi satsata, jotta kuluttajat innostuisivat enemmän kotimaisista tuotteista ja tulisi lisää kilpailua. Suomalaisella elintarviketeollisuudella on tarvittavaa teknologiaa ja valttinamme on tuotteiden puhtaus.

Osuustoiminta vientituotteeksi

Tenawin mielestä yhteistoiminta-ajattelu olisi sopiva ”vientituote” kolmanteen maailmaan, onhan suomalainen osuustoiminta koko historiansa ajan edistänyt kestävää kehitystä ja alueiden hyvinvointia.
Monissa kehittyvissä maissa osuuskuntia on järjestelty valtiojohtoisesti, mikä on usein johtanut toiminnan epäonnistumiseen. Viljelijä lopulta itse tietää parhaiten, miten viljellä maata mahdollisimman tuottoisasti.
Tenaw pitää monen köyhän Afrikan maan ongelmana mm. osittain siirtomaakaudelta periytyvää järjestelmää, jonka vuoksi kehitys ei ole kulkenut toivotulla tavalla.
– Osuustoiminta tarjoaisi sopivan mekanismin köyhyyden vastaiseen taisteluun. Se voitaisiin osittain kytkeä myös Suomen antamaan kehitysapuun. Osuustoiminnan parhaimpiin periaatteisiin kuuluvat jäsendemokratia ja erityisesti osuuskuntien vastuu omasta toimeentulostaan.

Shimelles Tenaw
	Syntyi 1951, maatalous- ja metsätieteen maisteri, tutkija Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella
	On mm. Co-op Network Studies johtoryhmän varajäsen, Osuustoiminnan Kehittäjät-Coop Finland ry:n jäsen, ICAn tutkimustoimikunnan jäsen
	Kansainvälisen Ortodoksiyhteisön puheenjohtaja, St. Isaac’s of Nineveh -lehden päätoimittaja, Suomen Ortodoksisen kirkolliskokouksen edustaja 2002-2006
	Espoon kaupungin Monikulttuurisasiainneuvottelu- kunnan jäsen 1998- ja kaupungin tasa-arvotoimikunnan jäsen 2004- sekä Espoon työväenopiston maahanmuuttajien koulutus- ja kulttuuriryhmän puheenjohtaja.

Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICAn osuustoiminnan identiteettiä koskevassa kannanotossa 1995 tärkeällä sijalla ovat jäsenten hallintoon osallistumisen lisäksi kestävä kehitys. Tenawin mukaan Afrikassa toimivat ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen osuuskunnat ovat pystyneet soveltamaan näitä arvoja vain osittain.
Hän arveleekin jo mainittujen epävirallisten pienosuuskuntien onnistuneen virallisia osuuskuntia paremmin kylien kehittämisessä paikallistasolla.

Kokousvieraana Afrikassa

Shimelles Tenaw on vuosien varrella osallistunut moniin kansainvälisiin kokouksiin osuustoimintaliikkeen piirissä.
Shimelles oli mukana myös ICAn ensimmäisessä Afrikan kokouksessa 1994 Kenian Nairobissa. Tuolloin oli kansainvälisen osuustoimintajärjestön satavuotiskokous.
– En koskaan unohda sitä tunnetta, kun istuessani suuressa konferenssisalissa edessäni luki Finland. Oli unohtumaton hetki edustaa tätä maata osuustoiminnan hengessä ja esitellä Suomen kehitysyhteistyövaroilla järjestettyjen kahden Afrikka-seminaarin tulokset kokouksessa.
Marraskuussa Shimelles Tenaw osallistui Nigerian Abudjassa pidettävään kahdeksanteen ICAn Afrikan kokoukseen.
Työn ohessa Tenaw on kirjoittanut 1995 osuustoiminnasta englanninkielisen perusteoksen Time is for all, joka perehdyttää osuustoimintaliikkeen kehitysmahdollisuuksiin Afrikan maataloudessa ja elinkeinoelämässä. Teosta käytetään opintomateriaalina mm. sekä Suomessa että Etiopiassa.

Teksti ja kuva:
Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |