Osuustoiminta ja koulut rohkeasti yhteistyöhön!
”Kannustan osuustoimintayrityksiä kaikkialla kääntymään rohkeasti koulun puoleen ja rakentamaan sinne hyvät paikalliset yhteydet. Rohkaisen myös tuomaan esille omat ajatukset, koska osuustoiminnan sanoma on hyvä. Ollaan avoimia puolin ja toisin. Koulun täytyy myös olla rohkea ottamaan vieraat vastaan.”
 KASVAVA NUORISO PAREMMIN HUOMIOON. Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusasioista vastaava virkamies, opetusneuvos Pekka Iivonen kannustaa suomalaista osuustoimintaa tekemään nykyistä aktiivisemmin yhteistyötä koulujen kanssa erityisesti paikallistasolla. Kuva Sami Karhu |
Hän jatkaa, että osuustoiminta ja sen arvomaailma kuuluvat eittämättä tulevaisuutta luotaaviin toimintamalleihin edistäessään kansalaisten hyvinvointia ja yhteistä hyvää:
”Uskon, että jos toiselle tekee hyvää, se tuottaa myös itselle hyvää.”
Uusia oppimisympäristöjä
Koulussa on olennaista luoda oppimisympäristöjä. Kaikki oppi ei tule vain koulusta vaan oppia voi monella tavalla. Yhteistyöhön tarvitaan eri toimijoita yhteiskunnassa, myös yrityksiä, järjestöjä ja instituutioita.
Verkostoitumiseen pohjaava työelämä ja yritykset on tärkeä oppimisympäristö. Koululla täytyy olla toki vahva identiteetti ja opettajalla auktoriteetti, kun yhteistyötä tehdään.
Kysymys kuuluu: miten koulu avautuu yhteiskuntaan ja miten yhteiskunta avautuu kouluun. ”Tarjotaan koululle mahdollisuus avautua ulospäin, tarjotaan kannustusta yhteiskunnan suunnasta,” linjaa Iivonen. ”Koulutus on tulevaisuudessa sitä, että tehdään enemmän asioita yhdessä.”
Tulevaisuuden koulu rakentuu laajasta sivistyksestä ja ajattelusta. Suomalaisen koulun vahvuus on ollut tiedossa, mutta ei ajattelussa. Jatkossa pitää osata myös ajatella.
Tällöin korostuvat ongelmanratkaisu, vuorovaikutus, kriittisyys ja tiedonarviointi. Oikeat kysymykset korostuvat vastausten sijaan. Sivistys on laajaa kulttuurien, historian, uskontojen osaamista, kieliä ja viestintää. Iivonen muistuttaa, että erityisesti palvelualoilla tärkeää on kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, kyky kohdata toinen ihminen.
Yrittäjyyskasvatuksen ensisijainen tavoite on kasvattaa osaavia ihmisiä, ei suoranaisesti yrittäjiä. On kyse aktiivisesta ihmisestä. Jokainen on nykyään palkkatyössäkin jollain tavalla sisäinen yrittäjä. Töihin kaivataan luovasti ja itsenäisesti ajattelevia osaajia.
Signaaleita osuustoiminnalta
Koulun ensisijainen tehtävä on lisätä henkistä pääomaa eikä rahapääomaa. Koulun tehtävä on ottaa vastaan signaaleja yhteiskunnasta. Myös osuustoiminnan tehtävä on tuoda signaaleja kouluun siitä mitä tarvitaan ja mikä on olennaista. Myös siksi Iivonen kutsuu osuustoiminnan mukaan.
On monta tapaa organisoida asioita. Osuustoiminnan idea on tehdä asioita yhdessä: sijoitetaan aivoja eikä vaan rahapussia. Suurten osuuskuntien rinnalla toimii myös paljon uudenlaisia osuuskuntia. Tätä tulee tuoda myös kouluissa esille. Osuustoiminta kuuluu myös aktiivisen kansalaisuuteen ja demokratiakasvatukseen.
Yrittäjyyskasvatuskaan ei etene äkkirynnäköllä vaan hiljaa hivuttamalla, näkee Pekka Iivonen. Mutta myös siksi liikkeellä kannattaa olla nyt ja paikallisella tasolla. YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 antaa hyvät puitteet lähestyä koulua juuri nyt ja luoda pysyvä, hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyösuhde.
Sami Karhu
Katso samasta aiheesta OT 2/10 ja saman numeron mukana ilmestynyt kouluille suunnattu Yhdessä yrittämään -liite.
| Sivun alkuun |