Jo 26 osuustoiminnan
kulttuurikohdetta tiedossa
Osuustoiminta-lehdessä 3/10 esiteltiin yhteensä 17 osuustoimintaan yleisesti liittyvää muistomerkkiä tai merkittävää tapahtumapaikkaa eri puolilla Suomea. Ideana oli parhaimmillaan mahdollistaa jopa kesäisen kulttuurikierroksen tekeminen ”suomalaisen osuustoiminnan isäksi ja äidiksi” mainittujen Hannes ja Hedvig Gebhardin jalanjäljillä. Samalla pyysimme myös lehtemme lukijoilta lisää sopivia vinkkejä niistä.
 KAUPUNKITAIDETTA. Kuopion Osuuspankin seinässä sataa rahaa. Pennejä taivaasta -nimisen veistoksen teki Pauno Pohjolainen 2001. Kuva: Kaisa Simola |
- Oulainen: Oulaisten Osuuspankin pystyttämä Kari Juvan veistämä Uskoa tulevaisuuteen -patsas (2000). Se esittää kahta tukinuittajaa kekseineen ja sen tarkoitus on kuvata osuustoiminnan historiaa ja yhteistyötä.
- Loppi: Hannes ja Hedvig Gebhardin Koivuniemen pientilan ja kesäpaikan muistokivi ja laatta
- Keuruu: OKO:n talvisodan aikaisen evakuoinnin muistolaatta Keuruun Haapajärvellä (1989)
- Ilmajoki: Suomen vanhin osuuskauppa -muistomerkki (1993)
- Jyväskylä: Osuuskauppa Mäki-Matin ensimmäisen kaupan muistomerkki (1994)
- Helsinki: Entinen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppamuseo Roihuvuoressa. Kaupparakennus, jossa Finlayson ja Kumppanit Työväen Osuuskauppa aloitti toimintansa v. 1900 Tampereella. Nykyisin omakotitalona. Seinässä muistolaatta.
- Tampere: Suomen ensimmäisen osuuskaupan muistolaatta (1960)
- Tampere: Messukylän osuusmyllyn muistomerkki (1981)
Kauppojen kohdalla tässä tulee näkyviin se, että sekä S-ryhmä että entinen E-liike ovat muistaneet pioneereina toimineita omia osuuskauppojaan. Suomen ”vanhimpia” tai ”ensimmäisiä” osuuskauppoja löytyy kaksi, ja lisäksi maakunnallisesti vanhimmat.
Helsinki, Tampere
ja Kuopio johtavat
Listaus nostaa Tampereen osuustoiminnan kulttuurikaupungiksi Helsingin jälkeen. Tamperelaisia kohteita on jo edellisessä numerossa kerrottu Wäinö Aaltosen veistämä Osuustoimintamonumentti mukaan laskien yhteensä kolme. Kuopiosta löytyi myös toinen kohde kesäkuussa kerrotun Raivaajat-muistomerkin lisäksi.
Helsinki pääkaupunkina on ylivoimainen kahdeksalla tiedossa olevalla suoraan osuustoimintaan liittyvällä kulttuurikohteellaan (ks. OT 3/10).
Muistomerkkien määrää on selvästi rajoittanut osuustoiminnan edustama pidättyväinen linja ”henkilöpalvontaan”. Saavutukset on haluttu monesti nähdä kansanliikkeen yhteisiksi, eikä siis pelkästään johtajien saavutuksiksi. Toki esimerkiksi Hannes Gebhardilla tai Väinö Tannerilla henkilöinä on monissa käänteissä ollut aivan ratkaiseva vaikutus tapahtumiin, mutta heistä ainoastaan Tannerille on pystytetty patsas Helsinkiin.
Kulttuuritapahtumat
edelleen puuttuvat
Joka tapauksessa osuustoimintaan liittyvien pienten tai suurempien kohteiden lista kasvaa näin hienosti jo 26:een.
Ainoastaan kulttuuritapahtumat listalta enää kokonaan puuttuvat. Kansainvälistä osuustoimintapäivää vietettiin tänä kesänäkin heinäkuun ensimmäisenä lauantaina ilman soittoa, laulua, näytelmiä, puheita ja muita tapahtumia. Pellervo-Seura ja SOK antoivat asiasta jälleen yhteisen tiedotteen, jota media ei kuitenkaan laajemmin noteerannut.
Täydennystä tietoihin julkaisemme Osuustoiminta-lehdessä ja sen nettisivuilla mieluusti myöhemminkin.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |