| Aloita kierros tästä » Täydennyskierros elokuu 2010 » |
Osuustoiminnan kulttuurikierros Suomessa
Osuustoiminta-lehti on kartoittanut suomalaisen osuustoiminnan historiaan merkittävimmin liittyneitä paikkoja ja muistomerkkejä eri puolilla Suomea. Useimmat ovat suurelle yleisölle tänään tuiki tuntemattomia. Osa löydetyistä kohteista on samalla paljastunut myös osuustoimintaväelle
itselleen yllättäviksi.
 GEBHARDIEN JALANJÄLJILLÄ. Teimme kesänumeroon katselmuksen osuustoimintaliikkeen muistomerkeistä Hannes ja Hedvig Gebhardin jalanjäljillä. He tutustuivat nuorina Kajaanissa.  VERHO AVAUTUU... Verho kääntyy sivuun Felix Nylundin veistämän Hannes Gebhardin hautamuistomerkin yltä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Pellervon päivät marraskuussa 1934 päättyivät mieliinpainuvaan juhlaan, johon päivien osanottajat vaelsivat kulkueena OKO:n silloisen pääkonttorin edestä Arkadiankadulta kohti hautausmaata. Kuva Pellervon arkisto  OSUUSTOIMINNAN TUELLA. Helsingin Viikin Latokartanoon valmistui 1953 kaksi agraariylioppilaiden asuintaloa, joista toinen Pellervon koukku -nimellään tekee kunniaa sekä muinaiselle pellon kylväjälle että pellervolaiselle liikkeelle. Talo nousi osuustoimintajärjestön tuen turvin. Vihkäisjuhlassa olivat läsnä myös kylän suojelijoiksi lupautuneet presidentti J.K. ja rouva Alli Paasikivi. Kuva Pellervon arkisto |
Kalevalan maiden kylväjällä Sampsa Pellervoisella ja samalla myös osuustoiminnalla on nimikkotalo Helsingin yliopiston agraariylioppilaiden asuinkylässä. Vaaleatiilinen Pellervon koukku -niminen rakennus on seissyt Viikin Latokartanossa vuodesta 1953. Koukku-nimityksellä nuoret opiskelijat osoittivat hallitsevansa historiaa. Onhan koukku ollut maaveron yksikkö auranalan tapaan.
Opiskelijoiden asuintalo syntyi, kun osuustoimintajärjestöt lahjoittivat varat kylän ensimmäisistä taloista toiselle. Anteliaat järjestöt saivat ansaitut kiitoksensa talojen vihkiäisjuhlassa.
Maatalousylioppilaiden Liitto lyötti lahjoittajia varten myös mitalin, jonka suunnitteli kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Mitalin kaksi kullattua kappaletta vietiin itselleen presidenttipari Juho Kusti Paasikivelle ja Alli-rouvalle. Samalla heitä pyydettiin kylän suojelijoiksi, joiksi he auliisti suostuivatkin.
Ottaessaan mitalia vastaan presidentti muisteli omia osuustoimintajärjestön aikojaan. Hänhän oli Pellervo-Seuran ensimmäinen lakimies ja laati Suomen ensimmäisen osuustoimintalain 1901.
Ei mitään
henkilöpalvontaa
Paasikivi on presidenttinä saanut patsaansa keskelle Helsinkiä, mutta missä viipyy osuustoiminnan patsas? Helsingin Simonkadun, Pellervo-Seuran ja MTK:n yhteisen toimitalon Maalaistentalon liepeille se sopisi.
Patsasta ei ole - vaikuttavaa hautamuistomerkkiä lukuunottamatta - myöskään Suomen osuustoiminnan isällä eikä äidillä. Hannes ja Hedvig Gebhard ovat jääneet vaille muistomerkkiä, eivätkä he ole saaneet edes yhtään katua nimelleen. Kuitenkin he vaikuttivat vuosikymmeniä Suomen talouselämässä ja osin politiikassakin. Muistettakoon, että Hannes toi Suomeen ihan uuden, hyvin menestyneen talousopin. Hedvig oli pitkään hänen läheisin työtoverinsa osuustoimintajärjestössä, Pellervo-Seurassa.
Molemmat olivat myös Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kansanedustajia, ja Hedvig jatkoi parlamentaarista työtä pitkään.
Todellisuudessa OP-Pohjolan edeltäjässä OKO:ssa suunniteltiin 1949 Hannes Gebhardille patsasta; siitä järjestettiin kilpailu, jonka voitti Aimo Tukiainen. Muistomerkki olisi pystytetty OKO:n silloisen toimitalon edustalle Helsingin Arkadiankadulle. Mutta oliko paikka ehkä liian ahdas, kun suunnitelma pantiin jäihin?
Kun osuustoiminnassa yhteisöllisyys on periaate, henkilöpalvontaa on selvästi vierastettu. Pelkästään henkilöille omistettuja muistomerkkejä ei montakaan tunneta.
Vaikuttava
nimiperintö elää
Moniin muihin aatteisiin verrattuna osuustoiminta on kuitenkin edustanut vakaata ja aikojen vaihtumiset hämmästyttävän hyvin kestänyttä kansanvaltaista ja tasa-arvoista toimintamallia. Siihen on oleellisena osana kuulunut uudistuminen ja kokemuksista jatkuvasti oppiminen.
Itse aatteen tai Pellervon nimi on sentään monissa katukilvissä ja teiden nimissä. Helsingissäkin on Osuuskunnantie ja Pellervontie. Tosin Pellervo tässä yhteydessä viittaa jälleen muinaiseen pellon haltijaan.
Osuustoimintaan pohjaavia teitä, katuja ja vastaavia löytyy kymmenittäin etenkin maaseutukaupungeista eri puolilta Suomea pienelläkin googlauksella netistä.
Tule kartan
tekijäksi!
Oheisella kartalla julkaisemme suomalaisen osuustoimintaliikkeen keskeisimmät tapahtumapaikat ja muistomerkit. Eräs ongelma kulttuuriperinnön siirtymisessä sukupolvelta toiselle on siinä, että pelkät patsaat harvoin puhuttelevat nykynuorisoa. Elävät tarinat jo saattaisivat puhutella ja kiinnostaa.
Osuustoiminta-lehti joka tapauksessa ottaa mielellään julkaistavakseen uusiakin tietoja osuustoiminnan historiaan liittyvistä paikoista, muistomerkeistä ja toistuvista tapahtumista. Yhdessä kannattaa miettiä ja keskustella, miten historia tehtäisiin nykyistä elävämmäksi. Se kun olisi koko suomalaisen osuustoimintaliikkeen selvä etu.
Lähetä meille vinkkejä oman paikkakuntasi monumenteista, jotka on pystytetty kertomaan aatteen voimasta. Miten osuustoiminta näkyy kotiseutusi historiassa? Koristaako esimerkiksi patsas paikkaa, jossa tuntemasi osuustoiminta-aatteen suurmies tai -nainen on vaikuttanut?
Laaditaan yhdessä oheista tarkempi kartta myös netissä jatkuvasti käytettäväksi.
Ota yhteyttä: mauno-markus.karjalainen(at)pellervo.fi.
Teksti on pääosin lyhennelmä
Kaisa Simolan ja
Mauno-Markus Karjalaisen artikkelista
Osuustoiminta-lehdessä 3/2010.
Täydennystä luetteloon 2.8.2010 »
| Sivun alkuun |