Pellervo

Selviytymistarinoita

Kuusikymmentä vuotta sitten suomalaiset elivät itsenäisen historiansa rankimpia hetkiä. Niistä maamme selvisi, mutta hinta oli kova. Talvisodan kokeneilla on varmasti järkyttäviä muistoja niiltä ajoilta. Sota vaikutti kaikkien suomalaisten - niin rintamalla olleiden kuin muidenkin - elämään. Sotien jälkeen syntynyttä ihmetyttää kuitenkin, etteivät kaikki muistot ole synkkiä. Kuinka niin kovia aikoja kokeneilla ihmisillä voi olla myös valoisia nuoruuden muistoja?
   Yksi selitys lienee, että silloin kaikki suomalaiset pyrkivät yhteiseen päämäärään. Kun ihmisillä on sama tavoite, jonka puolesta yhdessä taistellaan, tuntuu omankin elämän tarkoitus selkeämmältä. Toki murheet ja menetykset koskevat, mutta niistä on ehkä helpompi päästä yli, kun tilanne on kaikille sama. Näin ainakin on selitetty ihmisten hyviä muistoja sota- ja pulavuosilta.
   Toisin on nyt. Elämme keskellä nousukautta, työttömyysluvut ovat laskeneet, ja kauppa käy.
   Samanaikaisesti tilastot puhuvat karua kieltä: Suomi johtaa EU-maiden itsemurhatilastoja. Miksi niin monet tämän rauhallisen ja hyvinvoivan maan ihmiset ovat ajautuneet sellaiseen umpikujaan, ettei elämällä tunnu enää olevan tarkoitusta?
   Syitä voi etsiä sekä ihmisen sisältä että häntä ympäröivästä maailmasta. Kuudenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on suuri ero siinä, ettei suomalaisilla ole yhteistä päämäärää. Toiset voivat entistä paremmin ja toiset syrjäytyvät yhä enemmän. Sotaa ei tietenkään voi toivoa tilanteen tasaamiseksi. Niiden, joilla menee hyvin, pitäisi huomata, että hyvinvoinnin jakaantuminen koko maahan ja kaikille kansalaisille on yhteisen edun mukaista. Autioituvat kylät syrjäytyvine asukkaineen tarvitsevat vetoapua.
    Ihmisten sisäiseen tuskaan ja mansentuneisuuteen ei ole kovin helppo muiden puuttua. Apua voidaan toki tarjota, mutta viime kädessä elämän halun palaaminen on itsestä kiinni. Lohdutusta kuitenkin antaa se, että moni on selvinnyt kuilun pohjalta takaisin uuteen, entistä rikkaampaan elämään.

Teksti: Kaisu Räsänen
Sähköposti: kaisu.rasanen@pellervo.fi