Pellervo


Uusin lehti
Juttuarkisto
Kuvapalvelu
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Julkaisupalvelu
Palaute

Uutiset
www.pellervo.fi
OT-Lehti

Uusin lehti

Miehen elämää

Terveydenhoito on laiminlyönyt suomalaisen miehen, sanoo lääkintöneuvos Pellervo Petäys, urologi Ähtäristä. Hänen mielestään myös mies on antanut periksi ja pussittanut itsensä vuosisataisten roolien vangiksi.

Onneksi viime kesä oli sateinen. Sateet hillitsivät Pellervo Petäyksen intohimoa samoilla metsissä, mikä perisuomalainen meditointimuoto on hänelle luonteva. Hänellä on hiljaisuuteen vetäytymiselle myös perisuomalainen alibi; usein hän liikkuu metsässä aseen ja koiran kanssa, vaikka ei aina edes välitä ampua koiran löytämää jänistä.

Onneksi kesä siis oli sateinen, sillä sade piti Petäyksen kotitietokoneen äärellä. Niin syntyi kirja, jonka Ajatuskustannus oli häneltä tilannut suomalaisen miehen elämästä. Tilauksen sytykkeenä oli televisio-ohjelma, jossa Petäys vastasi kieltävästi ikuisuuskysymykseen, onko miehellä vaihdevuodet. Ei niitä oikeasti ole. Miessukuhormonin tuotanto ei mene miehellä kerrasta poikki. Se vain vähin erin vähenee.

Syksyllä tuli siis kauppoihin Petäyksen kirja "Mies ja miehen elämä", ja se on samaan aikaan sekä perusteellinen jokamiehen lääkärikirja että näkemyksellinen kiistakirjoitus siitä, mikä suomalaista miestä vaivaa, ja mikä maailmaa vaivaa, ja mikä elämässä on oikein ja hyvää.

"Kirjoitin, mitä ura oli opettanut, koska olen pitkään seurannut eri ihmisten kohtaloita. Tämä ammattihan on vähän kuin kauppiaan. Jos hoidat sen hyvin, asiakas tulee uudelleenkin. Itse olen saanut seurata samoja miehiä ja perheitä ja kauan."

Pitkään Petäys on myös ehtinyt kokemuksiaan hankkia. Vuonna 1967 hän tuli Ähtäriin käynnistämään uutta sairaalaa ja on samalla matkalla yhä. Lääkärinä hän on toiminut yli 45 vuotta, vuodesta 1964 lähtien kirurgina ja vuodesta 1968 urologina. Urologi on miesten lääkäri siinä missä gynegologi on naisten lääkäri.

Petäys syntyi samana vuonna, jolloin Sir Fleming keksi penisilliinin ja aloitti opiskelunsa samaan aikaan, jolloin tuota ihmelääkettä alettiin Helsingissä käyttää. Ura on sattunut siis lääketieteen suurten voittojen vaiheeseen, mutta suuri aika saattaa olla jo ohitse. Rahaa säästetään. Jos Ähtärissä nykyisin joutuu ravintolatappeluun tai saa sairaskohtauksen, hoitoon on mentävä Seinäjoelle, noin sadan kilometrin päähän.

"Se on osa maaseudun alasajoa", Petäys sanoo. Menneen työn mitätöiminen tuntuu pahalta.

Uhanalaisten sukua
Viime kesä oli siis surkea, eikä siitä moni iloinnut, mutta surkeus koitui ehkä miesten ja erityisesti eturauhasikään ehtineitten miesten onneksi. Nyt markkinoilla on kansantajuinen ja perusteellinen kirja nimenomaan niistä miesten sairauksista, jotka uhkaavat yhtä aikaa terveyttä ja itsetuntoa, identiteettiä.

Nykymaailmassa miehen terveyttä ja itsetuntoa onkin helppo järkyttää, sillä jos Pellervo Petäystä on uskominen, miehen koko elämä on kahden peruspilarin varassa. Nuo pilarit ovat työ ja potenssi ja viimeistään keski-iässä molemmat uhkaavat monen kohdalla pettää.

Tästä lähtökohdasta Petäys piirtää kuvaa Suomesta, josta näyttää tulevan naisten valtakunta. Tämän alan megsatrendithän nähdään televisiosarjoissa ja mainoksissa. Tulevaisuus on nuorehkojen, kauniiden ja kansanvälistten naisten. Tulevaisuuden vastakohta on supisuomalainen ja vanheneva mies, juntti, jossa lihallistuu kaikki mikä on menneisyyttä ja huonoa. Tämä tosiaan lihallistuu, sillä tuo pilakuvamainen hahmo on tietysti myös liian lihava. Ehkä juuri siksi nuoren naisen onkin nykyisin oltava liian laiha.

Petäys kyllä vähän epäilee, onko tätä itsetuntonsa lentoaseman narikkaan unohtanutta miestä oikeasti edes olemassa muualla kuin propagandassa, mutta propagandahan on tärkeintä. Niin on jos siltä näyttää. Silti hänkin näkee miehen umpikujan.

"Tällä hetkellä suomalainen mies on uhanalainen laji, vähän kuin valkoselkätikka, jota sentään suojellaan", hän kiteyttää.

Uhanalaisuus on kuitenkin hiukan erilaista kuin siivekkäillä ystävillämme. Miehen pahin uhka on mies itse, Petäys sanoo. Juuri mies on omalla, päämäärätietoisella periksiantamattomuudellaan rakentanut oman umpikujansa, ja rakentanut sen hyvin. Näin hahmottuu elämänkaari, joka ei juurikaan tuo mieleen Nestori Miikkulaisen surumielistä kauneutta. Se tuo mieleen kaulaan punotun köyden.

"Suomalainen mies ei välitä itsestään. Mies syntyy, kasvaa, opiskelee, hankkii työpaikan ja puurtaa työtä ja perustaa perheen. Miehelle työ on kaikki kaikessa, elämän päätarkoitus ja tässä asiassa hän on jäänyt satojen vuosien takaiseen rooliinsa, jolloin piti vastata perheen turvallisuudesta ja toimeentulosta. Tämä on ajanut monen miehen niin kireälle, että sietokyky alkaa loppua ja sitten sorrutaan iänikäiseen viinaan, ja sehän ei ole koskaan auttanut ketään."

"Nainen on muuttunut, mies ei. Nainen on myös syntyjään parempaa ainesta, neuvotteleva, sovitteleva, määrätietoinen eikä aina pyri kaikkien tilanteitten hallintaan."

Pilkille tai pubiin
Takertuminen menneisyyteen pitää osaltaan yllä myös työttömyyttä. Vanhusten ja lasten hoito olisi Petäyksen näkemyksen mukaan raavaalle miehelle varsin sopivaa työtä, mutta vanha rooli on esteenä. Näin mies näyttäisi kaivavan omaa hautaansa. Petäys lainaa toimittaja Teuvo Arolaista, joka kirjoitti pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa:

"Länsimaihin on syntymässä uusi sosiaalinen ongelma, kurjistuvien miesten luokka. Kärjistettynä se tarkoittaa kasvavaa joukkoa miehiä, jotka takertuvat vahoihin tapoiohinsa. He ovat kouluttamattomia, ammattitaidottomia, työttömiä ja lopulta myös yksinäisiä. Naisille ei kelpaa edes heidän spermansa."

Petäys kuvaa aika karmaisevasti tuota avuttomien miesten joukkoa. Vähin erin he ovat luopuneet ja antavat naisten hoitaa kaiken käytännön remonteista ja auton huollosta pankkiasioihin. Heille riittää vetäytyminen pilkille tai pubiin.

"Lopulta mies ei osaa mitään, ja jos niin käy, että mies jää yksin, siinä on meillä maailman onnettomin tumpelo tumput suorina. Yleensä mies kuitenkin kuolee ennen kuin nainen, luojan kiitos."

Petäyksen kirjasta syntyy kuva, että itse luontonkin on nyt naisten puolella, ja nimenomaan keski-ikäisten naisten puolella. Kun nainen tulee vaihdevuosiinsa, naishormonin tuotanto loppuu täysin. Testosteroni eli mieshormoni saa valtaa myös naisessa. Siksi naisen käytös ja luonne saattavat muuttua. Hän suuntautuu aktiivisesti ulospäin. Hän alkaa haluta valtaa eli osallistua aidosti maailmanmenoon. Tätä suuntausta on vahvistanut pidentynyt ja parantunut elämä. 70-vuotias ei ole enää vanhus. Usein sen ikäinen vasta järjestelee omille vanhemmilleen hoitopaikkaa.

Siinä missä vanheneva nainen toimii luontevasti niillä yhteiskunnan kentillä, joita miehet perinteisesti ovat hallinneet, mies alkaa muuttua lauhkeaksi. Mieshormonin tuotanto ei lakkaa eli sikäli miehellä ei ole vaihdevuosia, mutta hormonin määrä kuitenkin vähin erin vähenee. Muutoksen vaikutukset ovat tietysti hyvin yksilöllisiä, mutta hyökkäävyys alkaa tehdä tilaa neuvottelevuudelle ja joustavuudelle.

Tämänhän nyt sentään uskoisi olevan rakentava näkymä miesten ja naisten suhteisiin, mutta niin ei välttämättä ole. Jos elämä on valtataistelua, ja sitä se usein on, miehellä on taipusta hävitä.

Miesten syöpiä ei seulota
Koska Pellervo Petäys on urologoi, hänen ei tarvitse puhua vain epämääräisesti rooleista ja miehisestä normiriemusta. Hänellä on konkreettista asiaa. Lääkärin näkökulmasta tasa-arvo loppuu lapsuuteen. Sen jälkeen mies unohdetaan. Terveydenhoidon järjestelmä on tehty ennen kaikkea naisia varten. Naisille tyypilliset syövät, kohtu- ja rintasyöpä, etsitään säännöllisissä seulontatutkimuksissa. Miesten eturauhassyöpiä ei seulota.

"Miehelle tehdään jonkinlaiset terveystarkastukset armeijassa ja ehkä työterveyshuollossa, jos hänellä työtä on. Muuta seulontaa ei ole, jos ei itse hakeudu tutkimuksiin, ja suomalainen mies ei niihin hakeudu."

Petäyksen kuvauksen perusteella miehen vanhasta, työhön ja luontoon suuntautuneesta vastuunkantajan roolista näyttää jääneen jäljelle vain eränkävijän mykkyys. Pahimmillaan mies näyttäytyy Petäyksen kirjassa talutettavana, holhottavana. Näin on nimeomaan silloin, kun vaivat liittyvät sukupuolisuuteeen. Tämä haluttomuus saada apua on tietysti vähän kummallistakin, kun toisaalta miehen potenssiongelmien vuoksi ei ole säästetty viattomia eläimikään. Merihevoset ja korentokalat, sarvikuonot ja muutamat käärmelajit on metsästetty uhanalaisiksi, karhuilta viety sappi ja sarvikuonoilta sarvet.

"Usein miehet tulevat urologeille vasta naisen taluttamana, ja usein näin on nimenomaan silloin, kun vaivana on impotenssi. Nainen tuo vastaanotolle miehen, koska miehen ego on romahtanut. Usein impotenssista ei ole puhuttu edes kotona, eikä mies urologillakaan saa itse suutaan auki. Potenssia parantavan ruiskeenkin opettelee usein antamaan nainen."

"Sairauteen liittyvissä asioissa mies jahnaa ja pelkää totuutta. Nainen on realistisempi. Elimellisten sairauksien kohdalla tämä voi olla kohtalaokasta, sillä mitä aikaisemmin vaiva havaitaan, sitä varmemmin ihminen kyetään hoitamaan terveeksi."

Ymmärrystä ei aina välttämättä saa lääkärien tai viranomaistenkaan taholta: eturauhassyövän hoidon tarpeellisuutta on vähätelty. Syöpä etenee hitaasti, seulominen on kallista, ongelma on jo vanhojen ja muutoinkin menotiellä olevien miesten ongelma. Petäys ei näitä tylyjä alibeja vahvista:

"Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit 70-vuotias ja minä sanoisin, että sinulla on syöpä, mutta antaa sen olla. Mikä olisi elämänlaatusi, jos koko ajan tietäisit, että tuolla sykkii syöpä. Ja kuitenkin eturauhassyöpää on mahdollista hoitaa kuten rintasyöpääkin. Eikä kukaan sano rintasyöpään sairastuneelle naiselle, että katsotaan nyt. Antaa sen vaan pullistua."

Viagran suuremmoisuudesta
Seulonnan merkityksestä on myös kokemusta. Tampereella ja Helsingissä on tehty seulontatutkimus, jossa oireettomilta löytyi eturauhassyöpää huomattava määrä. Enin osa syövistä oli myös paikallisia eli hoidettavissa. Seulonta on Petäyksen mukaan yksinkertainen ja halpa toimenpide: verikoe maksaa satasen, kumihanska muutaman kymmenen penniä, ja aikaa kuluu muutama minuutti miestä kohden. Tämä ei tuo varmuutta syövästä, mutta sillä löydetään se miesjoukko, joka tarvitsee lisätutkimuksia.

Ehkä tilanne kuvaa miesten suhdetta itseensä, sillä sukupuoliakselilla asiasta on vaikea syyttää ketään: myös päätöksentekijät ovat miehiä.

"Mutta mies ei ole itsensä suhteen aloitteentekijä. Sen sijaan jos miehen autosta kuuluu pienikin sivuääni, se viedään heti huoltoon", Petäys sanoo.

Mutta vaikka byrokratia hylkii ja mies itse hylkii itseään, lääketeollisuudesta sentään löytyy lohtua. Petäyksen kirja valmistui sikäli siunattuun aikaan, että hän ehti ottaa mukaan myös kokemukset potenssilääke Viagrasta.

"Viagra on suurenmoinen lääke. Se palauttaa miehen kunnian varsin vaivattomasti. Se myös auttaa 70-prosenttisesti potenssiongelmissa."

Kaikkea ei Viagrakaan ratkaise. Petäyksen kokemukset vihjaavat monimutkaisempiin ongelmiin kuin verenkierto alaruumiissa. Joskus hän kysyy miehiltä, jotka vastaanotolla valittavat sukupuolisen kyvyn katoamista, onko heillä sitten halua.

"No, ei kyllä juuri ole haluakaan", saattaa vastaus kuulua.

"No, miksi siinä tapauksessa pitäisi pystyäkään", Petäys saattaa ihmetellä ja sytyttää asiakkaassaan eräänlaisen oivalluksen.

Ehkä se oivallus liittyy siihen identiteettiin, minäkuvaan, jonka rakennuspilareista oli aikaisemmin puhe.

*Teksti: Jarmo Uusi-Rintakoski


| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |