Pellervo

Lukiosta Eurooppaan

Ensin Piia-Noora Kaupin, 24, aluepoliittinen iskulause hätkähdyttää:

"Nyt on tilanne, jossa tarvitaan vahvaa politiikkaa"

Hyvänen aika, eikös tämä nimenomaan ole heikon politiikan aikaa?

"Heikon politiikan? Mitä sinä tuolla tarkoitat?"

Sitä että liikkumavarat ovat pieniä.

"No, se on totta, enkä usko, että sellaista aikaa enää tuleekaan, että syydetään rahaa maakuntiin ja sanotaan, että hoitakaa hommat. Joten jos heikolla politiikalla tarkoitetaan vain rahallisia edellytyksiä, liikkumavarat ovat todella pienet."

Mitä vahva politiikka nyt sitten tarkoittaa?

"Sitä että annetaan alueille enemmän mahdollisuuksia etsiä ohjelmatyöllä itsenäisiä ratkaisuja ja panostetaan yhteistyöhön. On saatava maakuntien liitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset ja muut alueelliset toimijat ponnistelemaan samaan tavoitteeseen."

Sitten Kauppi alkaa puhua sellaisella innolla ja sujuvuudella, että hetken maailmassa tuntuu olevan järkeä ja suunnitelmallisuutta:

"Mutta totta kai EU-rahoitus tarvitsee tuekseen kansallisen tuen. Vaikka meillä on Agendassa neuvoteltu hyvä rakenneratkaisu tälle rahoituskaudelle ja meillä on hyvin pullat uunissa, täytyy löytyä myös jonkin verran kotimaista rahaa. Tässä mielessä olen kokoomuslainen aluepoliitikko."

Mitään voimakkaita valtiollisia linjauksia Kauppi ei aluepolitiikkaan kaipaa:

"On oikein, että alueiden ihmiset tekevät työn ja valtio on taustalla. Tämä oli jo porvarihallituksen linjaratkaisu, vaikka vasta nyt ohjelmien hedelmiä päästään poimimaan."

Sinä et ilmeisestikään ole sitä mieltä, että Suomi on kahtia jakautuva ja sosiaalisilta rakenteiltaan romahtava maa?

"En. Muuttoliike on kyllä otettava vakavasti. Alueilla tosiaan on paljon tehtävää. Mutta ei ihmisiä voi pakottaa olemaan muuttamatta. Tämä on luonnollista kehitystä. Ja mitä maatalouteen tulee, itse olin samaa mieltä kuin MTK ennen vaaleja. Hallitusohjelmaan olisi pitänyt kirjata koko unionin rahoituskaudelle kansallisen tuen paketti. Se olisi seitsemän vuoden aikana vähin erin tullut alaspäin, mutta tuki olisi joka tapauksessa lyöty lukkoon."

Etkö sitten näe tässä kehityksessä häviäjiä?

"Varmaan tässä pelissä on ollut ihmisiä, joille on ollut vaikeampaa lähteä katselemaan eurooppalaista elämää vähän uudelta kantilta, ja uskon että maatalous on joutunut aikamoisen myllyn läpi, mutta EU:n ulkopuolella mylly olisi voinut olla vieläkin kovempi."

Eurovaalien ehdokkuus on Kaupille niinsanottu luonnollinen valinta. Puolueensa hän valitsi lukiolaisena juuri sillä perusteella, että kokoomus suhtautui myönteisesti Euroopan yhdentymiseen. Jo ennen kansanäänestystä hän toimi kansanliikkeessä ja jatkoi puolueen nuorisojärjestössä ja myös sen eurooppalaisessa kattojärjestössä.

"Olin töissä siellä ja kiertelin pitkin Eurooppaa tekemässä porvallista yhteistyötä. Puolueen jäsenyys ei ollut minulle suuri kynnys. Olin aina ajatellut, että jonakin päivän liityn johonkin puolueeseen."

Puoluevalintaa vaikeampi Kaupille saattoikin olla ammatin valinta. Kun on ikänsä ollut musiikkiluokilla, soittanut sinfoniaorkesterissa ja seurakunnan puhallinorkesterissa lyömäsoittimia ja kun on tanssinut kilpaa SM-tasolla, juristin uralle olisi ollut vaihtoehtoja.

"17-vuotiaaksi asti harrastin tosissani tanssiurheilua, lattareita ja vakioita, sitä samaa mitä Lola tekee. Mutta kun tuli aika valita, jätin tanssin ja lähdin opiskelemaan. Olin tietoinen rajallisista kyvyistänikin; tanssi ammattitasolla ei taatusti ollut minun alaani. Mutta kyllä rytmi edelleen on veressä niin, että olen myöhemmin pitänyt tanssikurssejakin."

Piia-Noora Kauppi on eduskunnan vs. lainsäädäntösihteeri ja Oulun kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen sekä Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja.