Pellervo


Uusin lehti
Juttuarkisto
Kuvapalvelu
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Julkaisupalvelu
Palaute

Uutiset
www.pellervo.fi
OT-Lehti

huhtikuu.gif (1390 bytes)

Luomua ja tasa-arvoa

"EU-jäsenyyden myötä maataloudelle kävi juuri niin kuin ennustettiin, ja byrokratia on juuri sellaista kuin arveltiinkin."

 Pirjo Siiskoselle, 48, Eu-jäsenyys oli tappio, koska hän vastusti sitä. Käytännöllinen politiikka kuitenkin on sitä, että uudessa tilanteessa pelikuviot ovat uusia ja niihin on tartuttava. Nyt maaseutupolitiikkaa voidaankin Siiskosen mukaan tehdä parhaiten juuri EU:n kautta.

 "Myönteistä unionista löytyy juuri maaseudun näkökulmasta. Nyt maaseudun asioita pystytään hoitamaan paremmin unionin kautta kuin oman hallituksen toimesta. Ei istuvaa hallitusta erityisemmin kiinnosta maaseudun autioituminen. Sehän kiihdyttää keskittymistä."

 Tuliko vihollisestasi siis liittolainen?

 "En minä sillä lailla sanoisi, ja tottakai tilanne olisi toinen, jos meillä olisi toisenlainen hallitus. En ihannoi EU-järjestelmää, mutta siitä on otettavissa irti myös hyötyä."

 Eikö valtakunnallista hyvää voi nähdä myös ihmisten liikkuvuudessa, joka merkitsee vaikkapa kymmenien miljardien asuntotuotantoa?

 "Mutta mistä tulevat ne varat, joilla rakennetaan uusi infrastruktuuri eteläiseen Suomeen? Meillä on valmis vähän kauempana, joten miksi vanha jätetään hyödyntämättä?"

 "Sitä paitsi tässä pelissä on mukana ihmisten arvot ja ihanteet. Miksi ihmeessä urbaani elämä on niin tavoiteltua? Eikö elämän laadulle anneta mitään arvoa, vaan muutetaan aina sinne, mihin kaikki muutkin keräytyvät? Meillä on melkoisia sosiaalisia ongelmia sen jälkeen, kun suuri muutto on toteutunut. Ja onko kenenkään etu, että maaseutu tyhjenee? Varmaan kaupunkilaisillakin on odotuksia lomamaaseutunsa suhteen."

 "Rakentaminen tietysti on hyvä bisnes. Kauppakin rakentaa koko ajan suuria marketteja ja laskee uusien asiakkaiden varaan, ja ihmiset olettavat saavuttavansa onnen ostosparatiiseissa."

 Sinussa taitaa olla jäljellä ikäpolvesi nuoruuden ihanteellisuutta?

 "Joo, kyllä sitä on (naurua)."

 Säilyykö kotimaakuntasi Etelä-Savo asuttuna?

 "Kyllä minä uskon siihen, ja oli ilahduttavaa nähdä tilasto uusista yrityksistä vuodelta 1997. Ensimmäisen kerran näin tilaston, jossa Etelä-Savo oli kakkosena, ja väitän, että nyt alkaa näkyä myös se työ, jota olemme tehneet Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Uutta yrittäjyyttä syntyy koko ajan, ja toiminta tapahtuu ekologisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. Meillä on aika vahva luonnonmukainen maataloustuotanto, vahvempi varmaan kuin missään muussa maakunnassa."

 Itä-Suomi -projekti ei kuitenkaan ole ollut mikään menestys?

 "Siinä ei ilmeisesti ole saavutettu varsinaisesti mitään uutta. Oikeastaan rakennerahastovaroilla on saatu enemmän aikaan."

 Eikö sekin toiminta ole usein ollut aika hajanaista ja huonosti työllistävää?

 "Projektit ovat olleet pieniä, koska niille oli aluksi rahoituksellinen katto, sata tuhatta ecua. Ja kun periaate on ollut, että rahat julistetaan hakuun, niin yksittäiset organisaatiot tietysti hakevat omiin hankkeisiinsa. Niin toteutuu monta pientä hanketta jopa samalla toimialueella, vaikka tarkoituksenmukaisempaa olisi hakeutua yhteistyöhön ja muodostaa isompia kokonaisuuksia. Näiden ohjelmien lisäksi olisi pitänyt tehdä myös puitesuunnitelmia siitä, minkälaisia isoja hankekokonaisuuksia halutaan toteuttaa."

 Paljolti verkostojen ja median kautta vaalikampanjaa käyvä Siiskonen on listannut modernin maaseudun vaaliteemoja. Aluepolitiikan ohella kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo sekä pohjoisen ulottuvuuden voimistaminen ovat Siiskosen listalla. Vaalien laimeuskaan ei ole vienyt motivaatiota:

 "Nyt oli oikea aika lähteä mukaan, kun lapset ovat aikuisia, enkä oikein pidä siitä, että tämä kenttä jätetään ralliautoilijoille ja tietovisailijoille."

 Pirjo Siiskonen on valtiotieteiden tohtori ja Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Mikkelissä. 1970-luvulla hän toimi aktiivisesti Keskustan nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä. Väitöskirjansa Siiskonen teki maaseudun isännän ja emännän rooleista.


| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |