Pensasaidat kuntoon

Leikattavan pensasaidan huolellinen hoito kasvatusvaiheessa takaa tiheän kasvuston, jonka läpi ei kuljeta eikä kurkita.

Pensasaita
vai -aidanne
Suojaava pensasaita voi olla joko aidanne tai leikattava aita. Vapaasti kasvatettavaan aidanteeseen istutetaan pensaita, joita ei leikata säännölliseen muotoon, vaan niitä leikataan kuten tavallisia koristepensaita. Taimet istutetaan 50–100 sentin välein lajista riippuen. Aidanteet eivät ole yhtä tiheitä ja kapeita kuin leikatut pensasaidat, mutta ovat helppohoitoisempia.

Vapaasti kasvavassa aidanteessa voi kasvaa useita eri aikaan kukkivia ja lehdistöltään erivärisiä ja -muotoisia pensaita. Koska aidannepensaita ei leikata säännöllisesti, voidaan ihailla joka vuosi ilmestyvää kukintaa.

Etelä-Suomessa menestyvästä marjaomenapensaasta kasvaa upeasti kukkiva aidanne avoimelle paikalle. Muita kauniita samaan tarkoitukseen sopivia ovat muun muassa syreenit, kanukat, jasmikkeet, kuusamat ja monet ruusut. Matalakasvuisia kukkivia aidanteita saa pensashanhikista, norjanangervosta, ruusu- ja koivuangervosta. Tuhkapensaat, sinikuusama, taikinamarja, lumimarja ja japaninhappomarja ovat myös hyviä vaikka niiden näyttävyys ei perustu niinkään kukintaan kuin kauniiseen ja rehevään kasvutapaan.

Jos aidalle varatussa tilassa eivät pensaat mahdu kasvamaan vapaasti, istutetaan paikalle leikattava pensasaita, joka vie vähän tilaa ja sopii kapeaankin kohtaan. Taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille lajista riippuen. Hyviä perinteisiä leikattavia aitakasveja ovat aitaorapihlaja ja siperianhernepensas, joista molemmista saa kasvatettua korkeankin suojan. Muita säännöllistä leikkausta kestäviä kasveja ovat muun muassa syreenit, isotuomipihlaja, aronia, kiiltotuhkapensas, sinikuusama ja taikinamarja. Voipa leikattavan pensasaidan kasvattaa tervalepästä tai tammestakin.

Istutusleikkaus
tärkein
Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia aitataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Istutusleikkaus tehdään kuitenkin aina keväällä ennen ensimmäistä kasvukautta.

Piiskataimet leikataan 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet noin 15 sentin päästä maanpinnasta. Tämä on välttämätöntä, jotta taimet haaroittuisivat mahdollisimman alhaalta ja aidasta tulisi tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos istutukseen käytetään hyvin alhaalta asti haaroittuneita astiataimia, niitä ei yleensä tarvitse leikata.

Aitataimet istutetaan yhtenäiseen ojanteeseen, jossa on kunnostettua kasvualustaa 40–60 sentin syvyisesti ja 50 sentin leveydeltä. Taimirivistä saadaan suora pingottamalla aidan kohdalle nuora, jonka viereen taimet istutetaan.

Pensasaidan
kasvatus
Kun aitataimet on istutettu ja kasvuun lähtö varmistettu riittävällä kastelulla, alkaa pensasaidan kasvatus halutun korkuiseksi. Noin 180 sentin korkuinen aita antaa täydellisen näkösuojan. Ihanteellinen aita on alaosastaan 30–50 sentin levyinen ja kapenee ylöspäin. Liian leveänä se kerää talvella lunta, varjostaa alaosan oksia ja on lisäksi hankala leikata.

Ensimmäisinä vuosina pensasaitaa leikataan joka kevät ennen kasvuun lähtöä sivuilta ja yläosasta. Edellisen kesän hyvin haaroittunutta kasvua jätetään vain 10–20 sentin verran yläosaan. Sivuilta leikataan vähemmän. Jos pensasaita on voimakkaasti kasvavaa lajia, sitä voi joutua leikkaamaan kesälläkin. Tuuhean ja peittävän aidan toivossa on kasvustoa raskittava leikata alkuvuosina, vaikka pois lähtevä kasa näyttääkin suuremmalta kuin jäävä osa.

Hyvin haaroittunut ja kasvuun lähtenyt vapaasti kasvava aidanne ei tarvitse välttämättä tuuhennusleikkauksia. Jos versoja ei kuitenkaan ole riittävästi, leikataan aidannetaimet seuraavana keväänä samoin kuin leikattavan aidan taimet eli uutta kasvua jätetään 10–20 senttiä.

Kesäleikkaukset
tarpeen
Kasvatuksen jälkeen aloitetaan varsinaiset hoitoleikkaukset, joiden tarkoituksena on pitää aita hyvinvoivana ja mahdollisimman pitkään samoissa mitoissa. Pensasaita leikataan kasvun voimakkuuden mukaan joko kerran kesässä eli heinäkuussa tai kahdesti kesässä: ensimmäisen kerran kesäkuussa ja toisen kerran elokuussa. Nyt aidan leveyttä ja korkeutta lisätään mahdollisimman vähän. Saman kesän ruohomaista kasvua jätetään vain pari senttiä.

Keväällä ennen kasvuun lähtöä voidaan vielä korjata edellisen kesän leikkausjälkeä.

Leikkaaminen sujuu ihan käsivoiminkin eli tavallisilla pensasaitasaksilla, kunhan ne vain ovat terävät ja sopivan kevyet. Käsivarsien ja rinnan lihakset saavat hyvää lihasharjoittelua. Pidemmän aidan jokakesäiseen leikkaamiseen kannattaa harkita sähkö- tai polttomoottorikäyttöisen pensasleikkurin hankkimista joko yksin tai kimpassa naapureiden kanssa. Pensasaitaleikkuria voi tiedustella myös konevuokraamoista.

Suoran leikkausjäljen saamiseksi tarvitaan pingotettua narua ainakin aidan päällistä leikattaessa. Maasta käsin aidan leikkaus sujuu vielä hyvin, mutta korkeamman kasvuston siistimiseen tarvitaan tikkaita tai muita kiipeämistelineitä. Ne kannattaa pystyttää tukevasti, varsinkin taiteiltaessa moottorikäyttöisen leikkurin kanssa.

Aidan kavennus
ja nuorennus
Oikeaoppisesta hoitoleikkauksesta huolimatta aidasta tulee ennen pitkää liian korkea ja leveä. Hyväkuntoista kasvustoa voidaan madaltaa ja kaventaa aikaisin keväällä noin viiden vuoden välein. Samalla poistetaan valon puutteesta kuolleet sisäoksat. Lepotilassa olevasta aidasta voi versoja poistaa jopa 20 senttiä.

Jos aita on hoidon puutteesta menettänyt muotonsa tai sen alaosa on aukkoinen, tehdään nuorennusleikkaus. Aikaisin keväällä ennen kasvuun lähtöä kaikki pensaat katkaistaan 10–20 sentin korkeudelta maan pinnasta ja aloitetaan aidan kasvatus alusta. Leikkaus on taas raaskittava tehdä tarpeeksi alhaalta, sillä uudet silmut puhkeavat parhaiten leikkauspinnan lähettyviltä. Puolen metrin tai metrin korkeudelta leikattu aita ei tuuheennu riittävästi alhaalta, vaan uudet versot kasvavat luutamaisesti heti leikkauskohdan alapuolelta ja alaosa jää edelleenkin harvaksi.

Hyvin huonokuntoinen tai aivan vanha pensasaita ei enää uusiudu leikkauksillakaan. Tällöin on parasta kaivaa vanha aita juurineen pois ja istuttaa uusi tilalle. Maan väsymisen takia myös kasvupaikan multa on syytä vaihtaa uuteen muhevaan alustaan.

Teksti: Leena Nurmi

| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |