Tutkija luonnehtii näitä maaseudun naisia näin: suomalainen emäntä on enemmänkin uurastava Martta kuin tuntemuksissaan elävä Maria.

Suomalainen emäntä osaa ja kykenee, mutta kaipaa tulevaisuudelleen yhteiskunnallisia tukitoimia kuten joustavia lasten päivähoitoratkaisuja. Pientilan emännällä on vahva ammatillinen asema ja identiteetti.

Eurooppalaiseen kanssasiskoon verrattuna hän on myös erittäin tasa-arvoinen. Tehokkaat ja monitaitoiset emännät hallitsevat paitsi maatilan perinteiset työt, useimmat heistä käyvät myös tilan ulkopuolella osa-aikatöissä tai harjoittavat tilalla yrittäjyyttä.

Emännän arjessa on myös runsaasti kohentamisen varaa. Joensuun yliopiston maatalousmaantieteen yliassistentin Maarit Sirenin tutkimus pientilojen emännistä tähtääkin näiden parannusratkaisujen löytymiseen. Viiden eurooppalaisen maan osatutkimuksena tehty Martat ja Mariat -niminen tutkimus valottaa ainutlaatuisesti tämän aiemmin sivuutetun ammattityhmän elämää.

Sireni haastatteli tutkimukseensa sataa naista ja viittäkymmentä miestä. Keskeiset kysymykset liittyvät naisten asemaan tilalla ja työnjakoon, yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen, emäntien omiin ajatuksiin roolistaan sekä pientilojen asemaan tulevaisuudessa. Sirenin tärkeä lähtökohta oli emännistä syntyneiden, kangistuneiden käsitysten murtaminen.

"Hyvin tuli selväksi, että suomalainen emäntä on enemmänkin uurastava Martta kuin tuntemuksissaan elävä Maria."

Emäntien unelmana on hallita mahdollisimman monenlaisia töitä – toisaalta he kokevat suurimpana vapautenaan sen, että saavat itse valita työnsä. Emännillä on kaiken kaikkiaan vahva kuva omasta osaamisestaan. Tämän allekirjoittavat myös isännät, jotka antavat auliisti tilaa ja kunnioitusta naisilleen. Kuitenkin useimmat emännät saavat pienemmän osan tilan tuloista kuin isäntä. Kotitaloustyötä kun ei edelleenkään koeta tai lasketa tuottavaksi työksi vaan luonnollisesti emännyyteen kuuluvaksi.

"Miesten töihin osallistuminen merkitsee heidän oman työmääränsä lisääntymistä. Siksi monet naiset valitsevat kotitalous- ja maataloustöissä perinteisen työnjaon. Toinen syy on se, että monet naiset kokevat emännyyden vapautena, jossa voi pitkittää kotona oloa lasten kanssa ja valita itse töihin lähdön ajankohdan."

Tutkijan suurin hämmästyksen aihe olikin se, miten perinteistä työnjako on moderneillakin tiloilla.

"Luulin, että miehet tekevät nykyään tiloilla enemmän myös kotitöitä."

Ulkopuolinen
arvostus puuttuu

Vaikka suurin osa emännistä haluaa hoitaa lapset kotona, osa toivoisi yhteiskunnalta joustavampia lastenhoitojärjestelyjä, esimerkiksi kiertävää lastenhoitajaa. Myös lomituspalveluiden puute sekä sairaslomat huolestuttavat emäntiä. Tasa-arvottomuus tulee esille emäntien mielestä useimmiten tilan ulkopuolella.

"Vaikka emäntien vastuulla on usein EU-hakemusten ja kirjanpitoasioiden hoitaminen, silti tilalle soittavat virkamiehet pyytävät isäntää puhelimeen."

Emäntien korkea koulutustaso on suurempi maaseudun voimavara kuin ymmärretään. Koulutus ja sivuelinkeinot pitävät emännät virkeänä, ja siksi emännät ovat myös valmiimpia muutokseen. Naiset kiinnittyvät eri tavalla maaseutuun ja nainen on miestä valmiimpi esimerkiksi luopumaan tilan pidosta. Sadasta emännästä vain viisi arveli tilan laajentavan tuotantoa.

"Maataloudesta mahdollisesti luopuville miehille löytyy helpommin tilalta mahdollisuuksia vaikkapa metsätalousyrittäjinä, mutta naisten tilanne on erilainen."

Siksi maaseutua kehittävien ja siitä huolta kantavien tahojen pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, mitä maaseudun naiset haluavat ja miten naisten mahdollisuuksia maatalouden ulkopuoliseen palkkatyöhön ja yritystoimintaan voitaisiin tukea.