Liikunta lisää aivotoimintaa
Kun minä aloitin lääketieteen opiskelut, pidettiin yleisesti ajan hammasta kohtalon työkaluna, joka syö niin miestä kuin naistakin kullekin ominaiseen tahtiin. Uskottiin, että ihmiselle on varattu geenien määräämässä tahdissa tietynpituinen elämä, jonka varrella erilaiset sairaudet iskevät ennalta määrätyssä tahdissa.
Ajat ja käsitykset ovat muuttumassa. Kuten viime kuun kolumnistani muistatte, tutkii biolääketiede telomeeri-nimistä valkuaisainetta ja keinoja sen elinvoimaisuuden pidentämiseksi.
Telomeeri liittyy vanhenemiseen. Siihen, kuinka eräänä päivänä solu ei enää kykene uusiutumaan elämän asettamien vaatimusten uuvuttamana, kun tämä tuman kromosomien häntänä liehuva valkuaisaine kuluu loppuun. Solun on lopulta kuoltava.
Nyt etsitään keinoja, joiden avulla telomeerin elämänkaarta voidaan pidentää erään entsyymin avulla. Tämä polku on vielä pitkä ja kivikkoinen; käyttökelpoisia keinoja ja tuloksia saamme odottaa pitkään.
Tilanne ei ole ihmisen kannalta aivan toivoton. Voit tehdä vielä paljonkin hyväksesi. Eikä se maksa paljon.
Aivot ovat vanhenemisen kannalta tämän hetken mielenkiintoisin aihe. Saamme lukea dementian eri muodoista sekä kehitteillä ja jopa myynnissä olevista lääkkeistä asian auttamiseksi. Viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että aivojen toiminnan kannalta ikä ei olekaan sellainen ongelma kuin olemme kuvitelleet. Älykkyys alkaa hiljalleen vähetä vasta 75 ikävuoden kohdalla ja silloinkin sen korvaa viisaus. Vanha sanontahan kuuluu, että älykäs selviää tilanteesta kuin tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.
Mitä voisimme tehdä siirtääksemme iän rajapyykkiä vieläkin tuonnemmaksi?
Jokainen tietää, mitä tapahtuu kudoksille, jos emme käytä niitä. Luu haurastuu, lihas heikkenee. Sama koskee myös aivoja. Samalla tavalla kuin harjaaminen vahvistaa hiuksia, vahvistuvat myös aivot käytössä. Tutkimus on näyttänyt, että riippumatta ihmisen koulutuksesta monipuolinen työ näyttää vähentävän dementian riskiä. Aivot pitävät haasteista.
Lehtien tietokilpailupalstat ja sanaristikot ovat erinomaisia aivoharjoituksia. Etenkin ristikot ovat loistavia, kun muistaa, että ajattelu tapahtuu kielen, sanojen avulla. Mitä laajemman sanavaraston omaamme, sitä suurempi on aivojen mahdollisuus selvitä pulmatilanteesta. Myös tieto- ja kaunokirjallisuuden lukeminen auttaa samasta syystä. Tällainen "harjoittelu" lisää ahaa-elämyksien mahdollisuutta. Se antaa mahdollisuuden uusiin oivalluksiin ja siitähän kaikessa kehityksessä loppujen lopuksi on kyse.
Me unohdamme kuitenkin, että aivomme painavat vain muutaman prosentin koko maallisesta majastamme. Miksi siis jättää huomioimatta luut ja lihakset?
On todettu, että hyväkuntoinen ihminen omistaa oivaltavammat aivot liikuntaa harrastamattomaan verrattuna. Eläinkokeissa on havaittu, että säännöllinen liikunta esti aivokurkiaisen surkastumista hiirillä. Itse asiassa liikunta lisäsi tämän aivoalueen hermosolujen määrää. Aivokurkiaisen toiminta liittyy olennaisesti muistitoimintoihin.
Tiede on määritellyt aivojemme älyllisen toiminnan keskeisimmiksi tekijöiksi suunnittelutaidon, kyvyn toimia tavoitteellisesti, kyvyn hallita ajankäyttöä ja olla motivoitunut. On itse asiassa hämmästyttävää, että niinkin yksinkertaisen asian kuin säännöllisen kuntoa kohottavan kävelyn on todettu auttavan oleellisesti näiden säilymisessä. Aivojen normaali toiminta edellyttää siis myös tuki- ja liikuntaelintoimintaa.
Arvelen itse, että tämä ei liity pelkästään hyvän kunnon vaikutuksiin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan, vaan myös oleellisesti siihen, että lihasten käyttö virkistää aivotoimintaa. Pelkkä vilkaisu aivojen anatomiaan auttaa: aivojen kuorikerroksesta huomattava osa on varattu lihasten toiminnalle. Lisäksi mielenkiintoista on, että tästä alueesta poikkeuksellisen suuri osa on varattu peukalolle ja etusormelle. Tämän laiminlyöminen on aivojen laiminlyömistä.
Seuratkaapa joskus itseänne, kun kohtaatte hankalan ongelman. Aivan vaistomaisesti kätenne tai kehonne hakeutuu liikkeeseen. Alatte kävellä hermostuneesti tai alatte näprätä käsillänne tai käsiänne. Aivojen pulmatilanne vaistomaisesti vaatii liikettä.
Se voisi selittää, että käsin tapahtuva harrastaminen kuten soittaminen, käsityöt ja askartelu virkistää ihmistä. Tällainen auttaa usein myös rentoutumaan, eikä liene yllätys, että kuningasajatukset syntyvät usein tällä tavalla. Kerrotaan, että Mozart ja Charles Dickens kävelivät paljon.
Nykyaikainen psykologia puhuu niinsanotusta flow-ilmiöstä, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa, että kaiken ylläkuvatun täytyy olla kivaa, aivojen on viihdyttävä harrastustensa parissa hyötyäkseen siitä. Siksi jokaisen on löydettävä omin alueensa.
Takavuosien tv-leikki- ja aamukahvikomeetta Niilo Tarvajärvi tiesi jo kauan ennen minua ja telomeereja, kuinka yksinkertaista aivojemme huolto on: ylös, ulos ja lenkille.
Teksti: Leif Lindberg
| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute
| www.pellervo.fi |