Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

LOKAKUU 17 | 10 | 2002

Syyspuutarhan somat koristajat

Koristepensaita istutetaan puutarhaan usein niiden kauniiden kukkien vuoksi, mutta monet lajit ovat näyttäviä myös syksyllä syysvärinsä tai koristeellisten marjojensa ansiosta.

Kesän kallistuessa auttamattomasti kohti syksyä alkaa puutarha vaipua lepokauteen. Hetkeä ennen talven lopullista voittoa monet kasvit panevat parastaan. Lehdet hehkuvat keltaisina, oransseina ja punaisina ennen kuin varisevat maahan. Lisäksi monet lajit koreilevat kirkkailla tai tumman puhuvilla marjoilla, jotka usein jäävät vielä lehtien tiputtua koristamaan syksyistä pihaa.

Puutarhan istutuksia suunniteltaessa kannattaakin valita lajeja, jotka ilahduttavat silmää myös syksyllä. Marjovista pensaista eräät kasvattavat syöntikelpoisia ja vitamiinipitoisia marjoja, toiset taas hyvinkin myrkyllisiä. Tänä vuonna olemme saaneet nauttia runsaasta pihlajanmarjasadosta, kuka katsellen, kuka maistellen. Viimeisinä marjoista nauttivat tilhet, taviokuurnat ja muut linnut, jotka saapuvat suurina parvina puutarhojemme vieraiksi kaikkien iloksi.

Sieviä syötäviä

Marja-aronia ja tyrni alkavat olla jo melko tunnettuja puutarhakasveja, joita istutetaan sekä koristeeksi että hyödyksi. Kummankin marjat kypsyvät myöhään syksyllä. Marja-aronian (Aronia mitschurinii) lähes mustina riippuvat tertut koristavat pihaa pitkälle syksyyn, jos niitä ei ole kerätty mehun tai viinin raaka-aineeksi. Koristearonialla (A. x prunifolia) on pienet mustat marjat ja puna-aronian (A. arbutifolia) marjat ovat kypsinäkin punaiset. Aroniat menestyvät Etelä- ja Keski- Suomessa, tyrni Kemin korkeudella asti.

Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) on vajaan metrin korkuiseksi kasvava piikkinen pensas, joka kukkii keväällä runsaasti oranssinpunaisin kukin. Syksyllä pensaissa voi olla runsaastikin hienoaromisia sitruunankeltaisia hedelmiä, jotka sopivat erinomaisesti hilloihin. Japaninruusukvitteni menestyy vain eteläisessä Suomessa.

Kaikkien meillä viljeltyjen tuomipihlajien (Amelanchier) marjat ovat syötäviä, mutta erityisen maukkaita marjoja saadaan marjatuomipihlajasta (A. alnifolia), jota toisinaan kutsutaankin mustikkapuuksi. Koko maassa viihtyvien tuomipihlajien marjat maistuvat myös linnuille, joten loppukesällä kypsyvä sato ei useinkaan korista kauniin syysvärin saavia tuomipihlajia.

Orapihlajien (Grataegus) punaiset tai mustat marjat voi kerätä ravinnoksi, joskin ne ovat melko mauttomia ja jauhoisia. Parhaimman makuiset marjat on iso-orapihlajalla (G. submollis), joka muistuttaa ulkonäöltään tavallista aitaorapihlajaa (G. grayana).

Koristeherukoiden kauniit marjat ovat syötäviä, mutta eivät niin maukkaita kuin varsinaisten herukoiden. Luonnonvaraisenakin kasvavan suositun taikinamarjan (Ribes alpinum) emipensaisiin muodostuvat punaiset marjat ovat pieniä ja melko mauttomia. Kultaherukan (R. aureum) syyskesällä kypsyvät kiiltävän mustat marjat ovat edellistä maukkaampia. Taikinamarja menestyy lähes koko maassa, kultaherukka Oulun korkeudella.

Kauniita myrkyllisiä

Syksyisen näsiäpensaan (Daphne mezereum) kiiltävän punaiset marjat ovat vähintään yhtä kauniit kuin sen keväinen kukinta. Valkokukkaisella näsiällä on puolestaan keltaiset marjat. Houkuttelevien marjojen myrkyllisyys on muistettava istutettaessa näsiäpensaita puutarhaan. Myrkyllisin marjakasvimme menestyy koko maassa ja on melko yleinen luonnonkasvi Etelä-Suomen lehdoissa.

Valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus) on meillä yleisesti kasvatettava koristepensas, jolla on pienet vaaleanpunaiset kellokukat. Valkoiset, kuivamaltoiset ja myrkylliset hedelmät ovat huomattavasti näyttävämpiä kuin kukat. Ne säilyvät pensaissa pitkälle syksyyn. Lumimarja menestyy Oulun korkeudella asti.

Lähes koko maassa menestyvät kuusamat (Lonicera) ovat puutarhan suosituimpia ja runsaskukkaisimpia kasveja, joita koristavat syksyisin värikkäät marjat. Kuusamat luetaan kuuluviksi myrkyllisiin kasveihin, mutta sinikuusamasta on olemassa makeamarjaisia, syötäväksi kelpaavia marjasinikuusamalajikkeita.

Suosittujen tuhkapensaiden kukinta on melko vähäpätöinen, mutta syksyinen sato on runsas ja värikäs. Myös lehtien syysväritys on upea. Marjoissa on myrkyllisiä aineita, joten niitä ei kannata liiemmin maistella. Eniten käytettyjen kiiltotuhkapensaan (Cotoneaster lucidus) marjat ovat kiiltävän mustia, euroopantuhkapensaan (C. integerrimus) puolestaan punaisia. Matalakasvuiset kivikkotuhkapensas (C. nanshan), sulkatuhkapensas (C. horizontalis) ja suikerotuhkapensas (C. dammeri.var. radicans) koreilevat syksyisin kirkkaanpunaisilla marjoilla.

Malto kelvollinen

Seljojen vihreissä osissa on myrkyllisiä aineita, mutta koko Suomessa menestyvän terttuseljan (Sambucus racemosa) punaisista marjoista voi valmistaa erinomaista hilloa ja mehua. Pahanmakuiset ja myrkylliset siemenet on tosin siilattava tarkoin pois ennen keittämistä. Mustaseljan (S. nigra) marjoista tehdään Keski-Euroopassa hilloa ja kukista viiniä. Mustaselja menestyy vain Etelä-Suomessa eikä sen marjat aina ehdi kypsyä.

Heisistä monet lajit koreilevat kukkien lisäksi myös erikoisilla marjoillaan. Oulun tienoilla talvenkestävien koiranheiden (Viburnum opulus) hedelmät ovat punaiset ja villaheiden (V. lantana) aluksi punaiset, kypsinä mustat. Vaikka heisien vihreissä osissa ja siemenissä on myrkyllisiä aineita, löytyy joukosta syötäviäkin lajeja. Karpaloheidellä (V. edule) on maukkaat, karpalon makuiset marjat. Myös koiran- ja amerikanheiden (V. opulus subsp. trilobum) marjoja on käytetty ravinnoksi.

Piikikkäiden happomarjojen (Berberis) lehdet saavat kirkkaanpunaisen syysvärityksen, jota lisäävät vielä pienet punaiset marjat. Marjoista saa erinomaista mehua ja hilloa. Happomarjat ovat tosin myrkyllisten kasvien luettelossa, sillä niiden oksissa ja varsinkin juurissa on myrkyllisiä aineita. Aurinkoisille ja kuiville paikoille sopivat happomarjat menestyvät Etelä- ja Keski-Suomessa.

Sinisiä marjoja

Pensaskanukat (Cornus) ja varsinkin niiden lehtien ja versojen suhteen poikkeavat lajikkeet ovat meillä suosittuja puutarhakasveja. Pensaat kukkivat runsaasti valkoisin kukin ja syyskesästä alkaen koristeeksi tulevat sinertävät tai valkoiset luumarjat. Lisäksi korallikanukan (C. alba 'Sibirica') punaiset ja keltaoksakanukan (C. alba subsp. stolinifera 'Flaviramea') kellanvihreät versot antavat väriä syksyiseen ja talviseen puutarhaan. Kanukat menestyvät Keski-Suomessa asti.

Mahonia (Mahonia aquifolium) on varjoisten paikkojen ainavihanta kasvi, jolla on kiiltävät lehdet, kaunis keltainen kukinta ja koristeelliset sinihärmäiset, eksoottiset marjat, jotka muodostuvat jo kesällä. Intiaanit ovat käyttäneet marjoja ravinnoksi keitettyinä. IV-vyöhykkeellä asti menestyvän mahonian lehdet saattavat ruskettua keväällä, jos maa on vielä jäässä ja aurinko paistaa suoraan lehdille.

Kiulukoita ja hedelmystöjä

Kasvupaikan suhteen vaatimaton lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius) kukkii alkukesällä runsaasti. Kukinnan jälkeen pensaisiin muodostuu pitkään säilyviä hedelmystöjä, jotka värjäytyvät syksyllä punaisiksi. Monikäyttöinen heisiangervo menestyy Oulun korkeudella asti.

Sorvarinpensaita viljellään pääasiassa niiden värikkäiden kotahedelmien ja komeiden syysvärien takia. Meillä yleisimmät sorvarinpensaat ovat euroopansorvaripensas (Euonymus europaeus) ja kääpiösorvarinpensas (E. nanus var. turkestanicus). Molemmat saavat syksyllä kauniin punaisen syysvärityksen hauskoine punaisine hedelmineen, jotka tosin ovat myrkyllisiä. Ainavihannan kääpiösorvarinpensaan lehdet muuttuvat keväällä takaisin vihreiksi.

Monet pensasruusut koristavat pihaa kauniilla syysvärillä ja näyttävillä kiulukoilla. Kurtturuusun (Rosa rugosa) isot, punaiset, syötävät kiulukat erottuvat hyvin kellastuvien lehtien seasta. Harisoninruusun (R. x harisonii) kiulukat ovat mustia ja piikkisiä. Luumuruusulla (R. villosa) on isot, himmeänpunaiset, luumunmuotoiset kiulukat ja omenaruusulla (R. rubiginosa) kirkkaanpunaiset, pitkulaiset.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti


Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |