Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

HELMIKUU 20 | 2 | 2003

Lumoava ruusutarha

Somerolla Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Kärsälän Ruusutila. Siellä saa ihastella vanhoja pensasruusuja ja käyskennellä kiehtovien tuoksujen yrttitarhassa.

Kärsälän Ruusutilan isäntäpari Tuula ja Mauri Kämi toivottaa mahlamaljoin vieraat tervetulleiksi. Vanhasta navetasta on tehty Ruusupihatto, tutustuminen tilaan alkaa sieltä. 1800-luvulta peräisin oleva tila tarjoaa ihanuuden: idyllisessä pihamiljöössä kasvaa noin 250 erilaista puisto- ja pensasruusua, yli sata erilaista vanhan ajan yrttiä ja useita komeita perennaryhmiä.


Valamonruusu. © Leena Nurmi

"Ruusut lumosivat meidät kymmenen vuotta sitten, kun istutimme entisen kasvimaan tilalle Kauppilan puutarhakeskuksen alennusmyynnistä ostetut ensimmäiset ruusuntaimet. Vanhan ajan pensasruusut kasvoivat tosi hyvin ja ihastuttivat upealla kukinnallaan. Vuosi vuodelta ruusujen istutusalue on laajentunut, olemme siis täysin hurahtaneet ruusuihin", myöntää Tuula Kämi.

Ruusujen ohella kasvatetaan ohraa ja kauraa; karjasta luovuttiin 1970-luvun puolivälissä.

Asuinrakennuksen taakse entiseen trekooliin Kämit ovat rakentaneet vanhan ajan romanttisen ruusutarhan, rosariumin. Sieltä löytyvät ruusuportti, istuinnurkkaus sekä ruusuhuone, ansari, joka on rakennettu pääosin kierrätysmateriaalista, mm. seurakuntatalon vaihtoikkunoista. Pohjoisen suuntaan antava seinä on tiilestä, samoin lattia. Katto on pleksilasia. Kasvihuonetta ei lämmitetä talvella, joten arat ruukuissa kasvavat ruusut siirretään kellariin talvehtimaan. Keväällä ne tuodaan takaisin melko aikaisin, jolloin kasvukausi pitenee. Vanhojen herraskartanoiden tyyliin Ruusuhuonetta käytetään kesäisin myös kahvitteluun ja seurusteluun.

Tunnelmallinen ruusupuisto

Varsinaisessa ruusupuistossa kasvaa yli 200 lajia. Siellä voi ihastella erilaisia neidon- ja damaskonruusuja sekä kartano- ja ranskanruusuja. Nuutajärven tehtaiden Kristallihiomossa tehty vanhanajan peilipallo ja kauniit valkoiset puutarhakalusteet johdattelevat vieraat oikeaan tunnelmaan. Ruusupuiston laidassa on Maurin Tuulalle 50-vuotislahjaksi rakentama romanttinen Ruusupaviljonki. Sen kupeessa kasvaa mm. hunajaruusua (Rosa helenae), joka kukkii runsaasti heinäkuun puolivälissä.

Pimpinellapuistosta löytyy puolestaan yli 50 erilaista pimpinellaruusua, joiden värikirjo vaihtelee valkeasta vaaleanpunaiseen, keltaiseen ja melkein siniseen. Tuttu juhannusruusu (R. pimpinellifolia 'Plena'), samoin juhannusmorsian (R. 'Juhannusmorsian') ja suviruusu (R. 'Poppius') kuuluvat pimpinelloihin.

"Viime vuonna, kansainvälisenä Ruusun vuonna, vietettiin Pimpinellapuiston virallisia vihkijäisiä Suomen Ruususeuran johdolla. Seuran kanssa meillä on muutenkin paljon yhteistyötä", Tuula kertoo.

Puistossa kukoistavat myös Tuulan suosikit kapusiiniruusu (R. foetida bicolor), idänjuhannusruusu (R. pimpinellifolia 'Altaica'), muumioruusu (R. sancta richardii) sekä valamonruusu (R. 'Splendens').

"Kaikki ruusuthan ovat ihania, mutta eniten minua viehättävät sellaiset, joiden kukat eivät ole kovin kerrottuja ja joiden sisus on selvästi näkyvillä. Kapusiiniruusu on kuin tulenliekki oranssin ja keltaisen väreissä. Sen kukat kestävät vain hetken. Idänjuhannusruusussa on ainoastaan viisi ihastuttavaa terälehteä ja oikean valamonruusun kukka on tietenkin yksinkertainen. Egyptin pyramideistakin jäänteinä löytynyttä valkokukkaista muumioruusua palvottiin keskiajalla pyhänä", tietää Tuula.

Kesätöitä koko perheelle

Istutusalueiden hoito ja matkailutoiminta tarjoavat töitä varsinkin keväällä ja kesällä. Mauri hoitaa viljelyksien lisäksi raskaimmat puutarhatyöt ja järjestää retket. Tuulan työpanos keskittyy kesään, sillä äidinkielen opettajan virka Someron lukiossa työllistää muuna aikana. Perheen kolme tytärtä ovat apuna minkä opiskeluiltaan ja töiltään ehtivät.

"Kesät vietämme aika tiiviisti kotosalla ruusujen parissa", Tuula naurahtaa.

Työt alkavat keväällä kuivien ja kuolleiden oksien leikkauksella. Ruusuille annetaan keinolannoitteita, mutta istutusvaiheessa taimet ovat saaneet hyvää kompostimultaa; juurille on levitetty haketta ja rivivälit pidetään siisteinä niittämällä. Yksittäiset rikkaruohot kitketään käsin.

"Tuholaisia joutuu tietenkin torjumaan tarpeen mukaan. Kirvathan ovat tunnetusti ruusujen riesana. Talveksi emme suojaa muita kuin muutamia köynnösruusuja. Alkuun, kun ruusuntaimet olivat pienempiä, peittelimme niitä havuilla, mutta se oli työlästä eikä siitä ollut juurikaan apua. Niinpä vain ne, jotka pärjäävät, saavat meillä kukoistaa", selvittää Tuula valintaperusteita.

"Ruusuja olemme hankkineet lähiseudulta, Vikstenin ja Hongiston taimistoilta sekä vähän kauempaakin, esimerkiksi Oulujoen taimistolta. Taimia kulkeutuu meille myös ruususeuralaisten ja muiden alan harrastajien mukana aina Virosta asti", iloitsee Tuula.

Yrttitarha keskiajan tyyliin

Yrttitarhassa, herbariumissa tuoksuvat ja maistuvat monet yrtit, ja se muistuttaa keskiajan maustetarhaa. Siellä kasvaa noin 130 eksoottista luostareiden ja herraskartanoiden Suomeen kotiuttamaa yrttiä.

"Yrttimaa meillä on ollut siitä asti, kun muutimme taloon. Nykyinen alue laitettiin uuteen uskoon 1990-luvun alussa. Yrtit eivät ole pelkästään silmänruokaa, sillä käytämme niitä runsaasti tuoreena pitkälle syksyyn ja talvella kuivattuina", Tuula kertoo.

Kauemmaksi asuinpihasta ja ruusupuistosta on nousemassa Ensimmäisen auringonsäteen paviljonki, joka edustaa eksotiikkaa viljapeltojen keskellä. Perheen vanhin tytär on ollut työkomennuksilla Kiinassa, siitä kipinä itämaiseen arkkitehtuuriin. Kiinalaisen paviljongin ympärille on tarkoitus istuttaa pioneja, joita on muutenkin aina kasvanut Kärsälän tilalla. Tuula paljastaa, että pionit ovat eritoten isännän sydäntä lähellä. Tällä hetkellä pihapiiristä löytyy mm. kuolan-, kartano-, ruusu-, jalo- ja talonpojanpioneja. Ansarin vierustalla kasvaa myös pari puupionia, jotka tosin eivät vielä ole kukkineet.

Retkiä ja näytelmiä

Ruusuharrastuksen kasvaessa halusivat muutkin ruusuista pitävät päästä tutustumaan Tuulan ja Maurin istutuksiin. Niinpä isäntäväki alkoi ottaa vastaan retkeläisiä kertoakseen ruusujen kiehtovasta maailmasta. Paikka on avoin yksittäisille kesävieraille keskiviikkoisin, ryhmille sopimuksesta. Ruusutilan isäntä järjestää lisäksi noin kuuden tunnin kestäviä Härkätie-retkiä omalla linja-autolla matkaaville ryhmille.

Vuodesta 1996 Someron lukion draama- ja teatterikurssilaiset ovat kerran kesässä esittäneet päättötyönään jonkin näytelmän Kärsälän Ruusutilalla. Yleisö on saanut nauttia mm. Prinsessa Ruususesta, Mestaritontun seikkailuista ja Lintu sinisestä. Viime kesänä oli esitysvuorossa Peer Gynt. Ruusujen maailmassahan Peer Gynt -lajike kuuluu jaloruusujen parhaimmistoon. Sen kukat ovat aamulla avautuessaan ihanan kuparinpunaruskeita, mutta jo muutamassa tunnissa ne muuttuvat keltaisiksi.

Ruususeura harrastajille

Suomen Ruususeura perustettiin vuonna 1989 ja siihen kuuluu tätä nykyä 800 jäsentä, jotka kokoontuvat paikallisryhmiin vaihtamaan kokemuksia ja saamaan uutta tietoa. Yhteydenpitovälineenä toimii neljästi vuodessa ilmestyvä Ruusulehti, jossa ilmoitetaan seuran tapahtumista ja tietenkin kerrotaan ruusulajikkeista ja niiden hoidosta.

Ruususeura toimii yhteistyössä myös muiden pohjoismaisten seurojen kanssa. Joka kesä kokoonnutaan viettämään yhteistä viikonloppua vuorotellen Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Lisäksi seura järjestää matkoja koti- ja ulkomaisiin ruusutarhoihin.

Seuran tärkeimpiä tehtäviä on saattaa tunnetuksi vanhaa suomalaista ruusuperinnettä. Ennen nykyisiä ryhmäruusuja meillä kasvatettiin paljon vanhoja pensasruusuja, joita on säilynyt vieläkin kartanoiden, pappiloiden ja mökkien kulmilla. Ruususeura kerääkin havaintoja näistä, samoin kokemuksia uusista maahamme tulevista ryhmä- ja pensasruusuvalikoimista.

Kaikki ruusuista kiinnostuneet ovat tervetulleita Ruususeuraan, johon voi liittyä ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin Tuuli Lahdentaustaan, puh. (03)356 2919, 0400 523 703, s-posti tuuli.lahdentausta@pispala.net. – LN

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti


Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |