Kodin Pellervo

KESÄKUU, 2.6.2005

Vähäänkin valoon tyytyvät

Muurin varjossa: töytöangervo, alppiruusu, muurilla köynnöshortensia. Kuva Leena Nurmi

Puolivarjoisan ja varjoisan paikan kasvit viihtyvät puiden siimeksessä ja hämärissä nurkkauksissa paremmin kuin nurmikko. Pohjoispuolen etupihastakin saadaan rehevä ja näyttävä oikeilla kasvivalinnoilla.

Puutarhakasveilla on hyvinkin erilaiset vaatimukset kasvupaikan valo-olosuhteisiin nähden. Toiset lajit menestyvät aurinkoisella kasvupaikalla, toiset taas ovat sopeutuneet elämään vähemmässä valossa.

Puut, pensaat ja perennat ryhmitellään valo- ja varjokasveihin sekä puolivarjossa viihtyviin. Puolivarjoisen paikan kasveja on eniten, sillä monet niin valon kuin varjonkin kasvit sietävät jossain määrin myös osittaista varjoa. Syvässä varjossa viihtyvien lajien tunnusmerkkejä ovat isot lehdet, etenkin perennoilla, ja vaatimaton kukinta, mutta kasvu on yleensä rehevää ja peittävää, mitä juuri toivotaankin.

Varjossa viihtyvät lajit vaativat usein kosteahkon kasvualustan, mutta esimerkiksi taikinamarja ja japanintatar sietävät myös kuivuutta. Luonnostaan varjoa vaativat kasvit, kuten valeangervo, töyhtöangervo ja kotkansiipi menestyvät myös runsaassa valossa, jos maa on syvämultaista ja vettä pidättävää. Sen sijaan paahteisen auringon kauniisti kukkivat kivikkokasvit rehevöityvät varjossa liikaa ja kukkivat huonosti.

Puita ja pensaita

Koska puut kasvavat luonnostaan korkeiksi ja tavoittelevat ensimmäisinä auringon säteitä, viihtyvät ne parhaiten valoisalla kasvupaikalla. Kuusi (Picea abies), siperianpihta (Abies sibirica), tuijat (Thuja) ja marjakuuset (Taxus) menestyvät kuitenkin hyvin myös varjossa.

Kuusi ja pihdat kehittyvät ja kasvavat suojaisessa ja varjoisessa kasvupaikassa itse asiassa nuorina paremmin kuin avoimella paikalla, missä ne ovat alttiita keväthalloille. Myös hemlokit (Tsuga) vaativat syvää varjoa noin kahden metrin korkuiseksi asti, jolloin ne alkavat sietää myös puolivarjoa.

Lehtipuista varjossa menestyvät parhaiten kotipihlaja (Sorbus aucuparia), vaahtera (Acer platanoides) ja tuohituomi (Prunus maachii).

Varjossa viihtyviä koristepensaita on enemmän kuin samoissa oloissa menestyviä puulajeja. Tyypillinen varjoisan paikan pensas on alppiruusu (Rhododendron), joka viihtyy parhaiten puiden siimeksessä sekä talon pohjois- tai luoteisseinustalla. Idän ja etelän puolelle istutettuna se vaatii keväällä suojan kuivattavaa ahavaa vastaan.

Myös ainavihannat mahonia (Mahonia aquifolium) ja suikerotuhkapensas (Cotoneaster dammeri) viihtyvät parhaiten varjossa.

Lehtensä pudottavista varjopensaista tunnetuimpia lienevät taikinamarja (Ribes alpinum), tuoksuvatukka (Rubus odotatus), sinikuusama (Lonicera caerulea), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus) ja lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius).

Varjoa sietävät hyvin myös kanukat (Cornus), pähkinäpensas (Corylus avellana), koiranheisi (Viburnum opulus), terttuselja (Sambucus racemosa), seppelvarpu (Stephanandra incisa), lamoherukka (Ribes glandulosum) ja kehtokuusama (Lonicera involucrata).

Eräät pensaat menestyvät yhtä hyvin valossa kuin varjossa, mutta kukkivat runsaammin auringossa: norjanangervo (Spiraea 'Grefsheim'), idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia), kultaherukka (Ribes aureum), rusopajuangervo (Spiraea x billiardii), valkopajuangervo (Spirea alba), keltakotakuusama (Weigela middendorffiana) ja hurmehappomarja (Berberis x ottawensis 'Superba).

Köynnökset ja perennat

Köynnöksistä piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) ja köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) kasvavat parhaiten varjoisassa, kosteassa ja ravinteikkaassa paikassa. Nopeakasvuinen piippuköynnös suosii kalkkia, mutta hidaskasvuinen köynnöshortensia viihtyy happamassa maassa.

Säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta) kasvaa peittäväksi kasvustoksi niin auringossa kuin varjossakin. Japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus), kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium) ovat aurinkoisen paikan eläjiä, mutta menestyvät myös puolivarjossa.

Mitä lähemmäksi maan pintaa mennään, sitä enemmän löytyy lajeja, jotka menestyvät luontaisesti vähässä valossa puiden ja pensaiden katveessa. Erinomaisia varjokasveja löytyy niin korkeiden lajien kuin matalien maanpeiteperennojenkin joukosta.

Kookkaita ja lehteviä suurperennoja istutetaan seinustoille, näyttäviksi yksittäiskasveiksi ja kesäisiksi näkösuojiksi puutarhaan. Suurimpia varjoperennoja ovat tattaret, jotka kesän aikana kasvavat runsaasti pituutta, leviävät nopeasti ja vaativat siksi suuren tilan. Kookkaiksi kasvavat myös vale-, kilpi- ja töyhtöangervot. Pikkutöyhtöangervo on puolestaan vain 20–30 sentin korkuinen reunuskasvi varjoisiin kukkapenkkeihin.

Lehtevistä varjoperennoista näyttävimpiä ovat kuunliljat. Vihreälehtiset lajit ja lajikkeet sopivat täyteen varjoon, valko- kirjavalehtiset muodot viihtyvät puolestaan enemmän puolivarjossa, missä niiden kirjavuus säilyy paremmin. Kuunliljat kukkivat valkoisin tai violetein kukinnoin, mikä täydessä varjossa jää tosin vähäiseksi. Jättipoimulehti on joka paikan mainio lehtiperenna, joka kukkii keltaisin pitsimäisin kukinnoin loppukesällä. Kotkansiipi on lehtomaista tunnelmaa tuova varjon vihreyttäjä.

Muutamat varsinaiset kukkaperennatkin pitävät kevyestä varjosta, etenkin jos se osuu keskipäivän kuumimmaksi hetkeksi. Esimerkiksi jaloangervot, nauhukset, akileijat, esikot, vuorenkilvet, vuohenjuuri, kultatyräkki, kullerot, lemmikit, särkynytsydän, iirikset, alpit ja rantakukka kukkivat kauniisti hieman varjossa, ja kukat myös kestävät pitempään kuin täydessä auringossa.

Matalat, rönsyjen avulla leviävät maanpeiteperennat ovat erinomaisia puiden ja pensaiden alle, rinteisiin ja varjoisiin nurkkauksiin, joissa nurmikko ei menesty. Kevätkaihonkukka, suikeroalpi, imikät, tuoksumatara ja rönsytiarella sekä ainavihreät keltapeippi, rönsyansikka, pikkutalvio, varjoyrtti, lehtotaponlehti ja tarhavarjohiippa ovat varjossa viihtyviä erinomaisia peittokasveja. Suikeroalpia, rönsyansikkaa ja keltapeippiä voi istuttaa myös aurinkoiselle paikalle, jossa niiden kukinta on runsasta, mikäli kosteutta on riittävästi. Varjoyrtillä ja lehtotaponlehdellä on mitättömät kukat.

Varjoa sietäviä perennoja

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
Valkovuokko (Anemone nemorosa)
Isotähtiputki (Astrantia major)
Töyhtöangervo (Aruncus dioicus)
Pikkutöyhtöangervo (Aruncus aethusifolius)
Lehtotaponlehti (Asarum europaeum)
Kilpiangervo (Astilboides tabularis)
Hiirenporras (Athyrium filix-femina)
Vuorenkilvet (Bergenia)
Kimikit (Cimicifuga)
Alaskankleitonia (Claytonia sibirica)
Varjohiipat (Epimedium)
Japanintatar (Fallopia japonicum)
Tuoksumatara (Galium odoratum)
Tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum)
Lehtosinivuokko (Hepatica nobilis)
Kuunliljat (Hosta)
Keltapeippi (Lamium galeobdolon)
Varjolilja (Lilium martagon)
Suikeroalpi (Lysimachia nummularia)
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris)
Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna)
Varjoyrtti (Pachysandra terminalis)
Ruttojuuret (Petasites)
Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum)
Tarhakalliokielo (Polygonatum x hybridum)
Imikät (Pulmonaria)
Valeangervot (Rodgersia)
Posliinirikko (Saxifraga x urbium)
Rönsytiarella (Tiarella cordifolia)
Isokolmilehti (Trillium grandiflorum)
Kaukasiantädyke (Veronica filiformis)
Pikkutalvio (Vinca minor)
Tuoksuorvokki (Viola odorata)
Rönsyansikka (Waldsteinia ternata)

Puolivarjossa viihtyviä perennoja

Ukonhatut (Aconitum)
Röyhytattaret (Aconogonon)
Rönsyakankali (Ajuga reptans)
Arovuokko (Anemone sylvestris)
Kanadanvuokko (Anemonidium canadensis)
Akileijat (Aquilegia)
Jaloangervot (Astilbe)
Isokonnantatar (Bistorta officinalis)
Kellot (Campanula)
Vuorikaunokki (Centaurea montana)
Kivikkokilkka (Cymbalaria pallida)
Pikkusydämet (Dicentra)
Mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus)
Vuohenjuuret (Doronicum)
Siperianampiaisyrtti (Dracocephalum sibiricum)
Kultatyräkki (Euphorbia polychroma)
Purppurapunalatva (Eupatorium purpureum)
Preeria-mesiangervo (Filipendula rubra)
Tulikellukka (Geum coccineum' Borisii)
Päivänliljat (Hemerocallis)
Keijunkukat (Heuchera)
Kurjenmiekat (Iris)
Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis)
Harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca)
Punatähkä (Liatris spicata)
Nauhukset (Ligularia)
Ruskolilja (Lilium bulbifeurum)
Tiikerililja (Lilium lancifolium)
Komealupiini (Lupinus polyphyllus)
Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)
Tarha-alpi (Lysimachia punctata)
Rantakukka (Lythrum salicaria)
Lemmikit (Myosotis)
Mirrinminttu (Nepeta faassenii)
Viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Picta')
Kiiltoleimu (Phlox carolina)
Rönsyleimu (Phlox stolonifera)
Esikot (Primula)
Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis)
Jalopähkämö (Stachys macrantha)
Punapäivänkakkara (Tanacetum coccineum)
Kullerot (Trollius)
Tädykkeet (Veronica)
Orvokit (Viola)

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: