Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

SYYSKUU, 15.9.2005

Levottomat jalat piinaa aikuisia


Jopa yli kaksisataatuhatta suomalaista kärsii levottomista jaloista, vaivasta joka usein jää tunnistamatta. Tautia ei ole voitettu, mutta lääkitys on kehittynyt niistä ajoista, kun isoisä jalkojaan jääsangossa viilensi.

Kuulostaako tutulta?
”Ongelmat alkavat yleensä iltaisin. Tuntuu kuin jaloissa olisi muurahaisia. Jalkoja kuumottaa ja särkee, ja niitä on koko ajan pakko liikutella. Elokuvissa ja varsinkin teatterissa saattaa tulla samanlainen kohtaus, ja silloin paikallaan istuminen on sietämätöntä.”

Yli kahdellesadalletuhannelle suomalaiselle tämä on liiankin tuttua. Risto, eläkkeellä oleva virkamies ja aktiivinen kuntoilija, on kärsinyt levottomat jalat -oireyhtymästä kolmekymppisestä lähtien, yli 30 vuotta, joskin nimen vaivalleen hän muistelee kuulleensa ensi kerran vasta kymmenkunta vuotta sitten.

Itse asia kyllä on Ristolle tuttu omia kokemuksiakin kauempaa. Levottomat jalat vaivasivat jo Riston isoisää, joka etsi – ja sai – helpotusta jalkojen kuumotukseen tuomalla iltaisin sangollisen jäitä ja vettä porstuaan. Jalkojen liottelu kylmässä helpotti.

Risto itsekin on juoksennellut lumihangessa avojaloin: kylmä on auttanut juuri sietämättömään kuumotukseen. Apua on myös kävelystä, venyttelystä ja jalkojen hieronnasta.

”Alkoholi sen sijaan lisää oireita. Pari olutta voi juoda, mutta varsinkin kirkas viina pahentaa oloa. Ja krapulassa oireet ovat aivan sietämättömät.”
Oireyhtymän perinnöllisyyteen viittaa, että myös Riston veli ja yksi serkuista kärsivät levottomista jaloista.

Veljeltään Risto kuuli, että vaivaan käytetään nykyisin Parkinsonin taudin lääkitystä. Velipoikaan lääkkeet olivat tehonneet hyvin, Ristoon eivät yhtä hyvin, mutta tavanomainen tunnin kestävä kohtaus iltaisin sentään lieveni ja lyheni.

Vaikeasti kuvattavat oireet

Dosentti Markku Partinen löytyy rysän päältä – Italian Stresasta, jonne levottomiin jalkoihin keskittyneet huippututkijat eripuolilta maailmaa ovat syyskuun toisella viikolla kokoontuneet käsittelemään erikoisalaansa.
Neurologi, unitutkija ja Rinnekodin tutkimuskeskuksen ylilääkäri Partinen toimii myös puheenjohtajana Levottomat Jalat – Restless Legs ry:ssä (RJ–RLS), joka kuuden vuoden ajan on pyrkinyt tekemään oireyhtymää tunnetuksi. Syytä onkin, sillä edes lääkärit eivät aina kykene tunnistamaan vaivaa.

Risto kertoo vaivastaan selkeästi, mutta usein asia jää selvittämättä, koska ihmiset eivät osaa kunnolla kuvata oireitaan – tai eivät edes puhu niistä vaan valittavat pelkkää unettomuutta.

Vaikea kuvattavuus itse asiassa onkin yksi käytännön arviointikriteeri levottomat jalat -oireyhtymälle. Muita ovat raajojen motorinen levottomuus sekä se, että oireita on ainoastaan levossa ja eniten illalla ja yöllä.

Toinen syy tunnistamattomuuteen on Partisen mukaan se, että lääkärit sekoittavat levottomat jalat monihermotulehdukseen – tai päinvastoin. Monihermotulehdus voi olla seurausta diabeteksesta. Jotkut saavat sen myös liiallisesta alkoholinkäytöstä tai borrelioosista.

Joka toisella perinnöllinen

Arviot levottomien jalkojen yleisyydestä ovat yllättävän korkeita. Suomessa vaivasta, eriasteisena, on arvioitu kärsivän jopa seitsemän prosenttia kansasta. Toisaalta tilapäisistä unihäiriöistä kärsiviä arvioidaan olevan joka hetki kolmannes väestöstä.

”Levottomat jalat on samaa suuruusluokkaa kuin uniapnea. Täällä on todettu, että kliinisesti merkittävä oireyhtymä on vähintään 3–3,4 prosentilla väestöstä”, kertoo Markku Partinen.

Tämä tarkoittaisi, että parisataatuhatta suomalaista kärsii niin hankalasta oireyhtymästä, että heidän todella kannattaa hakeutua hoitoon – ja suoraan alan huippujen kokouksesta kerrottuna arvion todella voi sanoa edustavan viimeisintä tietoa!

Levottomat jalat vaivaa kuitenkin joitakin ihmisiä lievempänä, ja seulaa hiukan väljentämällä Suomessa on päästy tuohon seitsemään prosenttiin. Oireyhtymä on selkeästi aikuisten vaiva. Vanhemmiten se yleistyy, ja naisilla se on yleisempi kuin miehillä. Puolet tapauksista on arvioitu perinnölliseksi. Usein oireita esiintyy myös raskauden aikana.

Levottomien jalkojen on myös todettu liittyvän munuaisten vajaatoimintaan, nivelreumaan, anemiaan, diabetekseen ja uniapneaan. Myös lasten kasvukivut ja ADHD saattavat liittyä tähän oireyhtymään.

Yhteys masennukseen

Risto, ja varsinkin hänen veljensä, saivat lievitystä Parkinsonin tautiin käytetyistä lääkkeistä. Kokonaan parantavaa hoitoa ei ole keksitty, mutta Markku Partinen arvioi, että uusia lääkkeitä on tulossa.

Parkinsonin taudin uskotaan johtuvan dopamiinin puutteesta. Dopamiini on aivosolujen tuottama yhdiste, joka toimii solujen välittäjäaineena. Toisenlainen dopamiinin toimintahäiriö liittyy myös krooniseen masennukseen.

”Levottomista jaloista kärsivillä potilailla onkin todettu olevan keskimääräistä enemmän masennusta. On myös mielenkiintoista, että niillä lääkkeillä, joilla hoidetaan jalkoja, on havaittu olevan myös masennusta ehkäisevää vaikutusta”, Partinen sanoo.

”Tässä on ristiin reagointia, ja nyt suunnitellaankin tutkimusta, jossa levottomien jalkojen lääkitystä käytetään masennuksen hoidossa”, sanoo Partinen ja huomauttaa, että jotkut masennuslääkkeet, ns. SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät), voivat myös pahentaa levottomien jalkojen oireita.

”Lääkityksen suhteen täällä kokouksessa on kuitenkin oltu varovaisia. Yleinen kanta on, että lievemmissä tapauksissa ei kannata ryhtyä jatkuvaan lääkitykseen. Parempi on lähteä varovasti liikkeelle ja ottaa jatkuva lääkitys käyttöön vasta, kun oireet ovat aika pahat.”

TekstiJarmo Uusi-Rintakoski
Sähköposti


Sivun alkuun | Tekstit 9/05 | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |