Pellervon perustehtävä (missio) ilmaistaan Seuran säännöissä (16.11.1999), joiden 2 § määrittää:

Seuran tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä

- kehittää osuustoimintaa yksityisen omistusoikeuden ja vapaaehtoisen taloudellisen yhteistyön pohjalta kansan taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä valveutuneisuuden lisäämiseksi,
- valvoa pellervolaisen osuustoiminnan yhteisiä etuja ja edistää Seuran jäsenyhteisöjä sekä niiden jäsenistöä hyödyttävää keskinäistä yhteistyötä.

Tämä tarkoituspykälä on vuodelta 1974. Ytimeltään se on pysynyt samana koko Seuran satavuotisen toiminnan. Keskusjärjestö-sanaan liittyy sellaisia mielikuvaongelmia, että se on sopivassa yhteydessä syytä muuttaa Pellervon nykyluonnetta paremmin kuvaavaksi asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö -määritelmäksi.

Pellervon tahtotila (visio) on seuraava:

Osuustoiminta on moderni, tunnustettu ja kehittyvä yritysmuoto. Tätä tukee se, että suomalainen osuustoiminta on järjestöllisesti eheytynyt.

Verkostomaisesti toimivan Pellervon (tai uuden järjestön) toiminta on kohdennettu entistä selkeämmin osuustoiminnalliseen ja muuhun jäsenomisteiseen yritysmuotoon ja sen olennaisiin kysymyksiin. Tässä asiantuntijaroolissaan Pellervo on tunnettu ja tunnustettu yhteistoimintafoorumi osuuskuntien hallintohenkilöille ja toimihenkilöille sekä muille yhteiskunnan vaikuttajille. Kestävällä taloudenpidolla johdetussa Pellervossa on laajasti mukana suomalainen osuustoiminta. Jäsenistön mahdollinen keskinäinen kilpailu markkinoilla ei estä yhteistoimintaa Pellervon piirissä.

Seuraavassa tahtotilan sisältö perustellaan ja avataan strategisiksi linjauksiksi.
Strategiatarkistus, kalvo (.gif-kuva, 21 kt).

Pellervo-Seuran edellinen strategia-asiakirja "Kohti toista vuosisataa" on vuodelta 1994. Asiakirjassa määritelty Pellervon perustehtävä sekä tahtotila ovat edelleen periaatteessa kohdallaan, mutta ohjelman takaa puuttuu jäsenistön aitoa sitoutumista. Pellervo on halunnut olla pellervolaisten yhteinen uudistusvoima, aatteellinen yhteisö ja palvelukeskus, mutta ajatus ei ole toteutunut läheskään kaikkien jäsenten kohdalla. Ongelma ei siis ole ensisijaisesti palvelut ja tuotteet sinänsä, vaikka niihinkin kohdistuu kehittämispaineita.

Pellervon jäsenistön sisällä on jännitteitä. Monet jäsenet kokevat, että Pellervo ja pellervolaisuus ovat painottuneet liiaksi maatalousosuustoimintaan. Varsinkin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin painottuva palveluosuustoiminta varoo samastumista Pellervoon ja pellervolaisuuteen liian vahvaksi koetun maatalouskytkennän vuoksi. Osa palveluosuustoiminnasta on mukana Pellervossa, mutta ikään kuin "jarru päällä". Nämä eivät halua sitoutua aidosti Pellervon puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Pellervolta saatetaankin odottaa mahdollisimman matalaa profiilia. Pellervon jäsenten pienin yhteinen nimittäjä on lähes olematon. Monet jäsenet kertovat pikemmin, mitä Pellervo ei saa tehdä kuin sen mitä se saa ja mitä sen suorastaan pitää tehdä.

Jäsenyritykset kilpailevat toistensa kanssa, mikä on osin uutta. Maaseutu-kaupunki -asetelma näkyy Pellervon toiminnassa. Pellervossa joudutaan olemaan niin varovaisia siitä, mitä saa tehdä ja sanoa jopa niin, että toiminnasta tulee pahimmillaan hampaatonta. Vaarana onkin se, että tulos ei kiinnosta aidosti ketään.

Osin myös tuottajaosuustoiminta vierastaa Pellervoa. Tuottajaosuuskuntien tuotteet halutaan myydä kuluttajille ilman pellervolaisuuden painolastia.

Jäsenkunnassa on siis olemassa peruskriittisyys Pellervon roolista, mutta ongelman täsmällinen ja konkreettinen tunnistus on pulmallista. Varmaa kuitenkin on se, että Pellervon jäsenyrityksiltä puuttuu selkeä yhteinen jäsennys siitä, mikä osuus Pellervolla on jäsenyritysten toiminnan tukena. Osuustoiminta on parhaimmillaan kokonaisuus, jossa toisiaan tukevilla osilla (yritysten liikkeenjohto, luottamusmieshallinto, alueorganisaatiot, järjestöt) on kullakin omat, mutta samalla toisiaan tukevat tehtävänsä. On tärkeää, että kaikilla näillä on samansuuntainen käsitys eri osien tehtävistä ja rakentava asenne toisten työtä kohtaan. Eri lohkoilla työskentelevillä tulee olla väkevä sitoutuminen omaan tehtävään. Tällaista tarvitaan myös yhteisen järjestötyön lohkolla.

Pellervon voi luonnehtia olevan pitkässä loivassa laskussa niin henkisesti kuin talous- ja henkilöresurssien puolesta. Henkinen kasvu-ura ja toiminnan into pitäisi löytää pikimmiten. Talous tulisi vakauttaa.

Kysymyksiä riittää. Mikä on Pellervon aito mandaatti jäsenistöltä eli miten saataisiin aikaan yhteinen ymmärrys jäsenyritysten luottamus- ja liikkeenjohdon kanssa Pellervo-yhteistyöstä? Onko jäsenyrityksissä pohdittu riittävästi Pellervo-kysymystä? Ketkä edustavat yrityksiä Pellervon hallinnossa? Miten informaatio kulkee Pellervosta jäsenyrityksiin, edelleen jäsenyritysten sisällä ja päin vastoin? Millä tavalla Pellervon toimintaa tulee kehittää, että jäsenistö kokisi Pellervo-Seuran muodostuvan dynamoksi, jolla on oikeanlaista annettavaa niin yhteiskunnallisesti kuin jäsenten elinkeinon kehittämiseen?

Johtopäätös: Yhteiskunnassa vallitseva ajattelutapa on osakeyhtiölogiikka. Pellervon tehtävänä on painottaa, että myös osuuskuntamuoto on järkevä yritysmalli. Tässä asiakirjassa esiteltävän suunnitelman ytimenä on se, että pyritään laajentamaan niiden yritysten piiriä, jossa yritysmallin yhteistä pohdintaa ja kehittämistä tehdään. Linjaukseen sisältyy elimellisenä osana, että

- kavennetaan ja terävöitetään Pellervon toiminnan kärkeä,
- Pellervo hakee samalla aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja
- yhteydenpitoa jäseniin parannetaan.

Näillä linjauksilla pyritään samalla ratkaisemaan Pellervon imago-ongelmia.

Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ilmoitti Pellervon johtokunnan puheenjohtajalle 19.2.2001 päivätyllä kirjeellä, että se suhtautuu myönteisesti Pellervosta tehtyyn esitykseen epävirallisen Osuustoiminnan neuvottelukunnan perustamisesta. Sekä Pellervo että Kuluttajaosuustoiminnan Liitto valitsevat neuvottelukuntaan kuusi jäsentä. Neuvottelukunta voidaan katsoa nyt perustetuksi.

Osuustoiminnan neuvottelukunnan sääntöluonnoksen mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida osuustoiminnallisen yritysmuodon kehittämistä, osuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittämistä, osuustoiminnallista omistajuutta ja edunvalvontaa, osuustoimintatutkimusta, yleistä osuustoiminnan opetusta ja imagotyötä. Käytäntö osoittaa, miten neuvottelukunnan tehtävät kehittyvät.

Pellervon ajankohtaisena haasteena on se, kuinka vahvasti se menee mukaan uuteen avaukseen. Osuustoiminnan neuvottelukunta on tällä hetkellä vain siemen. Pellervolla on kuitenkin halu myötävaikuttaa yhteistyön kehittymiseen. Yhteiselimelle annetaan aidosti mahdollisuus kehittyä osuustoiminnallisen ja muun jäsenomisteisen yritysmuodon yhteiseksi edunvalvonta- ja kehityselimeksi.

Osuustoiminnan neuvottelukunta ei tule ainakaan alussa muuttamaan Pellervon roolia ja työskentelyä. Neuvottelukunta kuitenkin yhdistää ensi kerran perinteisen osuustoiminnan järjestöllisesti. Osuustoiminnan neuvottelukunta jäänee ainakin aluksi suhteellisen löyhäksi. Voinee pitää jopa hyvänä, että neuvottelukunnan liikkeellelähtö on vapaamuotoinen. Se antaa liikkumavaraa toiminnan suuntaamiseen. Neuvottelukunta ei myöskään ulkoista Pellervon päätöksentekoa. Jatkokehitys jäänee hyvin riippuvaiseksi neuvottelukunnan jäsenten henkilökohtaisista näkemyksistä. Parhaassakin tapauksessa kyse on vuosien prosessista.

Yhteistyön laajentaminen avaa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia. Pellervon jäsenistö on pysynyt melko samanlaisena kohta sata vuotta. Pellervo-yhteistyöhön liittyy erilaisia vanhoja rasitteita. Pellervo-yhteydet tullevat nykyistä kiinnostavammiksi, kun niiden kautta saadaan kontakteja nykyistä laajempiin piireihin.

Neuvottelukunnan ovet on hyvä pitää avoinna myös muille osuustoiminnallisille ja jäsenomisteisille yrityksille. Myös tämä saattaa tuoda toimintaan paitsi uusia mahdollisuuksia myös uutta imagoa, joka voi tehdä jäsenten osallistumisen Pellervo-yhteistyöhön nykyistä mielekkäämmäksi.

Johtopäätös: Pellervo antaa täyden tukensa Osuustoiminnan neuvottelukunnan kehittymiselle. Neuvottelukunnan toimintaan pyritään saamaan mukaan uusia osuustoiminnallisia ja jäsenomisteisia yrityksiä yhteistyössä Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton kanssa. Hyvin toimiva yhteistyö tuo aitoa hyötyä yritysmuodon kehittämiseen, rakentaa hyödyllisiä kontakteja ja luo jäsenten silmissä uutta myönteistä imagoa Pellervolle ja koko osuustoiminnalle.

· Vielä tässä vaiheessa ei voida tietää, millaiseksi neuvottelukunnan rooli muodostuu. Näin ollen peruslähtökohta on se, että Pellervo toimii ja kehittää omaa toimintaansa ainakin toistaiseksi riippumattomasti neuvottelukunnasta. Seura lähtee kuitenkin omalta osaltaan siitä, että neuvottelukunnassa ollaan valmiit käsittelemään kaikkia osuustoiminnan yhteisiä asioita, ja että neuvottelukunnan työtä ja roolia ollaan valmiit tiivistämään ja organisoimaan eteenpäin siinä tahdissa kun siihen syntyy neuvottelukunnassa edellytyksiä. Tärkeää on löytää mahdollisimman pian neuvottelukunnalle konkreettisia projekteja.

Tulevaisuuden tavoitetilana on suomalaisen osuustoiminnan ja pidemmällä aikavälillä myös muiden jäsenomisteisten yritysten yksi yhteinen järjestö, työnimenä "Osuustoimintakeskus". Siihen, miten Pellervo asemoidaan tähän, on useita vaihtoehtoja.

Osuustoiminnan neuvottelukunta on yksi askel tämän tavoitemallin suuntaan. Heti perustamisen jälkeen neuvottelukunnassa on syytä ottaa esille kysymykset uusosuustoiminnan ja muiden jäsenomisteisten yritysten saamiseksi neuvottelukunnan toimintaan mukaan. Pellervon tuleva rooli on pohdittava tämä tavoitetila mielessä.

Voisiko Pellervosta muodostua suoraan Osuustoimintakeskus? Periaatteessa kyllä, mutta Pellervoon liittyy monien mielessä rasitteita, jotka voivat muodostua tarpeettomaksi painolastiksi. Siksi saatetaan tarvita kokonaan uusi järjestö, jonka toimintaan myös Pellervo suhteutetaan.

Uuden järjestön nimiasia ja kaikki muut käytännön yksityiskohdat pitää pohtia erikseen ja ns. puhtaalta pöydältä. Tässä mallissa voisi olla yhteinen johtokunta, joka ohjaisi toimintaa ja hoitaisi kaikille jäsenyhteisöille yhteisiä osuustoiminnan asioita. Käytännön toiminta pitäisi järjestää niin, että osuustoiminnan eri osa-alueet eli palveluosuustoiminta, tuottajaosuustoiminta, uusosuustoiminta ja muu jäsenomisteinen yritystoiminta voisivat toimia tarvittaessa varsin itsenäisesti. Tällöin voisi ajatella, että Pellervo-tunnus jäisi yksin tuottajaosuustoiminnan käyttöön, jos muut eivät halua sitä toiminnassaan hyödyntää.

Myös sellainen malli on mahdollinen, että perustetaan kokonaan uusi Osuustoimintakeskus, jossa Pellervo on mukana ja jonka kanssa Pellervo on yhteistyössä. Osuustoimintakeskus hoitaisi mm. yritysmuodon ja jäsenyyden kehittämiseen ja Kansainväliseen Osuustoimintaliittoon liittyvät tehtävät sekä toimittaisi Osuustoiminta-lehden. Pellervo tehtäviin kuuluisi tuottajaosuustoimintaa lähellä olevat asiat, kuten Cogeca, PTT, Pellervo-lehdet ja Pellervo-Instituutti.

Pellervosta tarvittaisiin todennäköisesti resursseja, kuten rahaa ja asiantuntijatukea, uudelle organisaatiolle. Jos maatalousosuustoiminta aiheuttaa joillekin Pellervon nykyisille jäsenille ongelmia, Pellervo-tunnusta voisi käyttää puhtaasti tuottajaosuustoiminnan yhteydessä. Tässäkään mallissa ei mitään jäseniä haluttaisi ulos Pellervosta, vaan päinvastoin näiden toivottaisiin pysyvän edelleen mukana.

Johtopäätös: Pellervon pitkän aikavälin tavoitteena on toimia niin, että maahamme muodostuu yksi yhteinen suomalaisen osuustoiminnan järjestö, jossa ovat mukana kaikki osuustoiminnalliset ja jäsenomisteiset yritykset ja yhteisöt. Uusi järjestörakenne olisi sillä tavalla joustava, että eri osuustoimintaryhmät voisivat toimia järjestön sisällä tai sen rinnalla tarvittaessa melko vapaasti.

Pellervo suhtautuu avoimin mielin uusiin organisaatioratkaisuihin. Niiden toteutumisesta ja aikataulusta ei ole kuitenkaan neuvottelukuntaa lukuun ottamatta tietoa. Ainakin lähiajat toimitaan tilanteessa, jossa nykyisen Pellervo rinnalla on luonteeltaan löyhä Osuustoiminnan neuvottelukunta.

Vaikka Pellervon ja pellervolaisuuden uudelleen suuntaamiseen on jäsenistössä painetta, merkittävä osa Pellervon jäsenistöstä haluaa säilyttää Pellervon palvelut monella tapaa nykyisellään. Varsinkaan tuottajaosuustoiminta ei näe kovin suuria tarpeita muutoksiin. Tämä asia on otettava huomioon, kun ryhdytään rakentamaan uusia organisaatioita.

Pellervosta ei ole eroamassa jäseniä, ja Seura haluaa säilyttää nykyiset jäsenensä. Kansallisen heräämisen aikana valittua ja nykyäänkin varsin tunnettua Pellervo-nimeä ei ole syytä hävittää.

Pellervoa kehitetään nykyisten jäsenten asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä. Keskusjärjestö-sanasta luovutaan siihen liittyvien ongelmallisten mielikuvien vuoksi.

Pellervo hoitaa sille selkeästi määritellyt tehtävät. Työkenttää riittää. Omistajapolitiikan roolin osuuskunnissa pitää olla yhtä vahva kuin muussakin yritystoiminnassa. Tähän tarvitaan Pellervo-yhteistyö tuottamaa tietoa ja kontakteja. Osuuskuntien uusien hallintohenkilöiden koulutuksessa on puutteita. Koulutusta on syytä lisätä ja viedä nykyistä enemmän kenttätasolle. Aloitettua tiiviimpää yhteydenpitoa jäseniin jatketaan, mutta liiallista järjestön "tuputtamista" ja paperinmakuista toimintaa vältetään.

Jäsenkunnan sitoutuminen yhteiseen järjestötoimintaan varmistetaan kohdistamalla Pellervon toiminta mahdollisimman tiukasti osuustoiminnan ja keskinäisyyden ympärille sekä keskittymällä näiden kannalta vain tärkeimpiin tehtäviin. Nykyistä palvelupalettia mieluummin karsitaan kuin laajennetaan. Verkottumista suositaan.

Johtopäätös: Lähtökohta jatkolle on se, että Pellervoa tarvitaan. Pellervon rooli on päälinjoiltaan sama kuin tähän asti eli toiminta osuustoiminnan asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä. Seura haluaa olla aidosti koko osuustoiminnan järjestö. Jäsenten sitouttamiseksi toiminnan yhteinen nimittäjä on tiukasti osuustoiminta ja keskinäisyys. Pellervo pyrkii verkottumaan erilaisten osuustoiminnan osaajien kanssa hyvään yhteistyöhön. Pellervo suhtautuu avoimin mielin uusiin osuustoiminnan järjestökentän organisaatioratkaisuihin.

· Pellervo tuottaa osuustoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita jäsenistölleen sekä toimii jäsenistönsä edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä. Pellervo toteuttaa tehtäväänsä organisoimalla - tuottamalla joko itse tai verkottumalla muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa - jäsenistölleen sellaiset palvelut, että jäsenet saavat Pellervosta osaamisen tasoltaan ja hintakilpailukyvyltään korkeatasoiset palvelut. Esimerkiksi koulutukseen liittyvät palvelut tuotetaan olemalla mukana osakkaina sellaisissa yrityksissä, jotka voivat tuottaa osaamiseltaan ja hintakilpailukyvyltään korkeatasoiset palvelut.

· Pellervon edunvalvonnan perustehtävä on yritysmuodon ja yrittämismallin yhteiskunnallinen edunvalvonta, imago- ja kehitystyö. Tässä tehdään selkeä rajankäynti viljelijöiden ammatilliseen edunvalvontaan ja suoritetaan kriittinen tarkastelu pellervolaisen elämänpiirin edunvalvontaan aikaisemmin kuuluneisiin yleisempiin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksenasetteluihin. Osuustoiminnan yritysmuodon edunvalvontaa kehitetään käsittämään kaikki jäsenomisteiset yritykset. Muutakin edunvalvonta voi olla, mutta pelisääntöjen oltava hyvin selvät ja kaikkien tiedossa

· Kehityshankkeissa toteutetaan korkealla asiantuntemuksella tehtyjä kehitysprojekteja, joilla Pellervo voi löytää todellista ja tunnustettua asiantuntemusta jäsenkentässä ja yhteiskunnan asiantuntijaportaassa. Laadun keskeisenä arvioijana on jäsenyritysten ylin luottamus- ja liikkeenjohto. Tavoitteena yksi isompi ja kauaskantoisempi projekti 2-3 vuoden välein.

· Pellervon osakkuusyrityksissä ja yhteisöissä (FCC International Oy, Pellervo-Instituutti Oy, Pellervon Julkaisupalvelu Oy, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ry, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) kehitetään tavoitteellista omistajapolitiikkaa niin, että osakkuusyhteisöjen palvelut mielletään osaksi Pellervon palvelukokonaisuutta ja synergiat Pellervon muiden toimintojen ja myös muiden osakkuusyhteisöjen toiminnan kanssa voidaan hyödyntää.

· Pellervo tukee uuden osuustoiminnan kehittymistä ja haluaa uusosuuskuntien toimivan järjestöllisesti piirissään. Pellervo toimii aktiivisesti sen eteen, että myös yhteiskunta on aktiivisesti mukana uusosuustoiminnan edistämisessä.

· Pellervo ottaa toiminnassaan huomioon, että sen jäsenet ovat eri tavalla eri aikoina mukana Pellervo-yhteistyössä. Osa ottaa aktiivisesti osaa toimintoihin ja käyttää runsaasti palveluja. Osa antaa jäsenyyden kautta yleisen tukensa järjestön ponnisteluille. Tärkeää on, että jäsenyyden odotukset tunnetaan yrityksessä ja järjestössä. Tämä merkitsee, että jäsensuhteeseen voidaan olla tyytyväisiä riippumatta siitä, millä aktiviteetilla jäsenyritys hyödyntää Pellervon palveluita ja osallistuu osuustoiminnan kehittämistyöhön Pellervon kautta. Yhdessä yritysten kanssa tehdään tarvittaessa pitkäjänteiset ohjelmat palveluiden käytöstä.

· Yleislähtökohta nykyiseen tilanteeseen on se, että Pellervon tehtäväkenttää tulee pikemmin rajata ja kohdentaa nimenomaan osuustoiminnan yritysmuodon ydinkysymyksiin kuin laajentaa sitä uusille aloille.

Onko osuustoiminta strateginen omistajakysymys vai onko sillä myös operatiivinen rooli, joka koskettaa liikkeenjohtoa? Osuuskuntamuotoisten yritysten ammattijohtajat eivät usein anna arvoa Pellervo-yhteistyölle. Vallitsevana ajattelutapana on se, että Pellervo-yhteistyö ei kuulu liikkeenjohdolle. Liikkeenjohtoa ei myöskään motivoida Pellervo-yhteistyöhön. Tätä ajattelutapaa tukee se, että Pellervolla on toimivalle johdolle melko vähän suoria palveluita. Tilannetta ei helpota, että liikkeenjohtajat näkevät osuuskuntamuodon usein rajoitetusti vain asiakkaiden uskollisuutta rakentavana liimana. Vain osa kokee osuustoiminnan arvokkaaksi.

Tilanteen kehittymistä on tukenut se, että Pellervo ei ole järjestelmällisesti pitänyt yhteyttä jäsenyritysten johtoon. Yhteydenpidon yleiseen lisäämiseen on kautta linjan selvää tarvetta.

Jatkossa olisi saatava aikaan perusasenne, että Pellervon piirissä tapahtuva työ on järkevää ja yritystoimintaa tukevaa. Järjestö- ja liiketoiminnan ongelmat ovat erilaisia. On tärkeää, että myös järjestötyön erityispiirteet ja osaaminen ymmärretään, otetaan huomioon ja osataan hyödyntää. Pellervon ja ammattijohtajien välissä ei saa olla henkistä kuilua.

Johtopäätös: Pellervon toiminta ei saa olla liian kaukana ammattijohdosta. Pellervon tulee toimia niin, että liikkeenjohtajat ymmärtävät, kokevat tarpeelliseksi, antavat tukensa ja osaavat hyödyntää Pellervon puitteissa tapahtuvan yhteistyön. Informaation kulkuun Pellervon ja jäsenyritysten välillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

· Jäsenyritysten uudet toimitusjohtajat perehdytetään uran alkuvaiheessa Pellervon palveluihin ja Pellervoon osuustoiminnan yhteistyöfoorumina. Pellervosta otetaan aktiivisesti yhteyttä uuteen toimitusjohtajaan. Pellervon toimiston jalkautuminen jäsenyrityksiin tulee olla siten jatkuvaa. Pellervon toimintaa tuo tutuksi myös mm. Pellervo Foorumi, sähköinen jäsenkirje, joka lähetetään säännöllisesti jäsenyritysten toimitusjohtajille. Pellervo tarjoaa palvelujaan käytettäväksi myös jäsenyritysten uusille toimihenkilöille järjestettävässä perehdyttämiskoulutuksessa.

· Pellervon jäsenyrityksen uusi hallintomies perehdytetään Pellervon palveluihin ja toimintaan osuuskuntien yhteistyöfoorumina. Tätä varten kehitetään osuuskunnan uuden hallintohenkilön paketti, johon kuuluu myös osuustoiminnan yleistietoa, mm. valmisteilla oleva osuuskunnan hallintohenkilön opas.

· Kun jäsenyritys lähettää toimi- tai hallintohenkilön Pellervon hallintoon, on koko yrityksen johdon syytä olla selvillä Pellervon tehtävistä ja mahdollisuuksista. Sekä Pellervon hallintohenkilö että hänet lähettänyt yritys perehdytetään Pellervon piirissä tapahtuvaan työhön.

· Valtuuskunnan työtä kehitetään siten, että se parhaalla tavalla edistää osuustoiminnan asiaa ja elävöittää jäsenyritysten ja -yhteisöjen keskinäistä yhteydenpitoa.

Mahdollisissa organisaatiojärjestelyissä pitää luoda sellainen päätöksentekojärjestelmä, joka pitää Pellervon taloudelliset voimavarat nykyisten jäsenten päätösvallan piirissä.

Jäsenten aikaisempaa parempaa sitoutumista järjestöönsä voi varmistaa nostamalla jäsenmaksujen osuutta Seuran tulorahoituksessa. Teknisesti tämä voi tapahtua purkamalla asteittain Pellervon vahvaa omaa pääomaa johtokunnassa aikaisemmin kaavailluilla tavoilla ja lisäämällä vastaavasti jäsenmaksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että Pellervon pääomaa voi käyttää harkitusti osuustoiminnan kehittämisen kannalta tärkeisiin tarkoituksiin. Jäsenmaksujen korotuksen ehtona on se, että jäsensuhteet ja -palvelut ovat kunnossa.

Johtopäätös: Pellervoon kertynyt varallisuus kuuluu nykyisille jäsenille. Organisaatiojärjestelyissä on pidettävä huoli, että varallisuutta ja sen käyttöä koskeva päätöksenteko ei joudu nykyisen jäsenistön ulkopuolelle. Pellervon pääomaa voidaan käyttää harkitusti osuustoiminnan kehittämisen kannalta olennaisiin kohteisiin. Tuloaukko voidaan korvata korottamalla jäsenmaksuja. Jäsenmaksujen olennaisten korotuksen ehtona on se, että jäsensuhteet ja -palvelut ovat kunnossa.

Pellervon jäsenet 1.1.2002 (.gif-kuva, 17 kt).
Pellervolla on jo vuosisadan ajan ollut syvälle juurtunut periaate, että osuustoiminta ja varsinkaan sen jäsenet eivät kilpaile markkinoilla keskenään vaan toimivat yhteistyössä. Yhteistoiminta on ollut osuustoiminnan ja Pellervon ydinajatus, voima ja toiminnan perusta. Käytännössä osuustoiminta ja jopa Pellervon jäsenyritykset ovat kuitenkin ottaneet markkinoilla yhteen. Tätä on pidetty häiriönä eikä luonnollisena liike-elämään kuuluvana piirteenä.

Viimeistään 1990-luvulla tilanne on muuttunut perusteellisesti. Yritysten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuen osuustoiminnallisten yritysten keskinäinen kilpailu on muuttunut arkipäiväiseksi. Pellervon toiminnassa on syytä ottaa tämä realiteettina huomioon siitä huolimatta, että Pellervo edelleenkin toimii yhteistoimintaa edistävänä sillanrakentajana.

Johtopäätös: Pellervo-Seuran jäsenyys on osuustoiminnallisten yritysten ja yhteisöjen järjestöllistä yhteistyötä, jonka nykyluonteeseen voi kuulua jäsenyritysten keskinäinen kilpailu markkinoilla. Pellervo toimii aidosti osuustoiminnan yhteistyöfoorumina.

· Pellervo-Seuran jäseniksi halutaan osuustoiminnallisesti tai osuustoimintaperiaatteita arvostavat yritykset ja yhteisöt. Pellervo voi myös itse olla jäsenenä sellaisissa yhteisöissä, jotka edistävät osuustoiminnallisten periaatteiden ja osuustoiminnallisten yhteisöjen menestystä.

· Osuuspankkiryhmästä on Pellervon jäsenenä tällä hetkellä 169 jäsentä. Lisäksi Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä on 13 osuuspankkia. Pellervon piiriin ei siis kuulu 62 osuuspankkia. Pellervo esittelee toimintansa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille osuuspankkiryhmän osuuspankeille.

· Paikallisosuuspankkiryhmästä Pellervon jäsenenä on 37 osuuspankkia. Viisi paikallisosuuspankkia ei ole jäsenenä. Pellervo esittelee palvelunsa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille paikallisosuuspankeille.

· Puhelin- ja teleosuuskuntia on Suomessa kahdeksan. Näistä kolme on Pellervon ja yksi Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä. Myös osa sähköosuuskunnista ei kuulu Pellervon piiriin. Pellervo esittelee palvelunsa ja tarjoaa jäsenyyttä kaikille muille puhelin- ja teleosuuskunnille sekä sähköosuuskunnille.

· Pellervon jäsenenä on seitsemän maaseutukeskusta; yhdeksän ei ole jäsenenä. Maaseutukeskusten kanssa etsitään toimivat yhteistyömuodot ja tarjotaan jäsenyyttä. Asiaa korostaa se, että kotieläinjalostusryhmän ja maaseutukeskusten neuvontaa yhdistetään.

· Uusosuuskuntia on tällä hetkellä yli 1.100 kappaletta. Pellervo haluaa uusosuuskunnat mukaan ryhmäjäsenenä. Ryhmäjäseniä voi olla Pellervossa useita. Tämä edellyttää, että uusosuuskunnat järjestäytyvät ensin keskenään. Mahdollisessa uudessa koko suomalaisen osuustoiminnan järjestössä uusosuustoiminta muodostaisi oman toimintasektorin.

· Pellervossa on jäsenenä neljä osuuskauppaa. Lisäksi Finlands Svenska Andelsförbundin jäsenenä on yksi osuuskauppa. Kaikkiaan 41 osuuskauppaa (mukaan lukien Osuusliike Elanto ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä) ei ole jäsenenä. Pellervon linja on sidoksissa Osuustoiminnan neuvottelukunnan kehitykseen. Myös keskinäisten vakuutusyhtiöiden jäsenyyskysymyksessä Pellervon linja on sidoksissa Osuustoiminnan neuvottelukunnan kehitykseen.

Pellervolaisuudella on ollut keskeinen ja laaja-alainen rooli suomalaisen osuustoiminnan perusarvot ja tavoitteenasettelun sisältävänä yhteenkuuluvaisuuden rakennusaineena. Läpi jäsenkentän tunnettuna ja laajasti hyväksyttynä pellervolaisuudella on ollut tärkeä merkitys perusedellytysten luojana yhteistoiminnan syntymiselle ja toimimiselle käytännön tasolla. Merkitys on ollut paljon syvällisempi ja tärkeämpi kuin yleisesti mm. osuuskuntien uuden sukupolven liikkeenjohdon piirissä usein ymmärretään.

Pellervolaisuus on yhdistetty ja yhdistetään edelleenkin pääasiassa maatalousosuustoimintaan. Pellervolaisuutta on myös mm. vakuutusyhdistys-, osuuspankki- ja osuuskauppasektoreilla, mutta osuustoiminta-aatetta ei enää tunneta tällä nimellä yleisesti palveluosuustoiminnan piirissä. Pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältö liittyy nyt lähinnä maalaisuuteen, MTK:hon ja tuottajaosuustoimintaan, minkä koetaan aiheuttavan ongelmia palveluosuustoiminnan ja Pellervon suhteisiin.

Kaikkiaan pellervolaisuus on pirstoutunut Pellervon jäsenkentässä. Osalle varsinkin vanhempaa osuustoimintaväkeä käsitteellä on merkitystä, mutta monet eivät sitä edes tunne. Pahimmillaan pellervolaisuus voidaan kokea arvosisällöltään sillä tavoin kielteiseksi, että siitä katsotaan olevan haittaa liiketoiminnalle. Pellervolaisuus-käsitteeseen on yhdistynyt menneen yhteiskunnan piirteitä, joiden ei enää katsota kuuluvan nykyaikaan.

Pellervon jäsenkenttää nykytila ei tyydytä, mutta halutaanko pellervolaisuus-termistä irtautua vai voidaanko se uudistaa tuleviin tarpeisiin? Pellervolaisuus ei sinällään terminä ole itseisarvo, jos vain voidaan jollakin muulla keinolla varmistaa vastaava yhteenkuuluvuus. Osuustoiminnalle olisi eduksi, jos pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältöä voitaisiin kehittää ja hyödyntää positiivisesti osuustoiminnan mielikuvamarkkinoinnissa.

Tavoitetilana voisi olla se, että pellervolaisuus olisi - jäsenyritysten ja näiden perusjäsenten niin halutessa - se tekijä, joka yhdistäisi mielikuvatasolla suomalaisen osuustoiminnallisen ja muun jäsenomisteisen yritystoiminnan yhteisen ajattelumallin kokonaisuudeksi ja ylläpitäisi ruohonjuuritasolla tämän vaativan yritysmuodon edellyttämää yhteisöllisyyttä. Vastaavasti Pellervo-brandi olisi tae tähän yritysmuotoon liittyvien yhteisesti tuotettavien palvelujen laadusta ja asiantuntemuksesta.

Johtopäätös: Pellervolaisuuden ja Pellervon arvosisältö kehittyy vähitellen, ei julistuksella. Arvosisältö muodostuu lopulta pitkälti sen mukaan, millainen Pellervo-Seura rakennetaan ja millaisen jäsenkunnan kesken arvosisältöä pohditaan.

Pellervo-Seuran pohjimmaiset arvot ovat osuustoiminnan yleiset arvot, jotka ovat ytimeltään pysyneet samana puolitoista sataa vuotta. Osuustoiminnan periaatteet ja arvot olivat keskeisesti mukana tämän muistion lähtökohtana olleissa järjestökampanjassa ja työyhteisökuuntelussa.

Pellervo-Seuran toimisto on työyhteisö, jolla on omat tekemisen tapaa ohjaavat arvot. Nykyaikana organisaation arvojen määrittely on tärkeä asia. Jotta arvoprosessista olisi Pellervolle hyötyä, henkilökunnan pitää itse päästä osallistumaan arvojen laadintaan. Niinpä Pellervon toimiston arvojen määrittäminen on prosessi, jossa on tarpeen olla mukana koko työyhteisö. Toimiston arvojen määritys alkaa tämän strategiatyön valmistuttua.
Pellervon