Tiina Varho-Lankinen Pellervon valtuuskunnassa:
Osuuskunnilla on opittavaa mediatyössä
Miten hanskataan media uudella vuosikymmenellä? Tämän aiheen Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Varho-Lankinen nosti esille avatessaan valtuuskunnan kokouksen 5. maaliskuuta Helsingissä.

Pellervon valtuuskunnan kokouksessa vasemmalta varapuheenjohtaja Tauno Uitto, puheenjohtaja Tiina Varho-Lankinen ja valtuuskunna jäsenet Pauliina Haijanen ja Mikael Aminoff. Kansanedustaja, Satamaidon hallituksen puheenjohtaja Timo Kalli piti poliittisen katsauksen Pellervon valtuuskunnan kokouksessa. Pöydän ääressä Heikki Suutala, Päivi Kelkka, Timo Komulainen, Risto Alanko. Kuvat M Nummi

   Varho-Lankinen totesi, että viesti kulkee enää entistä harvemmin virallisia reittejä. Sähköisessä mediassa kävijöiden määrä maan valtamedioilla voi ylittää miljoonan viikossa. Sosiaalinen media yleistyy ja on olemassa arvioita, että ehkä kymmenen vuoden kuluttua siinä käsitteessä ei enää käytetä sosiaalinen-sanaa. Perinteinen journalismi "kaikkea kaikille" ei enää ole tehokasta. Ja se, mikä on entistä sisäistä viestintää, muuttuu yhä useammin julkiseksi.
   Varho-Lankinen on LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja HKScanin hallituksen varapuheenjohtaja ja sanoo näissä yhteyksissä paljon keskustellun viestinnän kehittämisestä.
   Osuuskunnilla on Varho-Lankisen mielestä oppimistä viestinnässä. Hän totesi, että esimerkiksi Facebookissa keskustelupalstoilla eläinten hyvinvoinnista ei ole käytännön tekijöiden näkemyksiä ja katsoi, että pitäisi olla kirjoittajia, jotka tuovat sinne eri näkökantoja.
   "HK Sinisellä on Facebookissa kaksi keskustelupaikkaa, vaikka yritys itse ei ole ollut niitä perustamassa", hän kertoi.
   Uusi media myös antaa Varho-Lankisen mukaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa. Sitä voisi hyödyntää myös osana jäsenviestintää. Hän viittasi myös tunneviestintään: jäsenet voivat tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön ollessaan mukana itselleen läheisessä keskusteluryhmässä tai huomatessaan tällaisen ryhmän puolustavan hänen arvojaan.


SOK: Arla Ingmanin maito on suomalaista
Osuuskauppojen maitovalinta synnytti väittelyä
(Päivitys 8.3.2010) HOK-Elanto ilmoitti viikon 10 maanantaina, että se pitääkin Valion rasvattoman ja kevyen maidon Prismojensa valikoimissa. Toimitusjohtaja Matti Niemi toteaa tiedotteessa, että maidon kotimaisuus ei ole riittävä ostoperuste kaikille asiakkaille, vaan myös tuotteen brändillä on vahva merkitys.

 Keskustelu alkoi siitä, kun Helsingin Sanomat uutisoi 5. maaliskuuta, että maan suurin osuuskauppa HOK-Elanto on päättänyt siirtyä perusmaitojen myynnissään Valion maidoista Arla Ingmanin maitoihin. Valiolta se ostaa edelleen erikoismaidot.
    Myöhemmin kerrottiin, että Suur-Seudun Osuuskauppa Salosta on tehnyt saman ratkaisun.
    S-ryhmä puuttui keskusteluun puoliltapäivin ja SOK:n pääjohtajan sijainen Antti Sippola korosti, että Arla Ingmanin maitopurkeissa on suomalaisilla tiloilla tuotettua suomalaista maitoa.
    Arla Ingmanin toimitusjohtaja Robert Ingman muistutti, että HOK-Elanto on ollut Arla Ingmanin maitoasiakas vuodesta 2001 lähtien ja palasi nyt vuoden tauon jälkeen uudestaan Arla Ingmanin asiakkaaksi. Arla Ingmanilla on noin 1 100 suomalaista maidontuottajaa ja kaupassa olevissa kuluttajapakkauksissa on joutsenlippu.
    Sippolan mukaan kyseessä on normaali, kilpailutukseen perustuva osuuskauppojen valikoimaratkaisu, jossa asiaa on punnittu kustannusten, hinnan logistiikan näkökulmasta. Valion perusmaito jää hyllyihin myös kaikissa niissä toimittajavaihdoksen tehneissä toimipaikoissa, joissa hyllytilaa riittää. Myös Valion erikoismaitoja myydään S-ryhmässä entiseen tapaan.
    S-ryhmän valikoimiin tuli vuosi sitten myös Arlan tuotemerkillä myytävää ruotsalaista tuoremaitoa. Robert Ingmanin mukaan ruotsalainen maito edustaa yhtä prosenttia Suomessa tuotettavasta maidosta ja alle neljää prosenttia pakatusta maidosta. Ingman arvioi, että vuonna 2010 Arla Ingman myy tuontimaitoa Suomessa noin 30 miljoonaa litraa.


OP-Pohjolan tuloksessa 2009 oli 25 prosentin nousu
Talouden nousu on hidasta
Suomen talouden nousu alkaa hitaasti, toteaa OP-Pohjola suhdanne-ennusteessaan.
   Asuntorakentamisen ennustetaan lisääntyvän jo kuluvana vuonna ja kotitalouksien optimismi tukee talouden nousua, mutta työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 9,9 prosenttiin eikä vaisu kasvu merkittävästi paranna työllisyyttä seuraavanakaan vuonna. Tosin tuotannon kääntyminen kasvuun vakauttaa työllisyyden kehityksen kuluvan vuoden loppupuolella.
   Suomen naapurimaista Ruotsissa on talousnousun merkkejä, Baltian taloudet ovat vasta vakaantumassa ja Venäjän talouskasvu on sekin hidasta.
   Pääekonomisti Anssi Rantala toteaa, että kansantuote kasvaisi tänä vuonna 1,2 prosenttia ja vuonna 2011 tuotannon kasvu olisi 2,5 prosenttia, kun työmarkkinoiden vakautuminen tukee kotimarkkinoiden nousua ja viennin veto voimistuu.
   OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja vuonna 2009 parani 25 prosentilla 464 miljoonaan euroon. Pääjohtaja Reijo Karhinen pitää tulosta ilahduttavan hyvänä. Käyvin arvoin katsottuna tulos oli kaikkien aikojen paras. Tuotot yhteensä kasvoivat 13 prosenttia ja ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi yritysluotoissa ja sijoitusrahastoissa.


Talousnousun usko lämmitti Atrian seminaarissa

Atrian Tulevaisuusseminaarissa Finlandia-talossa oikealta Patrik Ekman, presidentti Martti Ahtisaari, Martti Selin, Matti Tikkakoski ja taustalla Mikael Pentikäinen ja eduskunnan 1. varapuhemies Seppo Kääriäinen. Kuvat M Nummi Elintarikemainokset lehdissä luetaan hyvin, kertoi seminaarissa Mikael Pentikäinen, joka samana päivänä nimitettiin Helsingin Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Toimitusjohtaja Reijo Mesimäki (oik.) TNS Gallupista tarinoi brittitutkija Jamie Trustin (vas.) ja hänen kollegansa kanssa.

Talouden pahin vaihe on tällä erää jo takana. Näin oli arvioinut OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen esitellessään ryhmän vuoden 2009 tulosta 11. tammikuuta Helsingissä.
   Lähes samoin sanoin samana päivänä kuvasi taloustilannetta Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila Atrian Tulevaisuus-seminaarissa Helsingissä.
   Uotila tivasi, miten meillä voisi mennä huonosti, kun Suomelle satelee kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoja niin tulevaisuuden optimismia (Eurobarometri tammikuu 2010) kuin elämään tyytyväisyyttä kuvaavissa mittareissa. Samoin on valtion velan laita: Uotilan mukaan valtiolla on rahaa yhtä paljon kuin velkaa eikä poliitikkojen esittämiin leikkauksiin ole syytä.
   Pari tuntia aiemmin eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen arvioi hyvinvointivaltiota uhkaavan sekä talous- että tasa-arvokriisin. Mistään dramaattisesta pudotuksesta ei Kääriäisen mukaan ole kyse, mutta kaikki joutuvat tinkimään elintasokysymyksissä. Hän totesi, että tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta on myös kilpailukykyinen.
   Kääriäinen toivotti "uudet nokiat" tervetulleiksi, mutta niitä tärkeämpää on, että maassa on läpeensä yrittäjäystävällinen ilmapiiri.
   Kääriäinen päättelee, että vihreästä teknologiasta voi tulla menestystarina ja, että puhtaalle ruoalle syntyy vientikysyntää.
   Presidentti Martti Ahtisaari totesi, että oikeusjärjestelmän epämääräisyys on isoin syy siihen, miksi ulkomaiset yritykset eivät halukkaasti investoi Venäjälle.
   NordStream-kaasuputkesta Ahtisaari pohti, mahtaako Venäjä selvitä kaasutoimituksista. Maassa on valtavat energiavarat, mutta uusien kaasukenttien käyttöönottoon ei ole investoitu. Toistaiseksi ei ole mitään tietoa kaasutoimitusten aikataulusta.
   Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski sanoi Atrian toiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn kohentuneen ja tuloksentekokyvyn parantuneen erityisesti Venäjällä. Elintarviketeollisuuden kriittisiä menestystekijöitä ovat vastuullisen yritystoiminnat käytännöt, jotka vuonna 2010 tulevat Tikkakosken mukaan tulevat ohjaamaan entistä enemmän Atrian toimintaa.
   Tikkakoski myös kysyi, onko ekologisesti kestävää syödä pitkien matkojen takaa tuotua pakastelihaa, kun omassa maakunnassa on lihantuotantoa. Hän linjasi, että kotimainen ruoka on lähiruokaa.
   Onko meillä varaa syödä halpaa ja heppoisilla pelisäännöillä tuotettua ruokaa, jos haluamme säilyttää kotimaisen elintarviketuotannon ja maaseudun?"
   Tikkakoski myös lupasi, että Atria alan suurena toimijana ottaa selkeästi enemmän vastuuta eläinten olosuhteiden parantamisesta yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Herkkuja Ruotsista
Atria on ottanut hoitaakseen ruotsalaisten Ridderheims Deli -tuotteiden markkinoinnin Suomessa. Atria osti Ridderheims Delikatessin vuonna 2008, mutta tuotteita on Suomessa edustanut yksityinen pienyritys.

Atria tuo ruotsalaisia Ridderheims-tuotteita Suomen markkinoille. Toinen yhtiön perustajista Peter Grönvall oli mukana Atrian mediatilaisuudessa Helsingissä.

   Ridderheims on alallaan markkinajohtaja Ruotsissa. Kahden yrityksen perustajan tavoite oli laittaa yritystoiminta kuntoon ja myöhemmin laajeta Euroopan markkinoilla, mutta siihen he arvioivat eväidensä olleet riittämättömät – ja myivät yrityksen.
   Valmisteiden tuonti Suomeen vuonna 2009 oli noin 150 tonnia. Asiakasmarkkinointipäällikkö Sami Hiltunen Atriasta kertoo, että raaka-aineet hankitaan eri maista ja maustetaan ja pakataan Falköpingissä Ruotsissa.
Tuotteet ovat pääasiassa alkuruoaksi tarkoitettua napsittavaa tai käsin syötäviä suupaloja. Suomeen tuodaan noin 50 tuotetta.



Pauliina Haijanen alueiden komitean varapuheenjohtajaksi
Asianajaja Pauliina Haijanen Laitilasta on valittu Euroopan unionin Suomea edustavaksi varapuheenjohtajaksi.
   Alueiden komitean päätehtävä on tuoda esiin jäsenmaan kuntien ja alueiden näkökohtia EU:n lainsäädännön valmistelussa. Komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille.
   Haijanen on Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta hän on myös alueiden komitean Suomen yhdeksänjäsenisen valtuuskunnan puheenjohtaja. Valtioneuvosto esittää jäsenet alueiden komiteaan. Valinnat tehtiin toimikaudeks 2010-15.
   Pauliina Haijanen kuuluu myös Pellervon valtuuskuntaan, jossa hän on finanssialan edustaja.


Vesiosuuskunnat nyt mukana
Pienosuuskuntien rekisteri uusittu netissä
Pienosuuskuntien neuvonnan sivusto » uusittiin vuonna 2009 ja nyt myös osuuskuntarekisteri on uusittu. Mukaan ovat tulleet vesiosuuskunnat. Osuuskuntia voi selata valmiin toimialoittain tehdyn jaottelun mukaan tai hakea toimialan tai kotipaikan perusteella. Etsintää helpottamaan on tehty myös sanahaku.
   Rekisterissä oli toimintakatkoksia viime kesästä lähtien ja vuodenvaihteessa se oli poissa käytöstä. Palvelintila oli yrityksessä, jonka liiketoiminta siirtyi toiselle omistajalle. Vanha rekisteri oli laadittu 1990-luvun alussa sellaisella tietokantaratkaisulla, joka ei enää kunnolla toiminut nykyisissä palvelimissa. Rekisterin sisältö ja toiminta suunniteltiin uudelleen, koodattiin MySql-tietokantaan ja sille luotiin uudet tietoliikennesopimukset.
   Rekisterin suora osoite on http://osuuskuntarekisteri.pellervo.fi.
Pellervoon voi myös ilmoittaa rekisteriin haluttavista muutoksista. Osuuskunnista ei ole mainittu henkilötietoja, vain yrityksen perustiedot ja linkki kotisivuille, jos sellaiset on.


Esa Härmälän raportti valmistui:
Suomeen mahtuisi 2-3 viljaetanolitehdasta
Suomeen mahtuisi enintään 2–3 mittavaa viljasta bioetanolia ja valkuaisrehua valmistavaa laitosta, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä asiaa selvittänyt toimitusjohtaja Esa Härmälä.
   Laitoksilla voitaisiin tuottaa 50-75 prosenttia oletetusta bioetanolin käytöstä vuonna 2020. Viljan vientitarvetta se vähentäisi runsaalla kolmanneksella, valkuaisrehun tuontitarve vähenisi kolmanneksella.
Ensisijaisina mahdollisuuksina Härmälä pitää olemassa olevan etanolikapasiteetin laajentamista Etelä-Pohjanmaalla ja uuden laitoksen rakentamista Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan ja Lounais-Hämeen muodostamalle maatalousalueelle. Teollinen logistiikka on laitoksen sijoituspaikalle keskeinen kriteeri.
   Härmälän mukaan valtiolla on ympäristö-, energia-, teollisuus- ja maatalouspoliittiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotannon käynnistymistä Suomessa – yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä, joiden tulee itse järjestää hankkeiden pääasiallinen rahoitus.
   Härmälä toteaa, että valtion keinovalikoimassa investointituki on ainoa väline, jolla kotimaisen tuotannon syntymistä voidaan edistää. Nykyisten säädösten mukaan energiatukea ei kuitenkaan voi myöntää viljapohjaiselle etanolituotannolle ja Härmälä ehdottaa säädöksen pikaista tarkistamista.
   Härmälä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
   "Puollan Härmälän esittämien veroratkaisujen toteuttamista pikaisesti. Pidän yritystukilain mukaisten investointiavustusten myöntämistä mahdollisille investoinneille käyttökelpoisimpana keinona tarvittavien investointien tekemiseksi", Pekkarinen sanoi.
   Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tukee Härmälän ehdotusta.


Jordan: Näkymät varovaisen myönteiset
Vuoden loppu tuki Metsäliiton optimismia
Sekä Metsäliitto-konserni että M-real pääsivät positiiviseen liiketulokseen ilman kertaeriä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä: Metsäliitto 44 miljoonaa ja M-real 7 miljoonaa euroa.

Pääjohtaja Kari Jordanin mukaan Metsäliiton viimeinen neljännes vuonna 2009 oli jopa yrityksen omia odotuksia parempi. Kuva M.Nummi

   Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan uskoo, että konsernin pahimmat vaiheet ovat takana. Hän mainitsee epävarmuustekijät, mutta katsoo, että nykyisellä rakenteella tulevaisuuden näkymät ovat varovaisen myönteiset. Liiketoiminnan kehittämiseenkin jää nyt entistä paremmin aikaa.
   Jordan arvioi, että myös Metsäliiton liikevaihto lisääntyy muutamia satoja miljoonia euroja vuonna 2010.
Koko vuodelta 2009 Metsäliitto kirjaa -75 miljoonan euron liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä. M-realin vastaava liiketulos on -150 miljoonaa euroa. Metsäliiton liiketulos oli noussut plussan ylle jo kolmannen neljänneksen aikana.
   Puutuoteteollisuus, sellu, pehmopaperit ja kartonki ovat Metsäliiton vahvuuksia, joilla se on linjannut menestyvänsä.
   Pääjohtaja muistuttaa, että Ruotsissa jo joka viides kerrostalo on puurakenteinen ja arvioi puurakentamisen yleistyvän muuallakin. Kartonki ottaa jo markkinoita muilta pakkausmateriaaleilta, niillä kun on suurempi hiilijalanjälki kuin kartongilla. Metsäliitto on Euroopan johtava taivekartongin tuottaja ja sen kartonkitehtaat on vast´ikään uusittu.
   "Nettikauppa yleistyy. Sekin tietää lisää pakkaamista", Jordan lisää.
Pehmo- ja ruoanlaittopaperien liiketoiminnan tulos vuodelta 2009 oli kaikkien aikojen paras.
   Sellumarkkinat ovat Metsäliiton mukaan toistaiseksi Kiina-vetoiset.
Vahvistaakseen pääomiaan Metsäliitto on ilmoittanut laskevansa liikkeelle uuden C-lisäosuuden, jota voivat merkitä jäsenet, joilla on A- tai B-lisäosuuksia tai jotka merkitsevät niitä merkintäaikana. C-lisäosuuden perusteella omistaja voisi saada koron lisäksi käteissuorituksena lisätuottoa M-realin B-osakkeen kurssikehityksestä riippuen.
   Metsäliitto pyrkii tänä vuonna metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan normaaliin noin 14 miljoonan kuution puukauppoihin. Viime vuosi jäi reiluun 9 miljoonaan kuutioon, vaikka Metsäliitto pääjohtajan mukaan toimi koko vuoden aktiivisesti ja teki puukauppaa.
   Metsäliitto on tiivistänyt palvelujaan omistajajäsenilleen Metsäkorilla. Mäntylän mukaan siinä tarjotaan palveluja metsänomistajille nimenomaan heidän henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti - aina metsäomistuksen alusta sukupolvenvaihdokseen asti.
   Metsäliiton hallitus esittää, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa edellisen vuoden tapaan 5,5 prosenttia vuodelta 2009.



Pellervon taloustutkimus PTT
PTT uusi nimensä, tunnuksensa ja kotisivunsa
PTT aloittaa uuden vuosikymmenen uudistunein ilmein. Tutkimuslaitoksen nimiuudistus on virallisesti rekisteröity muotoon Pellervon taloustutkimus PTT. PTT täytti 30 vuotta viime vuonna.
   Myös PTT:n tunnus (kuva) on uusiutunut.
   PTT on uusinut myös kotisivunsa ».



Osuustoiminta kiinnosti pohjalaisia

Osallistujia Pellervon Pohjanmaan seminaariin Seinäjoella. Kuva Riku-Matti Akkanen

Pellervon Etelä-Pohjanmaan seminaari pidettiin 2. helmikuuta Osuuskunta Maitosuomen tiloissa Seinäjoella. Tilaisuus keräsi yhteen lähes 60 paikallista osuuskunta-aktiivia. Seminaariyleisöä puhutti erityisesti maitopolitiikka ja meijeriteollisuuden haasteet.
   Osuuskunta Maitosuomea edustivat hallituksen puheenjohtaja Tapio Hytönen sekä toimitusjohtaja Antti Tukeva ja tehtaanjohtaja Juha Penttilä, jotka kertoivat Valion Seinäjoen tehtaan toiminnasta.
Paikallisen osuustoimintakentän terveiset toivat lisäksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan kaupallinen johtaja Jari Palo sekä Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Reijo Hämäläinen. -Riku-Matti Akkanen


Kunnat pyrkimässä eroon tievastuista
Yksityistieden kunnostukseen ilmestyi opas

Esko Hämäläistä (kuvassa) on tituleerattu yksityistieasioissa jopa kansalliseksi guruksi. Kuva M Nummi

Yksityisteitä tuntevat ovat huolissaan niiden kunnosta - etenkin, kun kunnat nyt pyrkivät eroon niiden hoitovastuista.
   Diplomi-insinööri Esko Hämäläinen viittaa korkeisiin hankiin ja sanoo, että niiden sulaminen keväällä panee yksityisteiden kunnon koetteille. Elleivät vedet pääse valumaan tiepohjilta ja ojista, se näkyy teiden kunnossa koko kesän.
   Hämäläinen on koonnut hajallaan olleita tietoja kirjaansa Yksityistien parantaminen Suunnittelun ja toteuttamisen perusteet ja esitteli sitä Helsingissä.
   Kirja on A4-kokoa, 140-sivuinen ja siinä on mallipiirustuksia, lomakkeita, sopimusmalleja, paljon kuvia hyvin ja huonosti hoidetuista teistä. Moni kuva on kuin varoitus lukijalle: näin käy ellet hoida tietäsi. Hämäläisen kirja on työkirjamainen ja sopii hyvin tieosakkaiden yhdessä käytettäväksi. Kirjasta voi saada mallin vesien johtamiseen, rummun tekemiseen tai oikean sorastuksen tekoon. Myös liikennöinnin turvallisuus tulee esiin. Lisätietoja kirjasta saa Tieyhdistyksen nettisivuilta www.tieyhdistys.fi. Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja lupaa, että joitakin osia kirjasta julkaistaan myöhemmin netissä.
   Yksityisteitä on Suomessa noin 300 000 kilometriä, valtion avustamia teitä on noin 50 000 kilometriä, osaa yksityisteistä avustavat kunnat.


Uudenlaista sianlihaa HK Ruokatalolta ensi vuonna
Kasviöljyn syöttö paransi sianlihan rasvaa
HK Ruokatalon ja Rehuraision tekemät ruokintakokeet osoittavat, että sianlihan rasva saadaan ravitsemussuositusten mukaiseksi lisäämällä sikojen rehuun kasviöljyä.
   HK Ruokatalo aikoo tuodan uudentyyppisen sianlihan markkinoille vuonna 2011. HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija kuvaa uudenlaista lihaa mittavaksi investoinniksi ja panostukseksi terveellisten ja maukkaiden tuotteiden kehittämisessä.
   Ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen HK Ruokatalosta sanoo lihan rasvakoostumuksen sekä näkyvän että maistuvan, sillä liha on pehmeämpää ja mureampaa kuin tavanomainen sianliha, mutta myös erittäin hyvän makuista.
   Koerehulla ruokittujen sikojen lihassa rasvahappoja oli 29 prosenttia, monityydyttymättömiä rasvahappoja 21 ja omega 3-rasvahappoja 4,6 prosenttia. Vertailuruokinnassa olevien sikojen lihan vastaavat arvot olivat 38,1, 11,4 ja 1,3.
   Kokeet tehtiin MTT:n Hyvinkään yksikössä, mutta kasviöljyä sisältävää ruokintaa on testattu myös maatiloilla. Ruokintamallia voitiin käyttää sekä täysrehu- että tiivisteruokinnassa. Rehuraision mukaan kasviöljyä saaneet siat kasvoivat yhtä hyvin tai paremmin kuin vertailuruokinnassa olleet siat ja hyödynsivät rehun 7 prosenttia tehokkaammin. Kokeissa olivat mukana myös Lihateollisuuden tutkimuskeskus ja Suomen Rehu.


Valio: Valion tulos määrittää maidon tuottajahinnan
Etla: Ruoan hintakilpailu toimii
Elintarvikkeiden hintakilpailu toimii Suomessa hyvin kansainvälisesti vertailtuna. Tähän päätyi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun alussa julkistama tutkimus. Tutkimuksen perusolettamia oli, että sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat Suomessa keskittyneitä.
   Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat Suomessa varsin korkeat, toteavat tutkimuksen julkistajat. Merkittävimmäksi syyksi he toteavat arvonlisäveron, joka oli Suomessa vuonna 2009 noin 7 prosenttia enemmän kuin EU15-maissa ja vielä enemmän, jos verrataan uusiin EU-maihin tai Yhdysvaltoihin.
   Lokakuussa 2009 elintarvikkeiden arvonlisävero laskettiinkin 12 prosenttiin ja ravintolaruoan alv laskee heinäkuussa 2010.
   Kun verrattiin arvonlisäverotonta hintaa, käytettiin vuoden 2005 tilastoja. Hintataso Suomessa oli hieman korkeampi kuin EU15-maissa. Tutkijat sanovat syiksi Suomen maataloudelle epäedulliset säät sekä pienen tilakoon, jolloin kilpailukyky jäi heikoksi.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen

   Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen yhtyi tutkijoiden mainintaan maitoketjun tiedon saatavuusongelmista: tuoreetkaan tilastot eivät esimerkiksi kerro, että Valion Arkijogurtilla on 10 prosentin markkinaosuus, vaikka se tuli myyntiin jo maaliskuussa 2009.
   Laaksonen myös täydensi tutkimuksessa esiin tulleita tietoja. Valio poikkeaa monesta muusta teollisesta toimijasta siksi, että se toimii tavallaan tukkukauppana ja jakelee tuotteet suoraan vähittäiskauppoihin. Hintojen vertailu on vaikeaa, koska tuottajamaidosta jakautuu ainesosia hyvin eri suhteessa eri tuotteisiin.
   Laaksonen myös toteaa, että Valion toiminnan tulos määrittää käytännössä maidon tuottajahinnan.


Hyvä vuoden loppu yllätti HKScanin
HKScanin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä vuodelta 2009 on osoittautumassa ennakoitua paremmaksi. Toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan liikevoittoa nostaa vuoden viimeisen neljänneksen ja erityisesti joulusesongin hyvä kaupallinen menestys.
   Alustavien ja tilintarkastamattomien tietojen perusteella HKScan-konsernin raportoitava liikevoitto vuodelta 2009 on noin 55 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä on noin 67 miljoonaa euroa (38,1 miljoonaa euroa vuonna 2008).
   Rakennemuutosohjelmasta Ruotsissa aiheutuu tämän hetkisen arvion mukaan noin 8,6 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset aiemmin ilmoitetun noin 5 miljoonan euron sijaan. Muuten ohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti.


Osaamista lisätään SKILLS-hankkeella
Osuuskuntien jäsenten osaamista pyritään parantamaan kehittämällä heidän koulutustaan SKILLS-hankkeella. Koulutuksen tavoitteita on tehdä osuustoiminnan periaatteet tutuiksi ja sitä kautta tukea menestyvien osuuskuntien rakentamista ja jäsenten aktivoitumista.
   SKILLS-hankkeessa on kehitetty oppimisen järjestelmä, joka yhdistää olemassaolevaa epävirallista oppimista metodologisiin ja pedagogisiin lähestymistapoihin ja ottaa huomioon Euroopan maissa toimivien osuuskuntien erityisiä ja yhteisiä piirteitä.
   SKILLS-hankkeessa on oppimiskokonaisuudet osuustoimintajärjestelmän tuntemisesta, yhteisötalouden huomioimisesta ja yksilöllisten ja yhteisten etujen tasapainottamisesta. Oppimiskokonaisuudet on suunniteltu lähiopetuksen lisäksi etäopetukseen, jota varten on luotu oppimisympäristö Moodle-oppimisalustalle.
   Lisätietoja hankkeesta ja oppimateriaaleista saa sen esitteestä » sekä www-sivuilta www.skillcoop.eu tai http://skills.euproject.org.


Yrityksen tukitoimet siivittivät kanaloiden uusimista
Munakunnan jäsenmäärä kasvoi
Satsaus jäsenten kanaloiden uusimiseen on lisännyt Munakunnan jäsenmäärän 285:een. Samaan aikaan munia tuottavien kanaloiden valtakunnallinen määrä supistui yhdeksän prosenttia.

Kultamuna-brändin munat on tuotettu uuden asetuksen mukaisesti ja pakkausten pannat on uusittu. Myyntijohtaja Ilkka Tirkkonen ja toimitusjohtaja Jan Lähde Munakunnasta. Kuvat M Nummi

   Munakunta on Kasvuratkaisu-ohjelmallaan tukenut kanaloiden investointeja uusia häkit eläinystävällisiin malleihin, mitä edellyttää 1.1.2012 voimaan tuleva direktiivi.
   Tuottajien ja Munakunnan investoinnit muutokseen tulevat olemaan noin 30 miljoonaa euroa. Kasvuratkaisu-sopimuksella jäsentuottajan kanssa Munakunta tukee sitä, että investointi on tuottajalle kannattava. Samalla Munakunta varmistaa, että investoinnit eivät heijastu kuluttajahintoihin.
   Koska tuottajat ovat uusineet kanaloita oletettua nopeammin, Munakunta on nopeuttanut markkinointiuudistustaan. Kaikki Kultamuna-merkillä myytävät kananmunat tulevat jo nyt uuden asetuksen mukaisista eläinystävällisistä kanaloista. Kultamuna-pakkausten pannat on uusittu ja virikehäkeissä tuotettuihin muniin on leimattu "VIR".
   Yli puolet Munakunnan jäsenten tuottamista munista tulee uuden asetuksen mukaisista kanaloista. Muut kuin Kultamuna-brändillä merkityt kananmunat myydään kauppojen omien merkkien pakkauksissa.
   Kananmunien kulutus kasvaa. Vuoden 2009 loka-joulukuussa se oli jo 4 prosenttia edellisvuotista edellä, tammi-syyskuussa lisäys oli ollut prosentin verran.
   Tänä vuonna tuotanto kasvanee toimitusjohtaja Jan Lähteen mukaan noin 10 prosenttia, mikä tietäisi 60 miljoonan kilon kokonaistuotantoa.
   Munakunta-konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 43,6 miljoonaa euroa, vuotta ennen 50,8 miljoonaa. Lähde toteaa liikevaihdon supistumisen syistä, että markkinahinnat laskivat ja tuotanto väheni, kun salmonella saastutti rehuja keväällä 2009.


Faba otti käyttöön genomisen valinnan
Lypsykarjan jalostuksen teho kaksinkertaistuu
Lypsykarjan jalostuksessa on siirrytty genomiseen valintaan. Siinä parhaita eläimiä valitaan DNA:ssa olevan perinnöllisen tiedon perusteella. Tämän uudistuksen arvioidaan nopeuttavan lypsylehmien perinnöllistä edistymistä noin 50 prosenttia.
   Genomisen valinnan kehittämiseen liittyvien tutkimusprojektien tuloksena on jalostuksen tehokkuuden arvioitu kaksinkertaistuvan.
   Faban toimitusjohtajan Antti Latva-Raskun mukaan genomisen valinnan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan yli 10 miljoonaa euroa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa viiden vuoden aikana. Faba Palvelulla on lähes kahden miljoonan euron kokonaishanke, jota myös TEKES rahoittaa. Muilla osapuolilla on lisäksi miljoonahankkeita.
   Faban kehitysagronomin Minna Toivosen mukaan lypsylehmien jalostusarvojen luotettavuus paranee. Tämä lisää alkiosiirtojen merkitystä tiloilla, koska aikaisempaa paremmin tunnistetaan parhaat lehmät, joilta kannattaa huuhdella alkioita käytettäväksi huonommille tilan lehmille. Samalla syntyy liharoturisteytyksille uutta emokapasiteettia. Tämä tukee kotimaista maitorotuista naudanlihan tuotantoa. Uusi jalostusohjelma mahdollistaa lypsylehmän pitoajan kasvun tulevaisuudessa.
   MTT:n genomisen valinnan professorin Esa Mäntysaaren mukaan uusi jalostustapa mahdollistaa vaikeasti mitattavien ominaisuuksien arvostelun eläimistä jo nuorena. Hän uskoo, että eläinten hyvinvointia heijastavien ominaisuuksien painoarvo jalostuksessa tulee kasvamaan. Jatkossa tunnistetaan elinikäistuotoksen ja pitkäikäisyyden jalostusarvo jo vastasyntyneestä eläimestä. Genominen valinta mahdollistaa myös tiettyihin ominaisuuksiin täsmällisesti kohdistuvan jalostuksen: saadaan erikoistuvaan tuotantoon sopivia eläimiä.
   Jalostusjohtaja Auli Himanen Vikign Geneticsiltä kertoi, että Suomen markkinoille tuodaan jo nyt kaksi VikingGeneticsin nuorsonnipohjaista uutuustuotetta, Genvik ja GenvikPlus. Himanen näkee myös kasvavia vientimahdollisuuksia kotimaisen punaisen lypsykarjarodun Ayrshiren siemenen vientiin.