viikkoPellervo


	8.\| 3. \| 2002

Markku Nummi

Osuuskuntalaista erillispainos

Vuoden 2002 alussa voimaan astunut osuuskuntalaki on nyt saatavana myös painotuotteena.
   Pellervo-Seura ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan liitto ovat julkaisseet osuuskuntalaista erillispainoksen. ja sitä voi tilata Pellervosta.
   Erillispainos on 88-sivuinen, pehmeäkantinen ja kooltaan noin 17 x 25 senttimetriä. Katso tilaukset.
   Uuteen osuuskuntalakiin syvennytään ensi viikolla Pellervo-Instituutin seminaarissa, siitä on oma istunto Pellervon Päivässä 18.4. 2002 Helsingin Messukeskuksessa.
   Käytännönläheisen kirjan uuden lain soveltamisesta kirjoitti Osuuspankkikeskuksen päälakimies Seppo Pöyhönen. "Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki" -teos julkaistiin tammikuussa.

Cogecan puheenjohtaja Marcus H. Borgström:
Hakijamaiden järjestöt mukaan osuus-
toiminnalliseen yhteistyöhön ja Cogecaan

Copa/Cogecan puheenjohtaja Marcus H. Borgström korostaa, miten tärkeää on saada EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa vahva kansallinen perusta ja saada niiden tuottajat mukaan osuustoiminnalliseen yhteistyöhön ja Cogecaan.
   "Meille EU:n sisällä oleville tuottajille ja maatalousosuuskunnille näiden uusien maiden mukaan saaminen "ruotuun" on hyvin tärkeätä. Vasta silloin kun tämä onnistuu, voimme puhua yhdellä suulla "Brysselin asioissa" mm. Komission suuntaan", Borgström sanoo.
   Borgström, myös Pellervon johtokunnan puheenjohtaja, joutuu uudessa tehtävässään Cogecan puheenjohtajana neuvottelemaan laajenevan Euroopan uusien jäsenmaiden maatalousosuustoiminta- ja tuottajajärjestöjen kanssa Cogecan ja Copan puolesta. Tehtävästään hän kertoo:
   "Rankan puoleinen tiukan aikataulunsa puolesta, mutta haastava ja hyvin opettavainen hanke. Nämä keskustelut ehdokasmaiden järjestöjen kanssa vievät

Maanviljelysneuvos
Marcus H. Borgström.

Riikaan, Ljubljanaan (Slovenia), Kaunakseen (Liettua), Bukarestiin, Sofiaan ja lopulta Maltalle. Saan jakaa nämä neuvottelumatkat Copan puheenjohtajan Gerd Sonnleitnerin ja Copa/Cogecan pääsihteerin Risto Volasen kanssa. Kun tähän matka-aikatauluun yhdistetään Brysselin matkat ja vähän muita reissuja, niin taitaa olla rankin tehtävä Marjatta Salorannalla Pellervossa, jonka tehtäviin kuuluu järjestellä puheenjohtajansa matkoja. Kotimainen lentoyhtiö ja Marjatta on lyömätön taistelupari.
   Copa/Cogecan puolesta kerromme jäsenmaiden järjestöille, että tärkeintä heille on muodostaa kansallinen perusta, josta on hyvä hoitaa yhteisiä asioita yhdellä suulla. Tämä ei ole mitenkään helppoa. Useissa maissa on monta järjestöä, eikä heillä ei ole vielä yhteistä sateenvarjojärjestöä.
   Järjestöillä saattaa olla hiukan erilaisia lähtökohtia suomalaisittain katsoen. Erityisesti isot vanhat kolhoosit ovat tässä mörköinä. Kun me puhumme näissä maissa osuuskunnista, ne koetaan usein juuri osuustoiminnallisina kolhooseina. Näillä on omat järjestönsä ja saattavat olla hyvinkin vahvoja ja niitä on kohdeltava omalla myönteisellä tavallaan.
   Isojen vastakohtana ovat pienet maatalousosuuskunnat pienine maatiloineen, jotka perustuvat vahvasti maaseutuun ja omavaraisuuteen. Näille juuri maaseudun kehitys on kohtalon kysymys. Vahva kansallinen identiteetti on kaikille näille maille aivan ratkaiseva kysymys. Meille EU:n sisällä oleville tuottajille ja maatalousosuuskunnille näiden uusien maiden mukaan saaminen "ruotuun" on hyvin tärkeätä. Vasta silloin kun tämä onnistuu, voimme puhua yhdellä suulla "Brysselin asioissa" mm. Komission suuntaan.
   Yllättävää on todeta se, että monessa ehdokasmaassa Copa/Cogeca koetaan neuvottelukumppanina EU:n puolella. Komissiohan on antanut uusien maiden hallituksille tarjouksen, joka on kovalla äänellä tyrmätty. Meillä ei voi olla roolia näissä varsinaisissa neuvotteluissa Komission ja uusien maiden hallitusten välillä, mehän olemme jo perheen eli EU-15 -ryhmän sisällä ja meidän pitää sen takia pysyä lojaalina Brysseliä kohtaan.
   Sen sijaan voimme kehottaa näitä järjestöjä nopeaan toimintaan, jotta voisimme mahdollisimman pian puhua yhdellä äänellä omassa lobbauksessamme ja sitä kautta puhua myös uusien maiden asioiden puolesta."
Borgström lupaa kertoa lisää kokemuksia matkoistaan tuonnempana keväällä.

Munakunta muuttui 2001
Munakunta järjesteli merkittävästi liiketoimintojaan ja voimisti erikoistuotteiden myyntiä viime vuonna. Munakunta osti A-Muna Oy:n kaikkinensa, kauppaan liittyi Scanegg Suomi Oy, rehukauppansa Munakunta sitä vastoin myi Hankkija-Maataloudelle.
   Järjestelyjen myötä Kultamunien osuus kananmunista päivittäistavarakaupassa on 63 prosenttia. Hankintamarkkinoilla Munakunnan osuus ylittää selvästi 50 prosenttia.
   Erikoistuotteiden myynnin Munakunta pystyi nostamaan noin 15 prosenttiin koko myyntimäärästä. Näihin ja muiden uusien valmisteiden markkinointiin yrityksessä käytettiinkin varoja merkittävästi. Kun kaikkien toimenpiteiden lisäksi kananmunien hinta oli matalalla, jäi Munakunta-konserni tulokseltaan ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 0,7 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Emoyhtiö oli viime vuonna plussalla, mutta jäi nyt 0,3 MEUR miinukselle.
   Toimitusjohtaja Jan Lähde sanoo Munakunnan tänä vuonna panostavan Kultamuna-ketjun kannattavuuteen. Kultamuna-tuotemerkin sisältöä ja asemaa vahvistetaan, mikä tapahtuu sekä asiakkaiden että tuottajien tuella. Erikoistuotteiden menekin vahvistuminen ei jää viime vuotteen.
   Vahva konserni Munakunta on viime vuoden miinustuloksestaan huolimatta. Sen liikevaihto oli 38,7 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste on 54 prosenttia. Munakunta osti 17,1 miljoonaa munakiloa. A-Munan tuottajien osuus oli 7,7 miljoonaa kiloa kesäkuun alusta lähtien.

Muuta
- Valion viestintäjohtajaksi on kutsuttu valt. maist. Pia Kontunen, 43 v. Hänen vastuulleen kuuluvat Valion konserniviestintä, Valion viestinnän koordinointi sekä tiedotusvälinesuhteet. Viestintäjohtaja raportoi toimitusjohtaja Olavi Kuuselalle.
Valioon Kontunen tulee Keskuskauppakamarista viestintäpäällikön tehtävästä.

- Ympäristöviranomaiset ovat olleet tiukkoja myöntämään lupia kotieläintalouden isoille rakennuskohteille. Muun muassa Normilkin ja Maitojalosteen toimitusjohtaja Antti Tukeva sanoo mahdottomaksi kilpailla unionin alueella, jos lypsykarjat jäävät meillä pieniksi.
Tämä on yksi viikolla ilmestyneen maaliskuun Maatilan Pellervon aiheista. Lehden teemana on kasvinviljely. Uusin numero on 84-sivuinen, lisäksi on 16 sivun liite sikalan ensiavusta.

ViikkoPellervon alkuun