Skurnik väittelee suomalaisesta talousmallista toukokuun lopulla
Samuli Skurnik |
Pellervon entinen toimitusjohtaja Samuli Skurnik väittelee
kauppatieteen tohtoriksi Helsingin Kauppakorkeakoulussa 20. toukokuuta 2005.
Skurnikin väitöskirjan aihe on Suomalaisen
talousmallin murros - Suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen
globaalitalouteen. Hänen vastaväittäjänään on professori Janne
Tienari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena
professori Risto Tainio Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Väitöskirja julkaistaan Tammen kustantamana, mutta se
ilmestyy myös Helsingin Kauppakorkeakoulun Acta-julkaisusarjassa. Väittelijä itse arvioi, että kirjasta tulee puheenvuoro, joka lisää tietoisuutta osuustoiminnallisesta yritysmuodosta. Uuden kaksinapaisen talousmallimme toista ääripäätä edustavalla Suomi-navalla, jonka ytimen osuustoiminta muodostaa, on nimittäin uusi tärkeä kansallinen rooli. Tätä kautta osuustoiminta saa tarvitsemaansa legitimiteettiä, olemassaolon oikeutusta. Samalla osuustoiminnallisuuden merkitys yrityksen kilpailuetuna vahvistuu, mutta vain sillä edellytyksellä, että myös osuustoiminta voi vastata
nyky-yhteiskunnan entistä vaativampiin tehokkuushaasteisiin.
Pellervo-Seura osallistuu Tammen kustantaman kirjan
markkinointiin. Kirja muun muassa esitellään sen ilmestyttyä Pellervo.fi
-verkkosivujen myytävien
julkaisujen sivuilla, joilta saa tietoa kirjan hinnasta ja
tilaamisen vaihtoehdoista. Väitöksestä ja kirjasta tulee
kirjoittamaan myös Osuustoiminta-lehti.
Vapo
jakaa osinkoa 11,5 milj. euroa
Vapo Oy:n yhtiökokous päätti yhtiön voiton käytöstä ja valitsi
henkilöt hallintoelimiinsä. Tilivuoden 17,3 miljoonan euron voitosta osinkoa jaetaan 11,5
miljoonaa.
Hallitukseen valittiin professori Heikki Niskakangas (puheenjohtaja) vuorineuvos
Antti Oksanen (varapuheenjohtaja) sekä jäseniksi teollisuusneuvos
Ritva Hainari, energia- ja logistiikkajohtaja Markku
Melkko, dipl.ins. Katariina Simola ja maanviljelysneuvos Arimo
Uusitalo.
Hallintoneuvostoon valittiin kansanedustaja Matti Väistö (pj.), toimitusjohtaja
Kari Jordan (vpj.), maanviljelijä, agronomi Leo Autio, maanviljelijä, metsätalousneuvos
Heikki Asunmaa, kansanedustaja Nils-Anders Granvik, maakuntaneuvos
Aarne Heikkilä, maanviljelijä Saini Jääskeläinen, kansanedustaja
Katri Komi, metsätalousyrittäjä Unto Kotipalo ja kansanedustaja
Petri Salo.
OP-ryhmä
kiirehtii työnantajamaksujen alentamista
Talouskasvu
hidastuu, mutta ylittää EU-tason
Suomen talous on hidastuvan kasvun uralla, joskaan sitä ei taantuma
uhkaa. OP-ryhmä ennustaa Suomen BKT:n kasvuksi 3,0 prosenttia tänä
vuonna ja 2,5 prosenttia vuonna 2006. Toteutunut kasvu vuonna 2004 oli
3,7 prosenttia.
Eurooppalaisittain arvioiden Suomen talous kasvaa on
kuitenkin kohtuullisen nopeasti, todetaan OP-ryhmän maanantaina
julkistamassa OP-suhdanne-ennusteessa 2005-2006. Euroalueen tämän
vuoden kasvuksi ennustetaan 1,5 prosenttia.
Pääekonomisti Timo Lindholm
Osuuspankkikeskuksesta arvioi, että Euroopan Keskuspankki ei koske
peruskorkoon ainakaan puoleen vuoteen ja koron nousu jää hyvin
vähäiseksi vuoden 2006 loppuun mennessä.
Korot olisi kuitenkin pidemmän päälle saatava nousuun:
kun talouden huonot ajat taas koittavat, pitäisi koroissa olla
pelivaraa talouden kiihdyttämiseen.
OP-suhdanne-ennusteen mukaan sekä investoinnit että
yksityinen kulutus Suomessa vähenevät ensi vuonna tämänvuotisista.
Vienti supistuu. Niinpä työttömyysaste pienenee vaivalloisesti.
Tänä vuonna työttömyysaste päätyy 8,5 prosenttiin ja vuoden 2006
aikana 8,1 prosenttiin.
Työnantajamaksujen alentamisessa pitäisi Lindholmin
mielestä jo alkaa saada jotakin aikaiseksi ja hän suosittaa
esimerkiksi työnantajan Kela-maksujen alentamista - kuitenkin niin,
että yrityksiä ei siinä laiteta keskenään eri tasoille.
Julkisessa taloudessa on OP-ryhmän ennusteen mukaan
pelivaraa eivätkä esimerkiksi tehdyt veronalennukset ole
aikaansaaneet riskiä valtiontalouteen.
Ennakoitu työvoimavajeen aika lähestyy: jo vuosi 2006
on Lindholmin mukaan ensimmäinen vuosi, jolloin työmarkkinoilta
poistuu työntekijöitä enemmän kuin heitä on tarjolla töihin.
Kuluttajilla on rahaa kotimarkkinoiden pyörittämiseen.
Vaikka kuluttajahinnat hieman nousevatkin ja kuluttajien ostovoima
hiipuu viimevuotisesta, palkkasumma kuuluu talouden myönteisiin
ilmiöihin ja kotitalouksien reaalinen ostovoima lisääntyy.
Näyttää myös siltä, että palvelujen kysyntä alkaa kasvaa.
Osuuspankkikeskus arvioi niiden kysynnän kasvuksi kolme prosenttia
sekä 2005 että 2006.
Edulliset lainat ovat lisänneet kotitalouksien
velkaantumisastetta. Velkojen suhde yhden vuoden nettotuloihin kasvaa
OP-ennusteen mukaan yli 90 prosentin vuonna 2006.
Asuinrakentamisessa on tällä erää vahvimmat vuodet
ohitettu, mistä kielivät rakennuslupamäärät. Asuntojen hintojen
vahva nousu viime vuosina alkaa jo näkyä kysynnässä.
OP-suhdanne-ennusteen liite käsittelee tällä kertaa
asuntojen hintoja. Palkansaaja saa kuukauden nettopalkallaan
valtakunnallisesti keskimäärin yhden kerrostaloneliön ja
pääkaupunkiseudulla 0,7 neliötä. Jos vertausvuodeksi otetaan 1985,
jolloin hintoja pidettiin kohtuullisina, kuukauden nettopalkalla sai
kuitenkin pinta-alaa vähemmän kuin nyt, koska laina-ajat olivat
lyhyemmät ja korko ylitti kymmenen prosenttia.
Asuntojen hinnat Suomessa ovat nousseet maltillisemmin
kuin monissa Euroopan maissa. Kuluttajahintojen nousu näissä maissa
on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ja OP-ryhmän suhdanne-ennusteessa
luonnehditaankin, että inflaatio on monissa maissa siirtynyt
kulutustavaroista asuntoihin.
USA:n talouden ylivelkaantumisen OP-ennuste luonnehtii
pysyväksi riskiksi maailmantalouden ja dollarin arvolle. Talous
kasvaa kohtalaisesti myös tänä ja ensi vuonna, mutta tuonti USA:han
on 80 prosenttia suurempi kuin vienti maasta, eikä USA:n
kauppavajetta oikaista helpolla. Euron vahvistuminen dollariin nähden
ei ole kovin merkittävää vajeelle, koska kauppavajeesta vain
kymmenesosa kohdistuu EU-maihin. Dollarin arvolle on kuitenkin
pönkittäjiä, sillä USA on monelle vientimaana tärkeä ja
ulkomaisilla pankeilla ja muilla sijoittajilla on dollaripohjaisia
sijoituksia yhden USA:n BKT:n verran eikä niitä haluta riskeerata.
Vuoden
alku jopa parempi kuin Voimariinilla
Oivariini
maistuu suomalaisille
|
Nimenmuutos
ei ole vähentänyt tutun levitteen myyntiä. Oivariinin markkinaosuus
leivänpäälle-rasvoissa oli helmikuun alussa volyymissa 25,2 %, kun
viime vuonna vastaavaan aikaan se oli 23,9 % (Lähde: ACNielsen
ScanTrack). Vuoden 2005 alusta, seitsemän ensimmäistä viikkoa
myynti on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 12
%.
"Negatiivista palautetta on tullut noin
parikymmentä kappaletta, mutta ne ovat pääasiassa kohdistuneet
EU:iin. Yleisin kommentti on sentyyppinen, että miksi Suomessa
joudutaan noudattamaan niin tarkasti EU:n säädöksiä, kun muissa
maissa välttämättä niin ei tehdä", kertoo
tuoteryhmäpäällikkö
Marko Keisala ja jatkaa: "Muutama positiivinen kommentti
on tullut uudesta nimestä. Kaiken kaikkiaan palautetta on tullut aika
vähän Oivariinin myyntimäärään nähden. Mielestäni se kertoo
siitä, että nimenmuutos on mennyt suhteellisen hyvin läpi eikä se
herätä niin suuria tunteita kuin etukäteen pelättiin."
Valio toi Voimariinin markkinoille 1979 ja siitä tuli
nopeasti suosittu levite. EU:n säädöksen mukaan sanaa
"voi" saa käyttää ainoastaan sellaisten tuotteiden
nimessä, joiden rasva on kokonaan maitorasvaa. Siispä vuoden 2005
alusta Voimariinista tuli Oivariini. - Kaisa-Maria Lötjönen,
Valio
|
