PTT ennustaa nousua paperin hintaan
Talouskasvu jatkuu, mutta hidastuu
Työllisyyden kasvu tavoittaa eri alueita
Tämän vuoden kolmen prosentin talouden kasvu Suomessa alenee 2,6 prosenttiin ensi vuonna, ennustaa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT. Suomalaisten ostokyky heikkenee hieman vuonna 2006. Suomen viennin noin neljän prosentin kasvuvauhtia tukee se, että vientiä on onnistuttu kääntämään hiipuneista perinteisistä vientimaista Kiinaan ja Venäjälle.
   Työllisten määrän kasvu vähenee, mutta työvoimasta poistuvat ovat taas nopeasti työmarkkinoilla.
   Työttömyys siis helpottaa lievästi. PTT arvioi tänä vuonna työllistyvän 20 000 ihmistä, ensi vuonna 13 000. Työllistäjistä aktiivisia ovat esimerkiksi kauppa, palvelut ja liike-elämä.
   PTT julkistaessa kevään suhdannekuvansa tiistaina tutkimusjohtaja Raija Volk puuttui myös työmarkkinauudistukseen, joka tähtää pitkäaikaisten työttömien vähentämiseen. Volk piti uudistusta oikeansuuntaisena, mutta sanoi sen rinnalle tarvittavan työvoiman kysyntää tukevia toimia sekä toimia työttömyyden katkaisemiseksi jo muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen.
   Volkin mukaan oikeus ja velvoite osallistua aktivointitoimiin olisi ajoitettava noin puolen vuoden päähän ansiosidonnaisen työttömyysjakson alkamisesta. PTT:n mukaan on epäoikeudenmukaista hyväksyä pitkittyvä työttömyys, joka heijastuu myös koko loppuiän toimeentuloon.
   Kunnissa, joissa on paljon työttömiä, työmarkkinauudistus ei PTT:n mukaan juuri vaikuta.
   Työmarkkinauudistuksen toimeenpanon Volk suosittaa lykättäväksi, kunnes palvelualueista on päätetty. Hallitus yrittää palvelualuehankkeella järkeistää palvelurakennetta kunnissa.
   Alueellisen kehityksen PTT toteaa olleen pari vuotta tasaisempaa kuin viime vuosikymmenellä. Muuttoliike ei ole enää voimakkaimmillaan, vaikka onkin yhä vilkasta.
   Korot ja inflaatio nousevat PTT:n mukaan lievästi. Yksityinen kotimainen kulutus pysyy oleellisena kasvutekijänä ja sen kasvu tänä vuonna on kolmisen prosenttia, mutta vuonna 2006 ostovoiman kasvu heikkenee. Myös investointien painopiste siirtyy asuinrakentamisesta teollisuuden investointeihin.

Paperiteollisuus pääsee nousuun
Maltillisen myönteistä ennustetaan paperiteollisuudelle PTT:n kevään Suhdannekuvassa. Katsauksen mukaan paperiteollisuudelle koittaa totuttua pidempi, joskin loiva nousujakso.
   Tutkimusjohtaja Ritva Toivonen ennakoi, että paperin vienti kasvaa nyt noin neljä, ensi vuonna kolmisen prosenttia. Samalla hinta vahvistuu.
   Toivonen muistuttaa, että riskejä ovat luonnollisesti öljy ja dollari. Dollarin vahva heikkeneminen saattaisi syödä koko hintojen nousun.
   Sahateollisuudessa kilpailu kiristyy. Uusia tuotantolaitoksia perustetaan Euroopassa. Sahaus Suomessa supistuu ensi vuonna PTT:n mukaan muutamia prosentteja, sillä metsäverotuksen siirtymäkausi päättyy ja tukkien tarjonta vähenee samalla kun niiden hinta nousee. Kuitupuun hinta päässee nousuun. Myrskyjen naapurimaissa kaatamien puiden tarjonta Suomeen ei Toivosen mukaan vähennä kotimaisen puun kysyntää, mutta kaiken kaikkiaan puun muu tuonti kasvaa selvästi.

Elintarvikealalla kustannuskarsinta jatkuu
Maatalouspolitiikan muutokset näkyvät viljelijöiden yrittäjätulossa. Maatalouden yrittäjätulo kasvaa tänä vuonna viitisen prosentti viimevuotisesta, mutta vähenee taas vuonna 2006.
   Maatalouden tukipolitiikan muuttuessa suurimmat muutokset tapahtuvat karjatiloilla. Tutkimusjohtaja Panu Kallion mukaan CAP-uudistuksen vuoksi tapahtuva voin ja maitojauheen interventiohinnan aleneminen laskisi tuottajamaidon hintaa 15-20 prosenttia, mutta sitä korvattaisiin kiintiöpalkkiolla. Kallion mukaan se ei kuitenkaan korvaa menetyksiä.
   Elintarviketeollisuuden viennistä 60 prosenttia suuntautuu EU:n markkinoille. Elintarvikkeiden kokonaisviennistä 12 prosenttia menee uusiin EU-jäsenmaihin. Tuonnista Suomeen niiden osuus on 3 prosenttia.
   Tuonnin määrään nähden sen vaikutus alan kilpailuun on voimakas. Viime vuonna elintarviketeollisuuden kannattavuus oli kohtuullinen, parempi kuin edellisenä vuonna.
   "Jo elintarviketeollisuuden kannattavuuden ylläpitäminen vaatii siten jatkuvaa kustannusten karsimista", Kallio sanoo.

Michael Hornborg
MTK:n toiminnanjohtajaksi
Michael Hornborg on valittu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n toiminnanjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi. Paikka vapautui Paavo Mäkisen palattua EU-virkaan Brysseliin.
   Valkealasta syntyisin oleva MMM, agronomi Hornborg tulee MTK:oon Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) toiminnanjohtajan paikalta. Hornborg aloittaa MTK:ssa 15. kesäkuuta. Tiistaina 5. huhtikuuta kokoontuva MTK:n valtuuskunta vahvistaa MTK:n johtokunnassa tehdyn valinnan.
   Hornborg on tuttu mies MTK:ssa. Hän on työskennellyt MTK:ssa mm. kauppapoliittisena asiamiehenä ja järjestön Brysselin toimiston esimiehenä. Euroopan unionin komissiossa komissaari Liikasen kabinetissa Hornborgin vastuulla olivat maa- ja metsätalous, maaseudun kehittäminen, PK-yrittäjyys, turismi ja kuluttajapolitiikka.
   Ruotsinkielisen maatalouden neuvontajärjestön, Svenska lantbrukssällskapens förbundin toiminnanjohtajana Hornborg toimi 2000-luvun alussa.
   Michael Hornborg on kotoisin maatilalta Valkealasta. Käytännön maatalousasioita hän hoitaa nykyisin puolisonsa kotitilalla Lohjalla. 

Uusosuustoiminnan neuvontaa, julkaisuja, koulutusta
Uusosuuskunnat perustivat yhdistyksen Etelä-Karjalaan
Etelä-Karjalassa toimivat osuuskunnat ovat perustaneet Etelä-Karjalan Uusosuustoiminnan kehittämisyhdistyksen. Tavoitteena on ylläpitää neuvontakeskusta, järjestää tiedottaa ja kouluttaa sekä harjoittaa neuvonta- ja julkaisutoimintaa. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenranta.
   Yhdistyksen perustaneissa kuudessa osuuskunnassa on kaikkiaan noin 130 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Kemppinen Osuuskunta Lappeenrannan Oskareista.

Pääkirjoitus: 
Osuuskunnat ovat itsemääräämisoikeuden ilmentymä
Uusin Maatilan Pellervo ilmestyi
Sakari Ängeslevä ehdottaa maitokiintiöjärjestelmän muuttamista Maatilan Pellervon huhtikuun numerossa. Ängeslevän tavoitteena on saada kiintiöiden hintaa alas - hänestä ne ovat nyt karanneet käsistä.
   Maatilan Pellervo 4/2005 sisältää runsaasti kasvinviljelyn, kasvinsuojelun ja eläinterveyden asiaa. Eläinten sairaudet aiheuttavat huimat katemenetykset yrittäjille ja toisaalta panostamalla eläinterveydenhuoltoon on laskettu saatavan noin sadan euron lisätuottomahdollisuus eläintä kohden.