HK Ruokatalon hallitukselle jatkopesti
HK Ruokatalo Group Oyj:n päätti päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilikaudelta 2005 osinkoa 0,27 euroa osakkeelta.
   Yhtiökokous myös valitsi entiset viisi hallituksen jäsentä jatkamaan hallituksessa. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Marcus H. Borgströmin ja varapuheenjohtajaksi Markku Aallon. Hallituksen muina jäseninä jatkavat kauppatieteiden maisteri Tiina Varho-Lankinen, toimitusjohtaja Kjeld Johannesen ja ekonomi Heikki Kauppinen.

Jaana Husu-Kallio Eviran johtoon
Eläinlääketieteen tohtori Jaana Husu-Kalliosta tulee ensimmäinen Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja. Valtioneuvosto nimitti hänet virkaan ajaksi 1.5.2006-30.4.2011.
   Husu-Kallio on vuodesta 2002 lähtien Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtaja.
   Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa toimintansa 1. toukokuuta. Virastoon yhdistetään nykyinen Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA, Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK sekä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät.

Kari Tahvanainen ja Sirpa Lintunen
Jalostuspalvelulle uudet puheenjohtajat

Kari Tahvanainen ja Sirpa Lintunen.

Jalostuspalvelun hallitus ja hallintoneuvosto ovat valinneet itselleen uuden puheenjohtajan.
   Jalostuspalvelun hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Tahvanainen Pyhäselältä. Tehtävä on sama, jota siilinjärveläinen Yrjö Kerkola hoiti äkilliseen poismenoonsa asti. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Veijo Leinonen Simosta.
   Hallintoneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sirpa Lintunen Kuopiosta. Pitkään puheenjohtajana toiminut Heikki Lampinen pyysi eroa sikatalouden lopettamisen vuoksi. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi tuli Tarja Surakka-Luostarinen Liperistä.
   Faba Jalostuksen (entinen Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta FABA) hallituksen puheenjohtajana toimii Anna Lappalainen Siilinjärveltä varapuheenjohtajana jatkaa Heikki Lampinen Porvoosta.

Myös lihavalmistetehdas ja logistiikkakeskus laajenevat
Atrian uusi sikateurastamo vihittiin käyttöön

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen leikkasi nauhan Atrian sikateurastamon käyttöönoton symbolina. Vasemmalla toimitusjohtaja Matti Tikkakoski ja oikealla Atrian hallituksen puheenjohtaja Martti Selin. Kuvat Markku Nummi Vuorineuvos Seppo Paatelaiselle (oik.) luovutettiin sikateurastamon vihkiäisten yhteydessä Pellervon myöntämä Osuustoiminnan I luokan ansiomitali. Sen luovuttivat Martti Selin (vas.), Runar Lillandt ja Ahti-Pekka Vornanen.

Atrian uudenaikainen 22 miljoonaa euroa maksanut sikateurastamo vihittiin käyttöön Nurmossa perjantaina.
   Edellisellä 25 vuotta käytössä olleella linjalla ehdittiin käsitellä yli yhdeksän miljoonaa sikaa.
   Uusi teurastuslinja nostaa käsittelykyvyn kaksinkertaiseksi 600:aan sikaan tunnissa, lisäksi hygienia paranee. 
   Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kävi vihkimässä teurastamon. Hän sanoi uskovansa, että suomalaisella elintarvikealalla on mahdollisuuksia nykyistä vahvempaan markkinaotteeseen erityisesti lähialueilla.
   Lipponen puhui myös valmisteilla olevasta maaseutuohjelmasta, joka esitellään hallitukselle kesäkuussa ja menee sen jälkeen komissiolle, joka samoihin aikoihin antanee ehdotuksensa maaseuturahojen jaosta. Suomen on arvioitu menettävän EU:n laajentumisen seurauksena merkittävän osuuden yhteisön rahoituksesta.
   Lipponen sanoi maatalouspolitiikan olevan ehkä kaikkein vaativin ala hallituksessa ja sen toiminnassa EU:ssa. Maaliskuisella kehyspäätöksellä Lipponen totesi hallituksen sitoutuneen siihen, että EU-varojen vähenemisestä johtuvat menetykset minimoidaan. "Tästä pidetään kiinni", Lipponen kertasi.
   Uuden sikateurastamon vihkiäisjuhla pidettiin Atrian logistiikkakeskuksen rakennustyömaalla. Logistiikkakeskuksen laajennusosa on sekin käytössä vuoden päästä. Valmistumassa on myös Nurmon lihavalmistetehtaan laajennusosa.
   Atrian hallituksen puheenjohtajan Martti Selinin mukaan teurastamo tekee mahdolliseksi painia samassa sarjassa tasapäisesti huippumaiden kanssa.
   Selinin mukaan tuotantoketjussa on vahvuuksia, mutta myös haasteita: yksikkökoko ja tilojen rakenne, rehukustannukset, kireät ympäristövaatimukset, kalliit alkuinvestoinnit.
   Nurmossa käsitellään jatkossa ainakin 35 prosenttia Suomen sioista. Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski sanoi vihkiäisissä, että Atrialla on merkittävä vastuu lihatalouden pysymisestä Suomessa ja että ilman nykymuotoista Atriaa lihateollisuutemme asetelma olisi huomattavasti nykyistä synkempi.
   Tikkakosken mukaan Atria-konsernin lähivuosien tärkein haaste on kyetä edelleen kehittämään kannattavaa liiketoimintaa Suomessa ja kasvamaan kotimarkkinoillaan Itämeren alueella. Siihen on tällä hetkellä hyvät taloudelliset mahdollisuudet.
   Vihkiäisissä Atrian entinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Seppo Paatelaiselle luovutettiin Pellervon myöntämä Osuustoiminnan I luokan ansiomitali. Kiitospuheessaan Paatelainen sanoi, ettei hän ole tuntenut olleensa kovin pellervolainen, saati MTK:lainen. Kuitenkin hän sanoi arvostavansa tunnustusta tahoilta, joilta hän aikanaan sellaista vähiten odotti ja viittasi muun muassa TLK:n alasajon aikoihin.

Pellervon vuosikokous Pellervon Päivän yhteydessä
Pellervon valtuuskuntaan uusia jäseniä
Pellervo-Seuran valtuuskuntaan valittiin kaksi uutta jäsentä  seuran vuosikokouksessa Helsingissä keskiviikkona. Vuosikokous päätti valtuuskunnan kooksi edelleen 25 jäsentä.
   Uutena jäsenenä valtuuskuntaan tuli maanviljelijä Kari Tahvanainen Pyhäselästä edesmenneen siilinjärveläisen Yrjö Kerkolan tilalle. Tahvanainen edustaa valtuuskunnassa kotieläinjalostusryhmää. Niin ikään uudeksi valtuuskunnan jäseneksi tuli toimitusjohtaja Heikki Suutala Lapualta erovuorossa olleen Lauri Laitisen tilalle.
   Erovuorossa ollut kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa Kajaanista valittiin uudelleen. Uudelleen tulivat valituiksi myös maanviljelysneuvos Runar Lillandt Kristiinankaupungista, maatalousyrittäjä Tiina Varho-Lankinen Oripäästä, maanviljelijä Janne Tiiri Oripäästä, maanviljelijä Mika Munkki Vehmaalta, maanviljelijä Mats Brandt Kokkolasta.
   Valinnat astuivat voimaan heti. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi kestää kolme vuotta.
   Osuustoiminnan yhteistyöjärjestönä toimivan Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsenet edustavat osuuspankkeja, osuusmeijereitä, Hankkija-Maatalous Oy:tä, osuustoiminnallista päivittäistavarakauppaa, osuustoiminnallisia lihataloja, Lähivakuutus-ryhmää, Metsäliittoa, Finlands Svenska Andelsförbundia, kotieläinjalostusryhmää, Munakuntaa ja uusosuustoimintaa. Pellervoon kuuluu lähes 400 osuustoiminnallista yritystä ja yhteisöä.
   Pellervon vuosikokous järjestettiin Pellervon Päivän 2006 yhteydessä.

Kiina-ilmiön todellisuus
"Globalisaation paine vaikuttaa Suomessa kaikkiin yrityksiin, olkoon yritysmuoto ja toimiala mikä tahansa. Sen takia haluan nostaa kysymyksen Kiinan mahdollisesta vaikutuksesta meillä kotimaassa hyvinkin kotoisilla sinivalkoisilla markkinoilla toimiviin suomalaisiin yrityksiin", totesi maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström Pellervon Päivä 2006 -seminaarissa.
   Borgström kertoi, että Osuustoiminnan neuvottelukunta ja Pellervo-Seuran hallitus kävivät Pellervon Päivää edeltäneellä viikolla Kiinassa.
   "Paneutuminen Kiina-ilmiön todellisuuteen - onko se uhka vai mahdollisuus - oli matkamme tarkoitus. Mihin suuntaan ilmiö kääntyy, tuoko Kiinan WTO-jäsenyys Suomelle uusia avauksia vai tietääkö se Kemijärvi-efektiä laajemminkin? Tähän asti olemme katsoneet tapahtumia ikään kuin sivusta, kotoiset suomalaiset sinivalkoiset yritykset yritysmuodosta riippumatta, kotoisilla turvallisilla markkinoilla, turvallisesti suomalaisten kuluttajien suosimina EU:n luomissa puitteissa", hän sanoi.
   "Jos käännämme kelloa taaksepäin aikaan ennen EU-jäsenyyttä, 1990-luvun alkuun, niin silloin oli samanlainen tilanne. Suljetun talouden suoma turvallisuus, tuonti säädelty, vienti tuettu ja yhteiskunnan läsnäolo olivat itsestäänselvyys. Silloinkin, kuten nyt Kiina-asetelmassa, muutama suomalainen yritys lähti liikkeelle Baltiaan. Syntyi mm. sittemmin hyvinkin menestyksellinen BBH, joka oli alkuvaiheessa ruotsalais-suomalaista panimoteollisuutta. Ensimmäisten lähtijöiden joukossa oli myös Paulig. Silloin toimitusjohtajana toiminut Bertel Paulig totesi eräässä haastattelussa, että hänellä oli sellainen "hytinä", että nyt siellä pitäisi olla."
   "Tässä en suinkaan tarkoita, että suomalaisten pitää joukolla rynnätä Kiinaan halpojen työvoimakustannusten perään. Se vaihe loppuu jossain vaiheessa, kuten nyt Baltiassakin nähdään, mutta maiden välille syntyy vähitellen markkinaehtoista kysyntää ja tarjontaa niin tavaralle kuin palveluillekin. Kannattaa tutkia, katsoa ja todeta, että tämä Kiina-ilmiö ei tuo pelkästään uhkaa suomalaisille. Nyt olemme siinä vaiheessa, että saisi olla sitä "hytinää" läsnäolosta Kiinassa", totesi maanviljelysneuvos Borgström.

Vähämaa: Omistamisella on väliä
Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja, Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa katsoi omistajuutta eri näkökulmista.
   "Meidän on kysyttävä itseltämme, kuinka tämä pieni, syrjäinen ja sinisilmäisyyteen asti rehellinen, osaava ja kulttuurisesti hyvin homogeeninen kansa selviää globalisaation ja vapauksien mukana tulevasta jatkuvasta kilpailusta. Tässä kilpailutilanteessa osuustoimintaorganisaatioiden menestys ja osuustoiminnallinen omistajuus ovat mielenkiinnon kohteena."
   "Omistamisella on väliä", Vähämaa sanoi.
   "Perustotuus on se, että toimiva omistajuus ratkaisee aina - yritysmuodosta riippumatta. Osuustoiminnassa kuluttajaosuuskunnan omistajat eli jäsenet ovat sekä asiakkaita että omistajia. Osuuskunnan hallinnointioikeudet perustuvat edelleen jäsen ja ääni -periaatteelle. Tämä edistää osuuskunnan koossapysymistä ja kannustaa osallistumaan osuuskunnan toimintaa sekä asiakkaana että omistajana. Monet kasvuhakuisen strategian valinneista osuuskunnistamme ovat vuosikymmenten aikana kasvaneet suuryrityksiksi tai yritysryhmiksi. Suuret osuuskunnat joutuvatkin markkinoilla vertailussa samalle viivalle saman toimialan osakeyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden kanssa. Ne joutuvat kilpailemaan samoilla markkinoilla, samassa hintakilpailutilanteessa ja samoilla laatuvaatimuksilla."
   "Osuuskunnan omistajajäsenellä on vaikutusmahdollisuuksia. Osuuskuntamuotoisen yrityksen omistus ei ole alituisen kaupankäynnin tai yritysvaltausten kohteena - osuustoiminnallinen hallintomalli ankkuroi omistajuuden omistajansa tai asiakkaansa lähiympäristöön, elinympäristöön ja kotimaahan. Kysymys on sitoutumisesta omistajuuteen. Sitoutuminen on keino, joka yhdistää vapauden ja vastuun, oikeudet ja velvollisuudet. Sitoutumiseen kuuluu tärkeänä osana myös turvallisuus ja luottamus. Osaavia ihmisiä on mahdoton saada sitoutumaan, elleivät he luota siihen, että yritys kohtelee heitä oikein. Liiketoiminnassa luotettavuus on jatkuvan menestymisen ehdoton edellytys. Luottamus on myös kestävän yhteiskuntajärjestyksen perusta."
   "On myös osattava tunnustaa se tosiasia, että isänmaa selviää globalisaation, väestön vanhenemisen ja työttömyyden haasteista yksilön vastuuta lisäämällä. Kysymys on siitä, miten uusliberalismin oppi, joka on nostanut uudelleen esille yksilön ja hänen vastuunsa itsestään ja tulevaisuudestaan, soveltuu oppiin osuustoiminnasta. Vastuullista liberalismia ei ole syytä vastustaa, sikäli kun se luo uutta vaurautta, jota voidaan jakaa. Yksilöllisyys, yrittäjyys ja yhteiskunnallinen kumppanuus ovat suomalaisen tulevaisuuden selviämisen oppi, menestyksen oikeat eväät. Osuustoiminta edustaa näitä arvoja - onhan se mitä vastuullisinta suomalaista omistajuutta", Vähämaa sanoi.

Kulutusta lisänneitä enemmän kuin vähentäneitä
Siipikarjanliha maistuu suomalaisille
Kuluttajien luottamus on vahvistunut Suomessa tuotetun broilerin ja kalkkunanlihan turvallisuuteen. Tämä ilmenee Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n viikottain toteuttamista tutkimuksista.
   Tuorein tutkimustulos on viikolta 14, jolloin 99 prosenttia vastaajista piti Suomessa tuotettua siipikarjanlihaa turvallisena ruokana. Siipikarjanlihaa erittäin turvallisena pitäviä oli nyt 61 ja maaliskuun alussa 52 prosenttia.
   Vastaajista 96 prosenttia oli tyytyväisiä liha-alan ja viranomaisten viimeaikaiseen toimintaan turvallisuuden varmistamiseksi. Erittäin tyytyväisten osuus on lisääntynyt.
   Viikon 15 tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista syö broilerinlihaa ja 74 prosenttia kalkkunanlihaa. Useampi kuin neljä kuluttajaa viidestä on jatkanut siipikarjanlihatuotteiden syöntiä entiseen tapaan. Käyttöä lisänneitä on enemmän kuin vähentäneitä.
   Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toimitusjohtaja Anne Kallinen kertoo, että viikosta 10 lähtien tutkimus on toteutettu viikottain 500 henkilön puhelinhaastatteluina. Vähintään 18 vuotiaita vastaajia on ollut runsaat 460 henkilöä. Tutkimusnäytteet edustavat koko väestöä ja otannassa on huomioitu alueelliset, iän ja sukupuolen mukaiset kiintiöt.

Santala jatkaa puheenjohtajana
Uusia jäseniä Valion hallintoneuvostoon
Valio Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta.
   Hallintoneuvosto kokoontui Valio Oy:n yhtiökokouksen jälkeen tiistaina Helsingissä. Hallintoneuvostoon tuli valituksi kaksi uutta jäsentä: emäntä Sirkku Ukkola Miehikkälästä ja maanviljelijä Osmo Oinonen Polvijärveltä.
   Yhtiökokous vahvisti Valio Oy:n ja Valio-konsernin tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajille. Valio Oy maksaa osinkoa 4,5 prosenttia 31.12.2005 rekisteröidylle osake-pääomalle, mikä on 153 euroa osakkeelta.
   Yhtiökokous muutti Valion yhtiöjärjestystä siten, että toimitusjohtajan ottamisesta ja erottamisesta päättää hallitus hallintoneuvoston sijaan, ja että yhtiöjärjestys ei määrää valitsemaan toimitusjohtajaa hallituksen jäseneksi.

Michael Hornborg MTK:n puheenjohtajaksi
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Michael Hornborg Lohjalta on valittu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. MTK:n valtuuskunta valitsi hänet yksimielisesti Espoossa torstaina.
   Hornborg seuraa tehtävässä Esa Härmälää, joka pyysi eroa puheenjohtajan tehtävästä tultuaan valituksi Euroopan lannoiteteollisuusliiton EFMA:n toimitusjohtajaksi.
   Hornborg on nykyisin MTK:n toiminnanjohtaja, mutta on työskennellyt useissa järjestön tehtävissä.
   MTK:oon Hornborg siirtyi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän oli ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundin toimitusjohtaja.
   Hornborg on myös toiminut maatalousvastaavana Euroopan unionin komissiossa komissaari Erkki Liikasen kabinetissa. Hän työskenteli myös MTK:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran toimiston päällikkönä Brysselissä.
   Hornborg on 40-vuotias ja kotoisin sikatilalta Valkealasta Kymenlaaksosta. Nykyisin hän asuu vaimonsa kotitilalla Laakspohjan kartanossa Lohjalla.
   Johtaja Markku Suojanen toimii MTK:n vt. toiminnanjohtajana ja hänen sijaisenaan maatalouslinjan johtajana Seppo Aaltonen siihen asti kunnes MTK:n johtokunta on valinnut järjestölle uuden toiminnanjohtajan.

Sokolów aiotaan vetää Varsovan pörssistä

Sokolówin tehdas Jaroslawissa Puolassa on nykyaikainen ja valmistaa tuotteita muun muassa kovaa laatutasoa edellyttävälle Natolle. kuva Markku Nummi

HK Ruokatalo Group ja tanskalainen Danish Crown ovat toteuttamassa aiemmin ilmoittamaansa aikomusta vetää puolalaisen lihayhtiö Sokolów S.A:n osakkeet pois Varsovan pörssistä.
   HK Ruokatalo Groupin ja Danish Crownin omistama Saturn Nordic Holding omistaa 82,45 prosenttia Sokolówin osakkeista. Yhtiö tekee Puolan arvopaperimarkkinoille julkisen ostotarjouksen, jolla se tarjoutuu ostamaan loput Sokolówin osakkeista.
   Tarjottu lunastushinta on 5,80 zlotya (noin 1,47 euroa) osakkeelta. Ostotarjous koskee kaikkia osakkeita, jotka eivät tällä hetkellä ole Saturn Nordic Holdingin omistuksessa. 
   Saturn Nordic Holdingissa ei suljeta pois mahdollisuutta jossakin vaiheessa pakkolunastaa loput pienomistajat Sokolówista.
   HK Ruokatalo Group ja Danish Crown pitävät panostustaan pitkäaikaisena sijoituksena ja aikovat investoida merkittävän osan Sokolówin tuloksesta takaisin yhtiöön ennemmin kuin tulouttaa sitä osinkoina.

Pasi Holm suosittaa lisää verohelpotuksia
PTT ennustaa hyvää jatkoa talouskasvuun
Talouden kasvu Suomessa on 3,9 prosenttia tänä vuonna. Prosenttia tosin avittaa paperiteollisuuden viimevuotinen lakko. Vuonna 2007 yltää kansantalouden kasvu 2,8 prosenttiin. Ennuste on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n, joka julkisti uudet kansantalouden ja aluetalouden arvionsa tiistaina.
   PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk tulkitsee talouden tilaa niin, että hänen mielestään nyt olisi hieman syytä olla iloissaan kehityksestä.
   Volk sanoo talouskasvun olevan tasapainoista ja laaja-alaista. Tänä vuonna työllisten määrä nouseekin 48 000 hengellä, mutta kasvu on pienenemässä: ensi vuonna se on enää 17 000. Työpaikkojen syntymistä edesauttavat veronalennukset, maltilliset palkkasopimukset ja hyvä kansainvälinen kysyntä.
   PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että kun vuonna 2003 hallitus päätti ottaa hieman etunojaa talouskasvuun ja kevensi verotusta, se on parantanut myös valtion taloutta.
   "Nyt olisi taas mahdollisuus verojen kevennykseen", Holm esittää. Hänestä sitä suuremmalla syyllä, jos työllisyyskehityksen paraneminen vielä selvästi vähenee syksyyn mennessä.
   Talouskasvu on lisännyt valtion verotuloja odotettua enemmän. Tänä vuonna valtiontalouden ennustetaan olevan noin 900 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 
   Työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta työttömyysaste ei ole noussut aivan sitä vastaavasti, koska työelämään on siirtynyt uusia ihmisiä mm. kodinhoidosta. Myös väestön ikääntyminen vähentää työttömyyttä.
   Työpaikkojen lisääntyminen keskittyy Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan muodostamalle talousalueelle. Myös Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden kasvu on kasvanut enemmän suhteessa maakunnan osuuteen työpaikoista. 

Kysyntä toiminnan perustana pohjaamaan kehittämistä
Portin tappio 9,2 miljoonaa euroa
Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan edustajisto vahvisti maanantaina osuuskunnan tilinpäätöksen vuodelta 2005.
   Osuuskunnan liikevaihto oli 101,5 miljoonaa euroa, mikä on 19,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Liikealijäämä oli -6,6 miljoonaa euroa kun se edellisenä vuonna oli -4,0 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli -9,2 miljoonaa euroa, edeltävänä vuonna -10,7 miljoonaa euroa.
   Portti supisti voimakkaasti tuotevalikoimaansa viime vuonna. Se vähensi tuloja, mutta toimitusjohtaja Kari Tillasen mukaan mahdollisti toiminnan rakenteen järkeistämisen, mistä syntyi noin 12 miljoonan euron kustannussäästöt henkilöstö-, kuljetus- ja kiinteistökustannuksissa.
   Järvi-Suomen Portin raaka-ainekustannukset nousivat viime vuonna 7,4 prosenttia eikä nousua saatu siirrettyä myyntihintoihin. Portti osti lihaa kotimaasta yhteensä 23 miljoonaa kiloa ja toi pääasiassa naudanlihaa ulkomailta yhteensä 0,26 miljoonaa kiloa.
   Tillasen mukaan liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys eivät olleet tavoitteiden mukaisia, koska yrityssaneeraukseen hakeutuminen aiheutti runsaasti epävarmuutta asiakaskunnassa etenkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
   Myynti ja tuloskehitys paranivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Myös vuoden 2006 alun myynti on sujunut suunnitellusti.
   Portin uusitussa ydinprosessissa oleellisin muutos aikaisempaan on, että lihan hankintaa, teurastusta, leikkuuta ja valmistusta ohjataan nyt kysynnän tarpeiden perusteella.
   Tillanen sanoo myyntiennusteisiin perustuvan tuotannon lisänneen toimitusvarmuutta ja tuotteiden tuoreutta.
   Uutuustuotteiden osuudeksi myynnistä Portti tavoittelee 10 prosenttia liikevaihdosta vuoteen 2007 mennessä. Tänä vuonna Portti aikoo tuoda markkinoille 40-50 uutuustuotetta. Yrityksen pakkausuudistus toteutuu kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana.
   Portin bruttoinvestoinnit vuonna 2005 olivat noin 1,2 miljoonaa euroa.
   Korollista velkaa osuuskunnalla oli vuoden 2005 lopussa 36,4 miljoonaa euroa, hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.
   Osuuskunnan omavaraisuusaste oli vuoden lopussa -16,5 prosenttia.    Osuuskunnan likviditeettitilannetta Kari Tillanen kuvaa vakaaksi.
   Vuoden 2005 lopussa Portti työllisti 484 henkilöä, vuotta aiemmin 617 henkilöä. Henkilöstökulut olivat viime vuonna noin 21 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna yli 27 miljoonaa.
   Järvi-Suomen Portin yrityssaneerausohjelman on määrä päättyä 1.7.2015. Yrityssaneerausohjelmassa velkojen määrää alennettiin noin 8,9 miljoonalla eurolla, mistä määrästä vakuudettomia velkoja oli noin 7,0 miljoonaa euroa ja osuusmaksun palautuksiin perustuvaa viimesijaista velkaa noin 1,9 miljoonaa euroa. Ohjelmassa tehdyt leikkaukset tuloutuvat ohjelman vahvistuttua ja ne lisäävät Osuuskunnan omia pääomia vastaavalla määrällä vuonna 2006.

Asiakasomistajille 19 miljoonan euron edut
Hyvien Lähi-vuosien sarja jatkui
Lähivakuutus-ryhmän ensivakuutuksen maksutulo kasvoi vuonna 2005 edellisvuotisesta 10,2 prosenttia ja ylitti selvästi alan keskimääräisen kasvun. Ryhmän markkinaosuus nousi 8,5 prosenttiin edellisvuoden 8,3:sta.
   Ensivakuutuksen maksutulo oli 257,2 miljoonaa euroa. Ryhmän maksamien korvauksien määrä nousi noin 15 miljoonalla 166,6 miljoonaan euroon.
   Voimakkaimmin kasvoi lakisääteinen tapaturmavakuutuksen ensivakuutuksen maksutulo: sen kasvu oli 27,3 prosenttia. Liikennevakuutus kasvoi 13,7 prosenttia, muu tapaturma- ja sairausvakuutus 12,3 prosenttia, muut vakuutukset 11,4 prosenttia, maa-ajoneuvovakuutukset 7,9 prosenttia ja palo- ja omaisuusvakuutukset 5,3 prosenttia. 
   Ryhmän yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua oli 96 prosenttia. Vahinkosuhde pysyi hyvällä tasolla ja liikekuluja pystyttiin alentamaan.
   Ryhmän liikevoitto nousi 37,4 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2004 oli 17,3 miljoonaa. Vakavaraisuuspääoma parani vuoden 2005 aikana 384 miljoonaan euroon.
   Myös Lähivakuutus-ryhmän sijoitustoiminta onnistui. Sen tulos päätyi 32,1 miljoonaan euroon eli parani noin kolmanneksella edellisvuotisesta.
   "Keskinäisenä vakuutusyhtiönä Lähivakuutus palkitsee omistaja-asiakkaitaan hyvästä tuloksesta erilaisilla asiakasomistajaeduilla. Viime vuonna Lähivakuutus-ryhmä antoi asiakasomistajilleen erilaisia etuja yhteensä 19 miljoonan euron arvosta", kertoo Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja Harri Kainulainen.
   Alennuksia annettiin vakuutuksia keskittäneille asiakkaille Lähi-etuna ja lisäksi myönnettiin hyvästä vahinkokehityksestä bonusetua Lähi-Koti- ja Lähi-Farmivakuutuksissa.
   Ryhmä on maan neljänneksi suurin kotien vakuuttaja. Uusia kotivakuutuksia ryhmä myi vuoden 2005 loppupuolella 10 000 kappaletta.
   Liikennevakuutuksissa vakuutettujen ajoneuvojen määrä ylitti puolen miljoonan rajan. Uutta yritysvakuutustuotetta Lähivakuutus-ryhmä myi 2 200 kappaletta.
   Ryhmän maatilavakuutusten maksutulo lisääntyi edellisvuodesta 4 prosenttia ja sen markkina-asema säilyi reilussa 40 prosentissa.
   Maatilapuolen päätuotteeksi otettua Farmi maatilan vakuutusta, johon on kytketty turvallisuusajattelu, oli vuoden 2005 loppuun mennessä myyty runsaat 500 kappaletta.
   "Lähivakuutuksen toiminnan ja strategian kulmakivinä ovat perinteiset vahvuutemme: aito paikallisuus ja henkilökohtainen asiantuntijapalvelu. Panostamme jatkossakin palvelukykymme kehittämiseen ja haluamme tosissamme keskittyä asiakkaidemme kokonaisvakuutusturvan ja riskienhallinnan parantamiseen", sanoo Kainulainen.
   Lähivakuutus-ryhmän valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Eläke-Fennia ja Henki-Fennia. Pankkikumppanuuksissa ryhmä luottaa paikallisuuden voimaan: se tekee yhteistyötä useiden eri pankkiryhmien kanssa.
   "Näillä eväillä Lähivakuutus-ryhmä aikoo pärjätä kovassa kilpailussa myös tulevaisuudessa", sanoo Kainulainen.

S-ryhmälle kylpylöitä
S-ryhmän asiakasomistajat voivat jatkossa vierailla ryhmän omissa kylpylähotelleissa ja ansaita samalla bonuksia. S-ryhmään kuuluva Sokotel Oy ostaa kuuden kylpylähotellin liiketoiminnan Holiday Club Finlandilta, joka on perustettu 1986 ja kehittynyt maan suurimmaksi vapaa-ajan matkailupalvelujen tuottajaksi.
   Sokotelille kaupassa siirtyvät Caribia Turussa, Katinkulta Vuokatissa, Tropiikki Kuusamossa, Eden Oulussa sekä Holiday Club Saariselkä ja Tampereen kylpylä. Sokotelin täysin omistamasta Holiday Club Hotels -ketjusta vastaa jatkossa ketjujohtaja Juha Kivelä.
   SOK:n pääjohtajan Kari Neilimo sanoo hyvinvointipalvelujen olevan nopeimmin kasvavia palveluliiketoimintoja. Hotelli- ja ravintolaliiketoiminnan laajentamisen vaikutukset heijastuvat Neilimon mukaan SOK-yhtymän talouteen jo lähivuosien aikana.
   Holiday Club Finlandin tavoitteena on kehittyä Pohjoismaiden ja Baltian johtavaksi vapaa-ajan matkailupalvelujen tuottajaksi ja yrityksen toimitusjohtaja Vesa Tengman katsoo, että kuuluminen vahvaan S-ryhmään tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia kehittää Holiday Club -kylpylähotellien toimintaa Suomessa.