text2.gif (876 bytes) 11 | 05 | 2001  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
Henkilökunta marssi ulos perjantaina neljäksi tunniksi
Valio turvaa hintoja ja kilpailukykyä
tehokkaalla keskittämisellä

Valio on valinnut, mitkä paikkakunnat säilyvät sen tuoretuotteiden eli maidon, kerman, viilin, jogurtin) valmistajina ja jakelupisteinä.
   Nykyisestä yhdeksästä paikkakunnasta jäävät jäljelle Oulu, Jyväskylä ja Riihimäki. Valion mukaan tuoretuotteita valmistavien laitoksien käyttöaste on painunut noin 50 prosenttiin ja tätä vääristymää korjataan laitoksia vähentämällä.
   Valion hallituksen keskiviikkoisen päätöksen mukaan tuoretuotteiden pakkaaminen loppuu Seinäjoella 2001, Tampereen Lakalaivassa 2002, Turussa ja Sotkamossa 2003, Rovaniemellä ja Kouvolassa 2004 sekä Tampereella 2008.
   Keskittäminen tietää noin 400 työpaikan poistumista. Lopputulos merkitsee Valion mukaan noin 100 miljoonan markan säästymistä vuodessa. Valion toimitusjohtaja Olavi Kuusela on ilmoittanut, että keskittämisen hyödyt alkavat näkyä tämän vuosikymmenen puolivälissä (tv-uutiset 9.5.01).  Keskittämisjakson aikana investointeihin ja muihin järjestelyihin menee noin 300 miljoonaa. Keskittymisestä kertyvällä säästöllä haetaan hyvää tuottajahintaa ja maidontuotannon turvaamista, mutta myös tehostetaan teollisuuden ja tuotteiden kilpailukykyä.
   Jakelun ja varastoinnin Valio aikoo keskittää Riihimäelle, Jyväskylään, Ouluun, Helsinkiin ja pakasteet Tuusulaan.
Valion ja HK:n pakkastevarasto Tiisulan Jusslassa tuli nopeasti täyskäyttöön
Pakastamologistiikkakin keskittyy
VPakastamo Oy:n viime vuoden joulukuussa käyttöönottama pakastevarasto Tuusulan Jusslassa tuli nopeasti täyskäyttöön. Pakastamologistiikkakin keskittyy.
   Valion ja HK Ruokatalon omistama Pakastamo Oy toimii Tuusulan varaston käyttöönoton jälkeen nyt neljässä eri toimipisteessä pääkaupunkiseudulla.
   Pakastamolla on kuuluisan susirajan, kehä III:n, tuntumassa tai sen sisäpuolella toimipisteet Tuusulan Jusslan teollisuusalueen lisäksi Helsingissä, Vantaalla ja Sipoossa. Suurin yksikkö on ainakin vielä Vantaan toimipiste.
   Tuusulan varasto toimii varastohotellien tapaan - varastoiden, keräillen ja lähettäen elintarvikkeita - omistamatta itse käsiteltäviä tuotteita. Pakasteet viipyvät Tuusulan pakastevarastossa keskimäärin kaksi viikkoa.
   Käytettävät 25-30 vakioliikennöitsijää ovat itsenäisiä kuljetusalan yrittäjiä. Tuusulan Pakastamoon tulee elintarvikkeita kaikkialta Suomesta, missä niitä vain valmistetaan. Sieltä lähtevät rekat ajavat vuodessa 50 miljoonan kilon edestä lasteja vaikka napapiirin pohjoispuolelle.
pakastamo.jpg (30072 bytes)
Pakastamo Oy:n Juslan yksikössä elintarvikkeet pinotaan kymmenisen metriä korkeaan halliin.

pakastamopiha.jpg (14129 bytes)
Pakastamo Oy:n kautta kulkee noin 50 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa.
Tilaa on 12000 lavapaikkaa. Noin prosentti toiminnasta liittyy vientiin. Kuvat Markku Nummi

   "Asiakkaina on yrityksiä teollisuuden, kaupan ja kuljetuksen piiristä", sanoo Pakastamo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leppämäki. Pääkäyttäjiin kuuluvat yrityksen omistajat.
   "Teollisuus ja kauppa ovat puhuneet keskittämisestä jo ainakin 1980-luvun alusta lähtien ja nyt sille annetaan selvästi aiempaa parempi mahdollisuus. Pakasteiden osuus elintarvikkeiden kuljetuksista on nelisen prosenttia. Pakasteiden käyttö Suomessa lisääntyy 4-5 prosenttia vuodessa. Keskittäminen on etu nimenomaan Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Tällä keskittämisellä säästetään kustannuksia pitkällä tähtäimellä 10-20 prosenttia", Leppämäki sanoo.
   Keskittämisellä saavutetaan useita toiminnallisia ja taloudellisia etuja, Leppämäki sanoo: Varastoituihin tuotteisiin, varastoihin ja niiden ylläpitoon sitoutuu paljon pääomaa ja vajaat jakelukuljetukset ovat kalliita. Keskittämällä varastossa olevia valikoimien "puskuria" ei tarvita pitää niin suurena kuin useassa erillisessä pienemmässä varastossa olisi yhteensä ja lisäksi työvoiman käyttö on tehokkaampaa ja kuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää paremmin.
   Jusslan toimipisteen käyttöaste on noussut jo noin 85 prosenttiin, mihin pääsyä tavoiteltiin alun perin vasta ensi syksyyn mennessä. Leppämäen mukaan se voi nousta noin 90 prosenttiin, mutta sitä suuremmalla käyttöasteella alkaa tulla jo toiminnallisia vaikeuksia.
   Riittävätkö Pakastamo Oy:n tilat jatkossa, sen näyttää kehityksen kulku. Tilanteen kehittymistä mahdollisen tilojen laajentamisen suuntaan seurataan jatkuvasti, sillä alalla pyritään hakemaan koko ajan lisää synergiaetuja.
   "Jos me suomalaiset emme kehitä itse tämän alan logistiikkaa, jää toimintaan ulkomaisen kilpailijan mentäviä aukkoja", Leppämäki sanoo.
   Pakastamo Oy:n naapurina Tuusulassa on toinen iso pakkasvarasto Finnfrost, jonka omistaa SOK:n ja Tradekan Inex Partners sekä Tuko Logistics Oy, jonka takana ovat Vihuri, Stockmann, Heinon Tukku ja Suomen Spar.
   Pakastamon ja Finnfrostin yhteistyölle tarjoaa niiden keskinäinen läheinen sijainti hyvän mahdollisuuden. Kumpikin voi tarvitessaan hyödyntää toistensa varastotiloja silloin kun jommallakummalla itsellään on varastoissa täyttä.
   Finnfrost Oy:n toimitusjohtaja Seppo Reunanen sanoo yrityksensä olevan alansa Suomen suurin; sen perässä tulee aika lähellä Valio ja kolmantena Kesko. Toisin kuin Pakastamo Oy, Finnfrost omistaa varastossaan olevat elintarvikkeet ja liikevaihto olikin Reunasen mukaan viime vuonna noin 750 miljoonaa markkaa.

Kauppakamarin vetäjä puolustaa alueellisia elinkeinoja
Karjaportista kuluttajavetoomus

Mikkelissä kerätty noin 3000 kuluttajan nimilista jätettiin Karjaportin ylimmälle johdolle. Allekirjoittajat vetoavat Karjaportin säilymiseksi Etelä-Savossa. Listan vastaanottivat Karjaportin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Harju, hallintoneuvoston puheenjohtaja Kalervo Tulokas ja toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen.
   Kerääjinä olivat Markku Kakriainen ja Pekka Parkkinen. Parkkinen on maanviljelijä ja Kakriainen Mikkelin Kauppakamarin toimitusjohtaja. Kakriainen on liikkeellä yksityishenkilönä, mutta on lienee varmistanut monen paikallisen yrityksen tuen esiintymiselleen.
   Kakriainen ilmoittautuu osuuskunta-aatteen kannattajaksi ja varoittaa siitä, että päätösvalta yhä isonevissa liha-alan pörssiyhtiöissä saattaa jossakin vaiheessa luiskahtaa ulkomaisille sijoittajille.
   "Ei ole kysymys yksistään Karjaportista", Kakriainen huomauttaa, mutta sanoo senkin vaikuttavan hyvin paljon eteläsavolaisessa elämässä. Jos lihantuottajat harvenevat, se alkaa Kakriaisen mukaan tuntua maakunnan palveluissa aina kesämökkiläisiä myöten.
   "Vapaa-ajan asukkaita oli allekirjoittajissa ja moni kertoi alkaneensa ostaa Portin tuotteita asuinpaikkakunnallaankin."
   Kakriaisesta kysyy myös, mikä henkinen viesti Karjaportin lopettamisella annettaisiin maakuntaan, sillä Portti on mukana elintarvikealan kehittämishankkeissa ja maakunnan tuotantoa kehitetään myös alueella toimivien koulutus- ja tutkimusyksiköiden työn tuloksilla.
   Järkiintymistä ja yhteistyötä elintarvikealalle Kakriainen silti toivoo. Hän ei pidä siitä, että alalla on kilpailtu epäterveesti kaupan pussiin.

Vuokraa tärkeään hetkeen kartano!
Pellervo-Seuran omistuksessa oleva Fridhem-huvila Villingissä Helsingin itäsaaristossa on vuokrattavissa Pellervon jäsenyrityksille ja sidosryhmille. Nyt myös ulkopuoliset voivat päästä nauttimaan Villingin tunnelmasta ja tilata samalla muuta saaristoelämään liittyvää ohjelmapalvelua kuten purjehtimista ja saaristoruokailua.
   Tutustu historiallisen Villingin ympäristöön.

Muuta:

- Gebhardi-mitaleita jaettiin Osuuspankkikeskuksen vuosikokouksen yhteydessä. Gebhard-mitalin saivat ekonomi Ossi Halonen Hämeenlinnasta, tohtori Heikki Pirinen Kiteeltä ja ekonomi Heikki Yli-Juuti Helsingistä.

- Osuustoiminta-lehti 3/2001 ilmestyy keskiviikkona 16. toukokuuta. Lehden kantavana teemana on 25. huhtikuuta ollut Pellervon Päivä.

 

ViikkoPellervon alkuun