19.5.2000
Itäjalostus ja Jalostuspalvelu uudeksi osuuskunnaksi
Osuuskunnat
vähenevät karjanjalostuksessa. Fuusioneuvotteluissa olleista Itäjalostuksesta,
Jalostuspalvelusta ja Sisämaan Jalostuksesta liittyvät kombinaatiofuusioon Itäjalostus
ja Jalostuspalvelu. Uuden osuuskunnan nimeksi tulee Osuuskunta Jalostuspalvelu, jolla on sonniasema Pieksämäellä ja karjuasema Kaarinassa ja noin 200 työntekijää.
Perustettavalle uudelle osuuskunnalle laadittiin säännöt kolmen osuuskunnan mukaantuloa varten. Sisämaan Jalostuksen jäätyä fuusion ulkopuolelle säännöt jäivät Jalostuspalvelun ja Itäjalostuksen käyttöön.
Jalostuspalvelun toimitusjohtaja Seppo Lintukangas kuvaa, että kolmen osuuskunnan fuusiolla olisi saavutettu 75 prosentin osuus kaikista alan palveluista ja toimintakentällä merkittäviä etuja, muun muassa ajoreittien suunnittelussa yli maakuntarajojen.
Itäjalostuksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Eero Kurtelius Sonkajärveltä sanoo, että vuosien saatossa fuusioneuvotteluja on käyty kaikkien jalostusosuuskuntien kanssa.
"Jostakin on päästävä liikkeelle. Tavoite on, että olisi vain yksi osuuskunta koko maassa, tosin kaikki tavoitteet saattavat muuttua ajan kuluessa."
Fuusiossa saavutetaan 0,5-1 miljoonan markan vuosittainen säästö, joka koostuu lähinnä toimitusjohtajan palkasta ja pienentyneen hallinnon kustannuksista. Sisämaan Jalostuksen mukaan tulo olisi nostanut säästöt Kurteliuksen mukaan kahteen miljoonaan markkaan.
"Sillä rahalla saa pitkään siemennellä", Kurtelius sanoo.
Keinosiemennysosuuskuntia ajavat yhteen pääosin jäsenmäärän väheneminen ja haasteet kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Esimerkiksi Itäjalostuksessa on ollut aikanaan kymmeniä tuhansia jäseniä, nyt osuuskunnalla on 8 000 toimivaa jäsentä, ja ennusteet näyttävät vielä huomattavaa vähenemistä tulevaisuudessa. Kurtelius pitää lisäksi kansainvälisen yhteistyön kehittämistä tärkeänä: sen avulla voisi kehittää tuotteita sellaisiksi että ne tukevat kilpailukykyä ja jäsenten palvelemista hyvin.
Sekä Jalostuspalvelun että Itäjalostuksen hallintoneuvostot ovat hyväksyneet fuusion. Osuuskunnat on kutsuttu koolle 20. kesäkuuta. Jos ne hyväksyvät fuusion, se tulee osuuskuntien toiseen käsittelyyn 28. päivä heinäkuuta.
Kotieläinjalostuksen pohjoismaisen yhteistyön lupauksia toteutui kun Kotieläinjalostuskeskus-FABA, ruotsalainen Svensk Avelin ja tanskalainen De Danske Kvaegavelsföreningen sopivat maailman suurimman jalostusyrityksen perustamisesta. Hankkeesta on tehty aiesopimus, mutta yritystä ei perusteta ennen vuotta 2004, jolloin yhteisesti omistetusta spermasta saatuja sonneja on ehditty arvostella.
Sonnivasikoiden tuotanto, kasvatus ja arvostelu sekä sperman tuotanto hoidetaan yhteisestä yrityksestä huolimatta kunkin kansallisen jalostusorganisaation toimesta. Vuosittain päätetään arvosteluun otettavista sonneista. Tavoitteena on sisällyttää kaikki sonnit yhteistyöhön.
Kotieläinjalostuskeskus-FABAn toimitusjohtaja Jouko Syväjärvi iloitsee sopimuksessa esimerkiksi siitä, että nyt voidaan tuoda näkyvästi esille pohjoismaisen kotieläinjalostuksen arvoja. Ne nimittäin poikkeavat kaupallisten yritysten pelkkään tuotantoon perustuvasta liiketoiminnasta: pohjoismainen jalostus painottaa merkittävästi eläinten kestävyyttä ja terveyttä.-MN
| Pienuus pitää tarkkana ja joustavana | ||
| Kalkkisten
Osuuspankin toimitusjohtaja Esko-Pekka Markkanen johtaa Suomen
kolmanneksi parasta pankkia. Suomen kolmanneksi parhaan tittelissä ei ole kyse tällä kertaa setelinippujen paksuudesta, vaan pankin ja sen asiakkaiden välisestä suhteesta. Kalkkisten Osuuspankilla on noin 1400 asiakasta, ja runsaasta 1000 aktiivisesta asiakkaasta yli 72 prosenttia on pankin jäseniä. Tämä suhde on poikkeuksellisen hyvä. Kalkkisten yhteisö on osa Asiakkalan kuntaa. Osuusmeijeri on nykyisin Lomameijeri, monella entisellä maitotilalla käyskentelevät turistit tai strutsit. Vuonna 1925 perustettu itsenäinen Kalkkisten Osuuspankki saa paljon asiakkaita muualta, sillä Kalkkinen on noin 700 vakituisen asukkaan kylä. Pienellä paikkakunnalla Osuuspankki näkyy ja vaikuttaa. Pankki on sidoksissa paikalliselämään ja sen kehittymiseen. "Ehkä kantava voima on se, että asiakkaat ja me tunnemme toisemme hyvin ja, että keskinäinen luottamus on toisenlaista kuin isossa yksikössä. Uusia jäseniä pankki sai toista sataa viime vuonna. Talletuksia on noin 50 miljoonan markan edestä. Luotto- ja takaustappioita ei tullut. "Kun asiat tunnetaan molemmin puolin ja sovitaan, vastoinkäymisiä pystytään välttämään, ja meillä on sen verran joustavuutta, että pakkokeinot eivät tule ensimmäiseksi käyttöön." |
|
 Kalkkisten Osuuspankki
|
|
Pankki on iso vaikuttaja ympäristössään, mutta pieni kilpailuun isoistensa rinnalla -
tosin vain näiden omilla ehdoilla. Ja missä se ei yksin pärjää, se verkostoituu.
Verkostoituminen Kalkkisten Osuuspankissa suuntautuu lähinnä Osuuspankkiryhmään ja
Osuuspankkikeskukseen. Sitä kautta hoituvat valmiiksi useimmat asiat ja yhteydet,
joita paikalliset pankit hyödyntävät. Markkanen sanoo, ettei ole koskaan kokenut
Osuuspankkiryhmässä olevansa sen vähäväkisempiä kuin muutkaan, vaikka pankki on 15
pienimmän joukossa. Liikevoittoa pankille kertyi viime vuonna yli 23 prosenttia enemmän kuin 1998. Markkasen mukaan tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloskehitys ylittää reippaasti viimevuotisen, joten vuodesta on tulossa parempi kuin mitä vuosi 1999 oli. Kalkkisten Osuuspankin jäsenmaksu on 100 markkaa, mikä kielii pankin vakavaraisuudesta. "Meillä liiketoiminnan täytyy olla kannattavaa, koko ajan on ansaittava se olemassaolon oikeutus. Ehkä iso yksikkö kestää takaiskuja paremmin. Me jatkamme entiseen malliin tahokkaasti, terästämme asiakaspalvelua ja olemme mukana kehityksen kelkassa, sillä meidän on tarjottava asiakkaille verkkopalvelut ja wapit ja muut kuten isojenkin. Tässä tulee OP-ryhmän voima ja kilpailukyky avuksi. Esimerkiksi pankkipalvelujen hoitaminen GSM-puhelimella voitiin tarjota meidänkin asiakkaille ensimmäisten joukossa maailmassa", Markkanen sanoo. Jos maksuautomaatit poistuvat, se ei ole Kalkkisissa sen kummempi asia kuin muuallakaan. Se on ollut Markkasen mukaan välivaihe, nyt kohdistetaan voimia Internet-palveluihin. "Meillä on täällä kannattava, vaikkakin pieni pankki. Tämä meidän pienuus ilmenee ulospäin asiakastuntemuksena ja läheisyytenä ympäristöön ja asiakkaisiin, ehkä myös joustavuutena verrattuna isoihin yksiköihin. Me pidämme sitä kilpailuetuna. Fuusiokeskusteluja ei ole ainakaan minun aikanani käyty", sanoo viisi vuotta sitten Kalkkisiin tullut suonenjokelaismies. Kalkkisten pankissa ei tarvitse jonottaa puolta tuntia saadakseen pankkiasiat hoidetuiksi - ihmiset kyllä viettävät joskus aikaa pankissa tuttujen kanssa. Syksystä lähtien ei ole enää kiire lossillekaan, sillä silloin valmistuu Kymijoen ylittävä Kalkkisten silta ja tuo kylään uutta liikettä.-MN |
||
Koivukuidun lisäkysyntää korvattu tuonnilla - Kodin Pellervo antaa
vihjeitä kodin juhlien järjestämiseen ja kodin kunnostamisessa erityisesti maalaukseen.
Kodin Pellervon verkkoversion ruokasivuilla testasimme, mitä kaikkea mainiota saa
Minicol-munapurkista. - Muita tapahtumia voi seurata lehtien lisäksi myös Vuosikalenterista verkossa. - Nimitysuutisia
osuustoimintakentässä ja yrityksissä
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ja Metsäntutkimuslaitos Metla ovat yhdessä
tutkineet koivukuidun tuonnin ja kotimaisen koivukuitukaupan yhteyksiä.
Sellun valmistus on lisääntynyt, mikä on lisännyt sekä kotimaisen
koivukuidun kysyntää että koivukuidun tuontia, joten tuonti on hillinnyt kotimaisen
kuidun kysynnän kasvua, mutta tutkimuksen mukaan myös vaikuttanut hintatasoon Suomessa.
Tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 1986-98.
Tutkija Tapio Tilli PTT:stä huomauttaa, että kotimaisen
kuidun hinnan nousu ei kuitenkaan siirrä kysyntää tuontipuuhun. Tutkimuksen mukaan hinnat
eivät selittäneet puun tuontimäärien muutoksia 1990-luvun alkuun mennessä, mutta
tuonnin vapautuminen ja puumarkkinoiden ohjailun väheneminen ovat muuttaneet tilannetta.
Valion uusiutuneet kotisivut on avattu. Avausaukeamaa hallinneet
maitotölkit ovat poistuneet, ja aloitussivulta pääsee nyt suoraan sisältöasioihin.
Ajankohtaisimmat aiheet pyörivät heti etusivulla omassa ikkunassaan. Tuorein uutinen
kertoo, että Meijerimuseo Nummi-Pusulan Saukkolassa on jälleen avoinna elokuun loppuun
asti viitenä päivänä viikossa.
Valion kotisivun osoite on www.valio.fi.
LYHYESTI