1.9.2000
Kotieläinjalostus ja maaseutukeskukset rakentavat yhteistä osakeyhtiötä maaseutuneuvontaan. Tavoitteena on käynnistää yhteinen osakeyhtiö viimeistään vuoden 2002 alussa. Hankkeessa on mukana myös kummankin osaltaan omistaman Maatalouden Laskentakeksuksen toimintoja.
Uuteen yhtiöön tulee niitä toimintoja, joita osapuolilla on nytkin. Maaseutukeskusten Liiton toiminnanjohtajan Jouko Setälän mukaan yhtiöön siirretään toimintoja mahdollisimman paljon, mitä, sitä kokonaisuutta neuvontajärjestössä nyt perataan. Yhtiöön siirtyvistä asioista mainitaan muiden muassa koulutus, atk:hon liittyvä kehitys, tuotekehitys ja välitystoiminta.
SKJO-FABAn ja MKL:n hallitukset ovat pitäneet pitkään yhteispalaverreja, ja synergiaetuja on Setälän mukaan löytynyt. Yksi neuvonnan tuotekehitykseen liittyvistä syistä on, että tilojen toimintaympäristö on muuttunut, ja osaamisvaatimus kasvaa: neuvonnan ja palvelujen on oltava hyvin pitkälle kehittyneitä. Neuvonnan organisaatiossa ei ole tarkkoja muutosaikeita, mutta toimintojaan se tehostaa muutoksiin vastaaviksi.
"Siinä on takana hyvin vahvasti asiakkaan, palveluja käyttävän viljelijän etu, ja kehitykseen vaikuttaa pitkälti laatujärjestelmäajattelu", sanoo Setälä. Ensimmäisiä tavoitteita on yhteisestä osaamisesta saatavat synergiaedut, myös kokonaisuuksia voidaan yhdessä hahmotella entistä laajemmin.
Tulevan yhtiön nimestä ei ole vielä Setälän mukaan keskusteltu, ei myöskään hankkeen henkilökuntavaikutuksista. Valion tuotekehitysjohtaja Rauno Hiltunen:
Arlan jogurttien poistuminen ei paljon tunnu
Arla Foodsin jogurtit häipyvät Suomen, Norjan ja Baltian markkinoilta vuoden 2001 alussa.
Euroopan suurin, 19 miljardin markan liikevaihdon meijeriyritys Arla Foods ilmoittaa vetäytymisen syiksi kruunun vahvistumisen, kovat rahtikulut ja voimakkaan kilpailun, kate siis jäi pieneksi. Lisäksi Arla Foods kertoo keskittyvänsä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin kuten juustoihin ja valmisruokiin.
Tuotekehitysjohtaja Rauno Hiltunen Valion kotimaan myynnistä ja markkinoinnista pitää Arlan jogurttien poistumisen vaikutuksia Suomen markkinoilla vähäisinä: niiden osuus on pieni, jogurttimarkkinoita meillä hallitsevat aivan toiset yritykset.
"Ehkä jogurttien raju hintakilpailu vähän rauhoittuu, toisaalta voi ilmaantua uusia kilpailijoita. Sekä koti- että ulkomaisia kilpailijoita on aika paljon, ja kilpailu jatkuu kovana Arlan vetäytymisen jälkeenkin. Arlalla ei ollut edes sellaisia tuotteita, joita meidän markkinoillemme ei jäisi. Mutta vaikutukset nähdään myöhemmin ajan kuluessa", Hiltunen sanoo.
Arla Foodsin ratkaisu kertonee Hiltusen mukaan eritoten tuonnin kannattavuudesta. Mitä lähempänä tuote on perusmaitoa, sitä vaikeampi sitä on tuoda, jo pelkät rahtikustannukset jogurtissa nousevat merkittäviksi. Litra jogurttia sisältää lähestulkoon litran maitoa.
Jogurtin kulutus Suomessa oli 16,2 litraa henkeä kohti viime vuonna, joten tuoteryhmänä se on samaa luokkaa kuin juotavat piimät.
| Atria teki hyvän tuloksen Atria Oyj ei toimitusjohtajansa Seppo Paatelaisen mukaan pysty alkuvuoden tuloksellaan paljon leuhkimaan, mutta vuosi 2000 onkin eräänlainen välivuosi, kun taas vuodelta 2001 odotetaan jo paljon. Vuosi 2000 on Atrialle välivuosi varsinkin logistisesti. Lokakuussa alkuun mennessä valmistuu ja marraskuussa vihitään käyttöön koko alalla ainutlaatuinen logistiikkakeskus. Se automatisoi tilausten vastaanottoa, toimituksia ja keräilyä 125000 laatikon valmistevarastoon, mistä robotit keräävät toimitukset lavoille trukin haarukoiden ulottuville: tehtaan sisällä kaikki kulkee ilman trukkeja. Investointi rasittaa tämän vuoden tulosta, mutta alentaa jatkossa lähettämökustannuksia ja parantaa palvelua tilaajille. Automatisoinnin etua lisää mm. se, että kauppa on siirtynyt viiden päivän tilausjärjestelmään entisen kolmen päivän sijasta. Logistiikkakeskus poistaa 200 henkilön työn. Logistiikkakeskuksesta kertynee noin 35 miljoonan markan säästöt pääomakulujen jälkeen. |
|
|
|
Atria Oyj:n koko konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 1752,8 miljoonaa markkaa,
12,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Tulos ennen veroja oli 18,8
miljoonaa, viime vuonna 10,7 miljoonaa markkaa. Paatelainen arvioi tämän vuoden liikevaihdoksi kertyvän noin 3,5 miljardia markkaa. Kaikki tulee puhtaasti toiminnasta, sillä mitään satunnaiseriä ei ole tiedossa. Jos riskejä on mainittava, Paatelainen listaa logistiikan ja mahdollisesti raaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden hinnasta hän sanoo, että se on alan ilmiö, johon yrityksen on sopeuduttava. Kuitenkin tavoitteet ovat olleet eri tasoa kuin tulos, myös eräät aikataululliset tavoitteet. Sianlihan tuotanto Suomessa laski ja pudotti käsittelymääriä, samoin siipikarjanlihan kulutuksen kasvu pysähtyi heti vuoden alussa, mitkä tekijät hidastivat Atriankin myyntiä. Tytäryhtiöiden painoarvo kasvaa Atrian tytäryhtiöiden merkitys konsernin tulokseen on Paatelaisen mukaan lisääntymässä. Lithells Ruotsissa tekee tänä vuonna 15 prosenttia viimevuotista paremman tuloksen, hyvässä vedossa on myös forssalainen Liha ja Säilyke, jossa parhaillaan tehdään investointeja päätuotteiden aseman vahvistamiseksi. Sibylla-tuotemerkin kuva on kaikkien tutkimusten mukaan tosi hyvä, eikä Sibyllan imagon edellyttämää hintaa vielä toistaiseksi ole saatu markkinoilta. Ensi vuoden alussa Atria irrottaa Atria Mealin omaksi yhtiökseen. Sen tuotteita ovat Buffet-valmisruoat, joita alkuvuonna on tehty tunnetuiksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Atria aloitti HK Ruokatalon toimittamien nautojen teurastuksen Kauhajoen teurastamossaan toukokuussa. Sekä HK Ruokatalon toimitusjohtaja Simo Palokangas että Paatelainen sanovat toiminnan sujuvan ongelmitta. Teuraiden leikkaus saadaan yhteisesti asetetulle tasolle vuoden 2001 keväällä. |
||
Lamavuosien rajut irtisanomiset eivät ole päästäneet helpolla niitäkään, joille on jäänyt työpalli alle. Tohtori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta varoittaa, että niissä yrityksissä, joissa on saneerattu rajusti, psykososiaalisten seurauksien riski on kaksinkertainen muihin yrityksiin verrattuna. Lisääntyvät sairastumiset voivat heikentää yrityksen kilpailukykyä.
1990-luvulla kaikista henkilöstösäästöistä työntekijöiden psykososiaalisten sairastumisten seuraukset ovat syöneet noin 15 prosenttia, mutta Vahteran mukaan miinusta on laskettava myös palvelujen laadullisessa tasossa.
Vahtera puhui Työhyvinvoinnin suunta 2001 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtumalla vedettiin tuhatkunta työelämän terveystekijöihin jollakin tavalla yhteydessä olevaa ihmistä saamaan virikkeitä henkilöstöriskien hallintaan. Seuraava vastaava tapahtuma on vuoden kuluttua.
Vahteran kuvaamat ilmiöt näyttävät osin vastakkaisilta niihin tavoitteisiin nähden, joihin tehostamisella on pyritty. Yhä useampi työntekijä on ajautunut siihen joukkoon, jota sairastumisen riskit uhkaavat, ja työelämän rakenteelliset ongelmat lisäävät etenkin niiden työntekijöiden työkyvyttömyyden uhkaa, joilla ennestäänkin on huono terveys ja suuri kuolleisuus.
Toisenlaisistakin työelämän ilmiöistä raportoitiin. Voimakkaasti kasvaneen ja kansainvälistyneen Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoi, että vain innostuneen työilmapiirin vallitessa on mahdollisuudet huippusuorituksiin, ja että yrityskulttuuriin on syytä kiinnittää huomiota. Alahuhdan mukaan luovuuteen kannustava johtamiskulttuuri perustuu rehellisyyteen, luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen.
Johtamistaidon opistosta tutkimusjohtaja Pauli Juuti tosin muistutti, että nykyiset organisaatiot ovat hämmästyttävän kyvykkäitä torjumaan itseensä kohdistuvia muutospaineita, ja joustavuuden puute lisää pahointointia.
Juuti on kehittänyt pelkistämistä ja tehokkuutta kuvaavan termin McYhteiskunta, joka nykyisen kehityksen jatkuessa vaaniin nurkan takana. Hän vaati humaanisuutta, inhimillisyyttä, joka mahdollistaa muunkin kuin sen, että ihmisille on yksi mitta, johon kaikki sovitetaan.
Jotkut ovat väittäneet, että suomalaiset ajavat itsensä piippuun jonkin lutherilaisen työmoraalin vuoksi. Arkkipiispa Jukka Paarma oikoi näitä käsityksiä. Hän muistutti, että Luther oli kohtuun ihminen, jonka mielestä ahkeruuteen taipuvaisia ihmisiä (arkkipiispan mukaan tarkoittaa nykyisin työnarkomaaneja) tulee suojella sekä heiltä itseltään että muita, ja että elämään kuuluvat myös lepo ja leikki.
Kirkon piirissä on koottu käsitteitä hyvästä työstä. Niiden arkisimmat osat sisältävät, että hyvä työ antaa mahdollisuuden täyttää kutsumustaan, ei kuormita kohtuuttomasti luomakuntaa, tarjoaa kunnollisen toimeentulon ja työskentelyolosuhteet, antaa mahdollisuuden vaikuttaa tyn toteutukseen ja rytmiin. Lisäksi hyvä työ muun muassa edellyttää jäseniään arvostavaa työyhteisöä tai verkostoa.
- Viikon verkkovihje
- Saha- ja levyteollisuuden menekinedistämisorganisaatio Puuinfo kertoo verkkosivuillaan puurakentamisen mahdollisuuksista.
- Syyskuun tapahtumat Vuosikalenterin syyskuun osuudessa.
- Maatilan Pellervon ja Osuustoiminta-lehden syyskuun numerot
ilmestyvät 7. syyskuuta.
Osuustoiminta-lehti julkaisee Pellervon Vuosikirja-numeron, joka sisältää
analyyttisen katsauksen osuustoimintayritysten tilaan.
Maatilan Pellervossa korostuvat tällä kerralla kotieläintalous ja
luomuviljely.