Viikko-Pellervo


	15. \| 8. \| 2003

Teemu Pakarinen, Markku Nummi

Uusia jäseniä Pellervoon
Pellervo-Seuran johtokunta hyväksyi kokouksessaan 14.8.2003 kaksi uutta jäsentä: Pyhäselän Paikallisosuuspankin ja Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry:n.
Osuustoiminnan Kehittäjien jäsenyys on periaatteellisesti siinä mielessä merkittävä, että Pellervo saa ensi kerran jäsenen uusosuustoiminnan piiristä. Osuustoiminnan Kehittäjät on ns. ryhmäjäsen eli se edustaa Pellervon toiminnassa 1990-luvulla kasvanutta pienosuustoiminnan sektoria.

Osuustoiminnasta
kansainväliset seminaarit
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli järjestää seminaarin Helsingissä ja työpajan Mikkelissä, joissa kummassakin on osuustoiminnan kansainväliset huippuosaajat.
Helsingissä 5. syyskuuta 2003 olevan seminaarin aiheena on Osuustoiminta - mallia maailmalta?
Työpaja Mikkelissä seuraavana päivänä 6.9.2003 keskittyy aiheeseen Miten osuustoiminnallisen yritysmallin saisi kukoistamaan?

Atria paransi viime vuodesta
Atria-konserni paransi hieman tulostaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Konsernin tulos ennen satunnaiseriä nousi 7,9 miljoonaan euroon viime vuoden 7,4 miljoonasta. Tulosta toivat Ruotsin liiketoiminnat ja kotimainen jalosteteollisuus.
   Liikevaihtoaan Atria lisäsi 13,6 prosenttia. Kasvu johtui pääasiassa ruotsalaisen Samfood AB:n liittämisestä Lithells-konserniin.
Lithellsin ja Samfoodin toimitusjohtaja Matti Karppinen kertoo, että Samfoodin liiketoiminta Ruotsissa aiotaan yhdistää Lithellsiin. Samfoodia on viime syksyisen omistusmuutoksen jälkeen sopeutettu Atrian omistukseen ja maaliskuulta lähtien yritys onkin alkanut tuottaa. Karppinen kertoo, että tuotemerkkejä on karsittu, toimintaa keskitetty, yt-neuvotteluja on meneillään.
   Atria Yhtymän Ruotsin liiketoiminta ja kotimaan jalostetuotanto paransivat tulostaan, kun taas Suomen teurastustoiminnan tulos heikkeni edelleen. Teurastamoteollisuutta painoi eniten sian erittäin alhainen hinta, mikä johtuu suuresta ylituotannosta maailmalla. Sikasuhdanteen odotetaan kuitenkin paranevan ensi vuonna. Atrian lihanhankinta kasvoi kaikkiaan 7,5 prosenttiyksikköä tammi-kesäkuussa.
   Atrian markkinajohtajan asema vahvistui leivänpäällysteiden myynnissä vahvistui edelleen ja siipikarjan sekä kuluttajapakatun lihan markkinat kehittyivät myönteisesti. Kylmä alkukesä hiljensi hieman grillauskautta, mutta kokonaisuudessaan Atrian kesäsesonki onnistui hyvin.
   Liha ja Säilyke Oy:n valmistamat Forssan-merkillä myytävät salaatit ja leivänpäällystuotteet ovat pärjänneet myynnillisesti hyvin. Yhtiö on supistanut valikoimaansa ja keskittynyt vahvoihin tuoteryhmiin. Liikevaihto kasvoi vertailuajankohtana 2,8 prosenttia.
   Atrian Ruotsissa toimiva Lithells-konserni koostuu tällä hetkellä lihavalmisteita ja valmisruokaa tekevistä Atria Lithells AB:sta ja Samfood AB:sta, pikaruokakauppaa tekevästä Atria Consept AB:sta ja lähitukkuri Svensk Snabbmat AB:sta. Vuonna 2002 ostettu tappiollinen Samfood saatiin toisen vuosineljänneksen aikana kääntymään kannattavaksi. Samaan aikaan Lithellsin lihavalmisteiden markkinaosuus Ruotsissa nousi noin neljännekseen.
   Koko konsernin tulokseen vaikuttaa merkittävästi teurastamotoiminta, mikä puolivuotiskatsauksen mukaan "jää voimakkaasti riippumaan teurastamoteollisuudessa tapahtuvista suurista muutoksista".
   Parhaillaan Atria valmistautuu Baltian ja Venäjän markkinoille. Kesällä ostettu liettualainen UAB Saltuva on juuri aloittanut lihavalmistetehtaan rakentamisen Vilnaan. Atria tutkii myös maaperää liiketoiminnan aloittamiseen Venäjän läntisessä osassa, hanketta vetää HK Ruokatalosta Atrialle siirtynyt Ilkka Häyhä.
   Atrian toimitusjohtaja Seppo Paatelainen totesi osavuosikatsauksen lehdistötilaisuudessa Helsingissä, että Venäjän markkinoille meno edellyttää kulttuurisyistä venäläistä yhteistyökumppania. Aikatavoitetta hankkeelle ei ole.
   Liettuassa Paatelainen arvioi jouduttavan lisäinvestointeihin rakenteilla olevan tehtaan valmistumisen jälkeen. Maassa ei ole vielä valmisruokien tuottajaa, mutta niiden kysyntä on lisääntymässä.

Pellervo: EU:n uuden maatalouspolitiikan uhkana
kotimaisen raaka-aineen riittävyys
Pellervo-Seuran johtokunta ilmaisee huolensa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen heijastuksista kotimaisen raaka-aineen riittävyyteen elintarviketeollisuudelle.
Johtokunnan torstaina Rovaniemellä antamassa kannanotossa sanotaan muun muassa: "Mikäli EU:n uuden maatalouspolitiikan myötä maatilojen tuotannon kannattavuus huononee, niin hyvälaatuisten ja turvallisten kotimaisten raaka-aineiden tuotanto laskee alle kysynnän. Maatiloilla tehdyt investoinnit menevät hukkaan. Kun kotimaisten raaka-aineiden saatavuus heikkenee, elintarviketeollisuus joutuu yhä enemmän turvautumaan tuontiin. Lisääntyvän tuonnin myötä elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden varmistaminen olisi haasteellisempaa. Myös koko elintarvikeketjun läpinäkyvyys kärsisi ja huoltovarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa olisi vaikeampaa."

Pellervon seminaarissa puhunut Esa Härmälä:
Pohjoisen maaseutua ei saa unohtaa
Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä muistutti pohjoisen Suomen maaseudun elinvoiman turvaamisesta puhuessaan Pellervon iltapäiväseminaarissa perjantaina Rovaniemellä. Avaintekijöitä ovat hänestä nimenomaan peruspalveluiden ja maa- ja metsätalouden kannattavuus.
   Aluepoliittisen otteen höltyminen on Härmälän mukaan koetellut erityisen kovin pohjoisen Suomen maaseutua ja tilannetta on pyrittävä nopeasti vakaannuttamaan ja parantamaan.
   Kunnilta Härmälä odottaa nykyistä enemmän ennakkoluulottomuutta kehittää kuntien välistä yhteistyötä ja kuntaliitoksia. "Ilman peruspalvelujen turvaamista joutuu ikääntyneempikin, jo työelämän jättänyt väestö siirtymään suurempiin keskuksiin. Tämä tuskin olisi kenenkään etujen mukaista."
   "Maa- ja metsätalouden kannattavuuden turvaaminen on keskeinen väline pohjoisen maaseudun aseman parantamisessa", Härmälä sanoi.
   "Maatalouden tukijärjestelmä on saatava vakaalle pohjalle koko maassa, koska vain siten pystytään harjoittamaan oikeudenmukaista ja tasapainoista maatalouden sisäistä aluepolitiikkaa. Metsätaloudessa suurin uhka kannattavuudelle on kuitupuun heikko hintataso. Kuitupuun hinnan lasku edelleen toisi niin kutsutun nollarajan takaisin Pohjois-Suomen metsiin - rajan, jonka takaa puuta ei enää kannattaisi korjata eikä metsiin panostaa. Tämä on pystyttävä välttämään."
   Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen Härmälä edellyttää nopeasti toteuttavan hallitusohjelmassa mainitut yrittämisen edellytyksiä parantavat toimet. "Alkutuotannon yhteydessä toimivaa yritystoimintaa ei tule sortaa jättämällä se pienyrityksille suunnitellun arvonlisäverohelpotuksen ulkopuolelle. Kaikille yrityksille on annettava samanlaiset mahdollisuudet kehittyä", Härmälä sanoi ja totesi, että pohjoisella maaseudulla on paljon uutta yritystoimintaa, erityisesti lisääntyvä matkailu tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia.-MN

Järvi-Suomen Portti painui miinukselle
Järvi-Suomen Portin ensimmäinen vuosipuolisko ei sujunut odotusten mukaan, vaan tulos painui tappiolliseksi. Sopeuttamisohjelma tuloksen parantamiseksi on jo aloitettu, ja siihen kuuluvat yt-neuvottelut toimihenkilöiden kanssa. Ne saattavat johtaa lomautuksiin.
   Järvi-Suomen Portti laskee, että sopeuttamisohjelmalla saavutetaan loppuvuoden aikana 1,5 miljoonan euron säästöt. Koko vuoden tuloksen uskotaan näin jäävän lievästi voitolliseksi.
   Heikentynyttä tulosta selittää osaltaan uuden ruokatehtaan käyttöönotto Mikkelissä. Muuttovaiheen aikana tuotantoa on jouduttu pyörittämään osittain kahdessa yksikössä, joten uuden tehtaan tehokkuutta ei ole vielä pystytty täysin hyödyntämään. Tuloksentekokykyä hidastivat myös hintojen aleneminen ja kiristynyt kilpailu. Heinäkuussa grillituotteiden myynti sujui hyvin, ja syyskauden markkinat näyttävät Portin mukaan odotusten mukaisilta.
   Järvi-Suomen Portin lihanhankinta kasvoi vuoden alkupuoliskolla yli kymmenen prosenttia. Erityisesti sikaketjun kehittämistulokset näkyivät; sian hankinta lisääntyi 21 prosenttia. Nautaa ostettiin prosentin verran enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kalkkunan tuotanto lisääntyy loppuvuodesta, kun tuottajille valmistuu uusia hallikasvattamoja.

Agrimarket-ketjun myynti veti
Agrimarketit kasvattivat myyntiään vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttia. Ketjun liikevaihto nousi 397 miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan myös maatalouskauppaa harjoittavat osuuskaupat. Hankkija-Maatalous Oy:n liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 367 miljoonaa euroa.
   Maataloustyökoneiden myynti ylitti Agrimarketien odotukset. Kevättyökoneiden, erityisesti suorakylvökoneiden sekä kasvinsuojeluruiskujen kauppa vilkastui. Heinätyökoneista paalain-käärimet sekä noukinvaunut menivät hyvin kaupaksi, mutta pelkkien käärintälaitteiden ja viljankuivaamoiden myynti laski.
   Traktorikaupassa Agrimarket-ketju onnistui lisäämään markkinaosuuttaan 6,6 prosenttiyksikköä 17,1 prosenttiin. Traktoreiden kokonaismarkkinat kasvoivat tammi-kesäkuussa 300 koneella. Alkuvuoden puimurikauppa oli hieman hiljaisempaa kuin vuotta aikaisemmin.
   Nautarehukauppa oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla selvästi hiljaisempaa kuin vuoden 2002 keväällä. Sen sijaan sika- ja siipikarjarehujen markkinat kasvoivat, kun uudet isot yksiköt siirtyivät täysrehuruokintaan. Kokonaismarkkinat olivat yhtä suuret kuin viime vuonna ja Agrimarketit säilyttivät markkina-asemansa. Lannoitekauppa pysyi viime vuoden tasolla, mutta kalkin myynti laski viidenneksen. Kasvinsuojeluaineiden ja säilöntäaineiden myynti lisääntyi jonkin verran.
   Kylmä talvi vilkastutti polttoöljykauppaa edelliseen vuoteen verrattuna. Voimakkaimmin kasvoi lisäaineistettujen polttoöljyjen ja moottoripolttoöljyn myynti. Puupellettikaupassa Agrimarket-ketju on selvä markkinajohtaja.
   Agrimarket-ketjun viljaostot viljelijöiltä lisääntyivät, mutta vientitulot pienenivät vuoden 2002 alkupuoliskoon verrattuna. Siemenkaupan volyymi laski alkuvuonna, koska myynti keskittyi entistä enemmän syksyyn.
   Rautakaupassa ketjun myynnin kehitys oli selvästi parempi kuin alalla keskimäärin. Alkukesän kylmyys verotti sen sijaan puutarhakauppaa, eivätkä Multasormi-myymälät saavuttaneet niille asetettuja myyntitavoitteita.
   S-Agrinet verkkopalveluun on tähän mennessä tehty 2400 käyttäjäsopimusta. Alkuvuonna verkkopalvelun myyntivalikoima laajeni voiteluaineilla, autokemikaaleilla ja glyfosaateilla.

Lännen Tehtaat nousi plussalle
Lännen Tehtaat arvioi koko vuoden tuloksen nousevan heikosta tyydyttäväksi. Konsernin liikevaihto lähenteli tammi-kesäkuussa 250 miljoonaa euroa, ja vuoden ensimmäisen puoliskon tulos ennen satunnaiseriä oli 3,1 miljoonaa euroa. Tulos on parantunut vuoden vanhetessa, sillä ensimmäiseltä neljännekseltä Lännen Tehtaat kirjasi yli miljoonan euron tappion.
   Maatalousryhmään viime marraskuussa liitetyt Suomen Rehu ja Avena Nordic Grain kasvattivat koko konsertin liikevaihdon yli kaksinkertaiseksi. Maatalousryhmän liikevoitto oli kolme miljoonaa euroa, ja Lännen Tehtaat pitää tulosta ennakoituna. Rehuliiketoiminnan myynti säilyi edellisen vuoden lukemissa, mutta liikevaihto jäi suunniteltua pienemmäksi. Rehutoimialan kannattavuus parani alkuvuodesta, kun toimintaa vakiinnutettiin ja kiinteitä kuluja karsittiin yrityskaupan jälkeen. Myös viljakaupan kannattavuus koheni.
   Elintarvikeryhmän liikevaihto oli 56,4 miljoonaa euroa, missä on vähennystä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kaksi miljoonaa euroa. Liikevoittoa karttui kolme miljoonaa euroa. Apetit-ryhmän kotimaan myynti säilyi entisellään, pakastepizzojen ja kalajalosteiden myynti kasvoi. Sokerin myynti jäi hieman viime vuodesta marjasadon myöhästymisen takia. Ryhmän kannattavuus oli viimevuotista parempi, vaikka kotimaan myynnissä jäätiin jälkeen vertailuajankohdasta. Kannattavuutta paransi luopuminen tappiollisesta puolalaisesta tytäryhtiöstä Lannen Polskasta.
   Machinium-ryhmä jäi tavoitteesta pääasiassa Ruotsin toimintojen heikon tuloksen takia. Ryhmän tulos vuoden ensimmäiseltä puoliskolta oli 1,4 miljoonaa euroa miinuksella.

HK Ruokatalo kasvatti myyntiään
HK Ruokatalo lisäsi myyntiään tammi-kesäkuussa. Myynti kasvoi yli viisi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kuuden kuukauden tulos ennen satunnaiseriä oli 8,1 miljoonaa euroa, kun konserni vuosi sitten ylsi 10,1 miljoonaan euroon.
   HK Ruokatalo -konsernin liikevaihto nousi 310,2 miljoonaan euroon, mikä on kolme miljoonaa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Myyntiä kasvatti onnistunut kesäsesonki. HK Ruokatalo pystyi lisäämään grillattavien lihojen toimituksia, ja kylmästä alkukesästä huolimatta myös grillimakkaroiden myynti nousi viime vuoden lukemiin. Hyvää myyntitulosta heikensi kuitenkin kireä kilpailu, ja hinnoittelupaineet olivat edellisvuotta kovemmat. Se heijastui myös tulokseen.
   Sikasyklin matalasuhdanne jatkui koko EU:ssa vuoden toisella neljänneksellä, ja katteita pienensi myös euron vahvistuminen dollariin nähden. Sikamarkkinoiden tilanne tuntui myös Baltiassa. Siellä hintoja painoi lisäksi vientituilla vauhditettu vienti Puolasta Baltiaan. HK Ruokatalon Baltian toiminnan liikevaihto supistui 2,4 prosenttia vajaaseen 52 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Baltian liiketoiminnan tulos ennen satunnaiseriä oli 1,5 miljoonaa euroa.
   Konsernin tuloksessa näkyivät alkuvuonna tehdyt yrityskaupat. Mellilässä toimiva Koiviston Teurastamo Oy liitettiin konserniin tammikuun lopussa ja helmikuussa HK Ruokatalo nosti omistuksensa Loimaalla sijaitsevasta Helanderin Teurastamo Oy:ssä 85 prosentista sataan. Toukokuussa konserni lisäsi omistustaan Outokummussa nautaa teurastavasta Pouttu Foods Oy:stä 50:stä 90 prosenttiin.
   Yrityskauppojen vuoksi HK Ruokatalon korollisten velkojen määrä lisääntyi 8,2 miljoonalla kaikkiaan 141,9 miljoonaan euroon.
   Helteet vauhdittivat lihatuotteiden menekkiä vielä katsauskauden jälkeen, ja konsernin myynti ylitti heinäkuussa viime vuoden tason. HK Ruokatalo ennakoi myyntivolyymin kasvavan vielä vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kannattavuuden arvellaan jäävän pienemmäksi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sen sijaan vuoden viimeisestä neljänneksestä odotetaan parempaa kuin vuonna 2002.
   HK Ruokatalo uskoo kansantalouden kasvun rakentuvan loppuvuonna paljolti kotimaisen kulutuskysynnän varaan. Se on havaittavissa myös lihatuotteissa, mikä luo pohjaa konsernin vakaalle kehitykselle. Raaka-aineiden hinnat maailmanmarkkinoilla saattavat eräiden arvioiden mukaan kääntyä nousuun vuoden lopulla. Euron korkea kurssi rasittaa edelleen vientiä euro-alueen ulkopuolelle.-TP
Rytmihäiriöaikaa, kuvaa Palokangas
HK Ruokatalon toimitusjohtaja Simo Palokangas kuvasi 11. elokuuta, että lihateollisuudessa eletään eräänlaista rytmihäiriöaikaa ja sen takia tulokehityskäyrään syntyy tämän hetken kohdalle kuoppa.
   Heti puolivuotiskauden jälkeen heinäkuussa tapahtui Palokankaan mukaan myynti kasvoi merkittävästi.
   Häiriöitä tietävät sikasyklin hintaseuraukset ja euron vahva asema dollariin ja jeniin nähden. Kotimaassa helteet söivät hieman grillausintoa, mutta HK Ruokatalo sai hieman lisää markkinoita grillituotteissa ja pääsi terävimmän kilpailijan kanssa tasoihin.
   HK Ruokatalo on ryhtynyt sopeuttamistoimiin markkinatilanteen takia Baltian yksikössä, kotimaassakin yritysrakennetta on hiottu ja se on toimitusjohtajan mukaan nyt yksi parhaista.
   Virosta, Latviasta ja Liettuasta HK Ruokatalo on jatkanut Puolaan, missä se omistaa maan suurimmasta liha-alan yrityksestä Sokolowista reilun 11 prosentin osuuden. Tukevaa nousua sekä arvoihin että markkinoihin uskotaan syntyvän kun jäsenkandidaatit 1. toukokuuta tulevat mukaan unioniin.
Lihafirmoja myynnissä
Elintarviketeollisuus Euroopassa on Palokankaan mukaan polarisoitumassa: isot isonevat, pienet erikoistuvat, siltä väliltä olevat yritykset ovat vaikeuksissa.
   Liha-alan eurooppalaisia yrityksiä on nyt kaupan ja HK Ruokatalollekin on tarjottu pariakymmentä tämän vuoden aikana.
   HK Ruokatalo tavoittelee entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupan kanssa, haluaa kuitenkin pitää omat tuotemerkit lisääntyvien kaupan omien tuotemerkkien seurassa ja tarkentaa kuluttajatietämystään entistä pidemmälle.
   Myös tuotteiden valmistuttaminen lisääntyy. HK Ruokatalo haki esimerkiksi pitsan valmistajaa ja teki sopimuksen Moilas Oy:n kanssa, joka yhteistyön ansiosta pystyi laajentumaan gluteenittomien tuotteiden markkinoilla.
   Muutoksen tuulet ovat pyyhkäisseet myös 40 vuotta vanhaa ja lenkkimarkkinoista puolta hallitsevaa Sinistä Lenkkiä, josta on tullut kevyt ja juustovaihtoehto. Vuodenajatkaan eivät heiluttele Sinisen Lenkin asemaa, sillä se on yleinen raaka-aine makkararuokiin. Lenkin brandin syntyaikaan HK:lla oli myös punainen lenkki. Sinisen Lenkin kunniaksi HK Ruokatalo teetti kirjan ja julisti 15. elokuuta kansalliseksi lenkkipäiväksi. MN

A-Tuottajien hallitukselle
uudet puheenjohtajat
A-Tuottajat Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Timo Komulainen Nurmeksesta ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Ilkka Yliluoma Ylistarosta. Komulainen toimii myös Lihakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Yliluoma on Itikka Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Valio Feta -mainos oli kesän paras
Valio Feta -mainos valittiin MTV3-kanavan parhaaksi mainokseksi kesä-heinäkuussa. Raadin mielestä mainos on hauskalla analogialla toimiva, yksinkertainen ja hienosti kiteytetty. Lisäksi se viestii selkeästi tuoteuutuudesta ja Valion peruslupauksesta "Hyvää alusta alkaen".
   Valion brändipäällikkö Taina Lampela-Helin sanoo, että mainoksessa kiteytyy monta tärkeää valiolaista asiaa ja arvoa, jotka myös suomalaiset kuluttajat tuntevat omakseen. Haastatelluista 86 prosenttia piti erittäin tai jonkin verran Valio Feta -mainoksesta.
   Kesä on salaattijuustojen sesonkiaikaa. Fetan markkinat kehittyivät voimakkaasti myös tänä vuonna ja myyntivolyymi kasvoi yli 16 prosenttia. Parannetun Valio Feta kuutio HYLA -juuston myynti kasvoi runsaat 20 prosenttia.
   MTV3-kanavalla ensiesitettiin kesä-heinäkuussa 420 mainosta, joista raati valitsi Feta-mainoksen parhaaksi.

Valio tukee Koulutielle-kampanjaa
Valio on toista kertaa mukana Hyvä Alku Koulutielle -kampanjassa, jolla Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukee koulunsa aloittavia lapsia ja heidän vanhempiaan. Yhteistyö istuu Valion sponsorointipolitiikkaan, jossa lähivuosina pyritään keskittymään erityisesti lapsiin ja nuoriin.
MLL:n kampanjan perusviesti on: Koulu alkaa - lapsuus, leikki ja vanhemmuus jatkuvat. Ensiluokkalaiset saavat koulunaloituslahjana harrastepussin, johon voi laittaa urheiluvarusteet tai muut pienelle koululaiselle tärkeät tavarat. Pussi sisältää mm. heijastimen ja turva-aiheisen tehtävävihkosen, oppaan vanhemmille sekä Lapselle-lehden, jossa on tarjoushintakuponki Valio Aamupalasta. Tarjous on voimassa MLL:n toisen yhteistyökumppanin S-ryhmän liikkeissä.
S-ryhmän kaupoissa Valion tuote-esittelijät kertovat vinkkejä terveellisistä välipaloista. Esittelyjen yhteydessä jaetaan Valion Kodin ruokavuosi -myymäläesitettä, jossa on Valion tuotteista valmistettuja välipaloja sekä helppoja arkiruokaohjeita. Sama esite jaetaan ensiluokkalaisten vanhemmille koulujen vanhempainilloissa.

Pellervo-Insituutissa uusia nimiä
MMM Kari Huhtala (40) on aloittanut Pellervo-Instituutin toimitusjohtajana 15. elokuuta 2003. Toimitusjohtaja Kari Huhtalan lisäksi Pellervo-Instituutissa on tehty muitakin nimityksiä. Kauppateknikko Leena Vesa (50) on aloittanut taloussihteerin määräaikaisessa tehtävässä. Hän hoitaa Pellervo-Instituutin talous- ja toimistosihteerin tehtäviä. Yhteystiedot: puh. 020 413 2574 tai 040 562 8873 ja sähköposti leena.vesa@mtk.fi. Päivi Tiittanen (28) on aloittanut Pellervo-Instituutin uutena kurssisihteerinä. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja amk. Yhteystiedot: puh. 020 2413 2571 ja sähköposti paivi.tiittanen@mtk.fi.
Kari Huhtala	Leena Vesa	Päivi Tiittanen

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset