text2.gif (876 bytes) 21 | 09 | 2001  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)

Yritysten kansainvälinen yhteistyö lisääntynee
Osuustoiminnan tärkeät verkot 
paljolti myös kansainvälisiä

Pellervo-Seura seuraa osuustoiminnan kansainvälistä tilaa ja antaa oman panoksensa kansainväliseen kehitykseen muun muassa monien organisaatioiden jäsenyyksiensä kautta. Pellervo on esimerkiksi Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n, COPA/COGECA:n, CEA:n ja IFAP´n jäsen. Viime aikoina seura on saanut esitellä kiinnostusta herättänyttä Omistajaohjaus ja valvonta osuuskunnissa -raporttiaan kansainvälisillä areenoilla.
   Syyskuussa Pellervon edustajat olivat Pohjoismaisen talonpoikaisliiton NBC:n kokouksessa Tukholmassa. Miten nimenomaan osuustoiminta on esillä NBC:ssä? Vastaajana Pellervon toimitusjohtaja Samuli Skurnik.
   Onko osuustoiminta NBC:ssä Pellervo-vetoista?
   "Jos nyt ei aivan koko osuustoiminta niin ehkä jossain määrin omistajaohjauskysymykset ovat. Syy on varmaan se, että me paneuduimme näihin omistajaohjauskysymyksiin viime vuoden aikana ja ilmeisesti aivan ensimmäisten joukossa eurooppalaisenkin osuustoiminnan piirissä. 
   Oma vaikutuksensa saattaa olla myös sillä, että olemme satsanneet veljesjärjestöjämme enemmän osuustoiminnan periaatteelliseen ja tieteelliseen puoleen (mm. kansainvälinen seminaari kesällä 1999 Helsingissä)."
   Mitkä osuustoiminta-asiat olivat esillä nyt Tukholmassa?
   "Omistajaohjauskysymykset jo todettiin. Sen lisäksi puhuttiin paljon osuustoiminnan roolista ruokaketjun laatu- ja yhteistyökysymyksissä."
   Jääkö osuustoiminta NBC:ssä tuottaja-asioiden ja muiden varjoon?
   "Kyllä näissä tuottajien kansainvälisissä osuustoimintajärjestöissä on kautta linjan jonkinmoinen ongelma saada pysymään oikea tasapaino maatalouspoliittisten ja osuustoiminnallisten asioiden välillä. Hyvin helpolla osuustoiminta-asiat tahtovat jäädä vähän lapsipuolen asemaan."
   Mikä on pohjoismaisen osuustoiminnan yhteistyön tila?
   "Vaihteleva. Järjestötasolla meillä on hyvät yhteydet moniakin eri väyliä myöten. Esimerkiksi minä tapaan omat pohjoismaiset kolleegani säännöllisesti ja aivan asiasta tehden ainakin kaksi kertaa vuodessa.
   Yritystasolla yhteistyökuvioita on (esim. Ruotsin LRF:n mukanaolo omistajana HK Ruokatalossa ja sen hallituksessa), mutta tältä osin uskon, että olemme nähneet vain alkua. Monet pohjoismaiset ovat sitä suuruusluokkaa, että markkinoiden avautuessa niiden kotimarkkinat ovat jo nyt ja jatkossa entistä selvemmin pohjoismaat ja lähialueet. Tämä edellyttää niiltä uutta asemoitumista ja mm. uusia yhteistyökuvioita."

Kuvio näyttää vahvan jäsenmäärän kasvun
Osuuskuntien jäsenmäärien muutokset 1990-luvun lopulla osoittavat palveluosuuskuntien jäsenmäärän ponnahtaneen selvään nousuun vuosikymmenen alkupuolen notkahduksen jälkeen. Pellervolaisen osuustoiminnan 100-vuotishistoriikki Kansan talous osoittaa samaan aikaan tuottajaosuuskuntien jäsenlukujen pienentyneen (s. 611).
   Jäsenmäärien kehitystä on seurattu vuosittain Osuustoiminta-lehden erikoisnumeroissa Pellervon Vuosikirja.
   Myös Kansan talous -teoksen jäsenien kehityksestä kertova kuvio on päivitetty tuoreilla luvuilla. Yritykset 


Osuuskuntien jäsenmäärät kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Kuviossa jäsenmäärät vuodesta 1902. Katso kuvio isona kuvana tai PowerPoint -tiedostona.

voivat hyödyntää kuviota hallinnon kokouksissa, erilaisissa tapaamisissa tai yleisötilaisuuksissa.

Maailman ainoa tehdaslinja Suomessa
Pellavaeristeellä terveys- ja ympäristövaltteja
Toistaiseksi ainoa pellavaeristettä valmistava tehdas tähtää täysin kotimaiseen raaka-aineeseen ja omakotitalojen eristemarkkinoille aluksi Ruotsissa.
   Kaupallinen neuvos Seppo Koivula maatalousministeriöstä on eristettä tekevän Flaxlin Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja arvioi raaka-aineen kotimaistuvan muutamassa vuodessa. Se kilpailee viljelyalasta viljan kanssa.
   Koivula kritisoi EU:n politiikkaa lyhytjänteisyydestä: se ei ole kyennyt

Muualla maailmassa ei olla vielä näin pitkällä: pellavasta lämpöeristettä valmistava tehdas on aloittanut tuotantonsa Pohjan kunnassa. Kuva Markku Nummi
puuttumaan esimerkiksi pellavaan sen koko prosessin pituudelta, eikä jalostusta ole aikaansaatu.
    Itsekin pellavan viljelijä Esko Eskola Orimattilasta on tehtaan rakennuttaneen Suomen Luonnonkuitu Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Pellavantuottajat Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Pellavantuottajat tekee viljelysopimuksia ja lupaa tuottajalle kuitupellavan korresta markan kilolta, 90 penniä, jos siitä on siemen puitu.
   Pellavaeristettä tehdään rakentamisen standardeihin tarvittavat levykoot, mutta myös puhallusvillaksi ja rivenauhaksi esimerkiksi hirsitaloihin, joissa sitä vanhastaan on ollut.
   Muiden luonnonmukaisten eristeiden ongelmia on valuminen, mutta pellavalevy on tarkasti leikattava ja mittansa pitävä.
   Pellava on hengittävä (ja hygroskooppinen eli kosteutta sietävä) aine ja pystyy sitomaan kosteutta, eikä vaadi mineraalieristeiden tapaan höyrysulkua.  Pellavaeristeeseen lisätään polyesteriä ja homeenestoainetta.
   Autoteollisuus on kiinnostunut luonnonkuiduista. Autojen muoviosia aiotaan korvata kasveista saatavilla kuiduilla. Pellavan vetolujuus on suurempi kuin teräksen.
   Metson rakentamassa Flaxlinin tehtaassa käytetään toistaiseksi muualta Euroopasta ja Kanadasta tuotua pellavaa. Kotimaista tuotantoa lasketaan tarvittavan noin 10 000 hehtaaria.
   Koko jalostusketju tarvitsee vielä noin 11 miljoonaa markkaa maksavan kuiduttamon. Tehdas maksoi 40 miljoonaa. Kuiduttamolle etsitään vielä sijaintipaikkaa, mutta koneistus on jo tiedossa.
   Flaxlinin suurimpia omistajia ovat K.Jokinen Oy ja MTK.

Pellervo-Instituutin viljaseminaari lähestyy
Pellervo-Instituutin viljaseminaari pidetään 30. lokakuuta instituutin tiloissa Revontulentie 4 Espoon Tapiolassa.
  Viljaseminaarin ohjelmaan sisältyy ketjun keskeisten kotimaisten vaikuttajien lisäksi Ruotsin Cerealian Axel Rydinin esitys.

Näin merkitään eurohinta
Eurot otetaan käyttöön vuoden 2002 alusta lähtien. Rahanvaihtojakso kestää helmikuun 2002 loppuun asti.
  Eurohinta voidaan merkitä pelkällä euron merkillä 83,80 €. Se voidaan myös kirjoittaa 83,80 euroa tai 83,80 e. Valuuttakoodi merkitään isoilla kirjaimilla 83,80 EUR. Sentin lyhenne on snt: 83 e 80 snt.

Muuta:
- Pellervo-lehtien palvelukortti eurohinnoin vuodelle 2002 on vahvistettu. Koko tilauspaketti maksaa kestotilauksena 83 e 80 snt.
   Eurohinta voidaan merkitä myös 83,80 €, 83,80 euroa.

- Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkistaa syksyn suhdannekuvansa 11. lokakuuta kello 10 Helsingissä.

- Pellervon Päivä 2002 -seminaari järjestetään 18.4.2002 Helsingissä.

 

 

ViikkoPellervon alkuun