text2.gif (876 bytes)  25 | 10 | 2002  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Markku Nummi

Kauppaneuvos Reijo Lähteenmäki, SOK:
Ruokabrandien voima mitataan nyt
Päivittäistavarakauppa elää silmin nähden kovilla kierroksilla. SOK:ssa päivittäistavarakaupasta vastaava kauppaneuvos Reijo Lähteenmäki sanoo, että siinä, missä muutama vuosi sitten tunnettiin asioiden olevan hallinnassa, koetellaan nyt "livenä", onko kaupan rakenne hyvä, mikä on kotimaisuuden tai bonuksen arvo, ja onko asiakasomistajuudella tai brandilla tarpeeksi voimaa, ja mitkä ovat ne markkinat, joilla todella pelataan.
   Kansainvälisten suurtuotteiden eli brandien osuus Suomessa on vielä vähäinen. Kaupan omat merkit (privat label) ovat ottaneet meillä vasta neljän prosentin osuuden päivittäistavaroissa.
   Lähteenmäki luonnehti kaupan merkkejä ikään kuin tuotekehittelyn varastamiseksi: kauppa tekee brandia lähellä olevan tuotteen, mutta ei mainosta sitä. Kuluttaja ei juuri erota niitä muusta kuin hinnasta.
   Kaupan merkkien määrä kasvaa meilläkin. Englannissa niiden osuus on jo peräti 40 prosenttia, Suomessa vasta neljä, Tanskassa noin 30.
   Odotettua suuremman suosion 
Kallio ja Lähteenmäki
Kauppaneuvos Reijo Lähteenmäki (oikea) piti puhuttavan esityksen Pellervo-Instituutin lihaseminaarissa. Tässä juttukaverina PTT:n tutkimusjohtaja Panu Kallio. Kuvat Markku Nummi
Mäkinen ja Hoelgaard
MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen (vasen) keskusteli entisen EU-kollegansa Lars Hoelgaardin kanssa.
saanut saksalainen halpaketju myy tuotteita jopa 40 prosenttia halvemmalla kuin suomalaiset. Lähteenmäen mukaan se on tullut Suomeen jäädäkseen, ostanut kiinteistöt ja toimii vuoden päästä arviolta 65-70 myymälällä.
   Suomalainen kaupan edustaja toteaa, että hinnat ovat vetäneet saksalaiskauppojen parkkipaikat täyteen, ja kuntien byrokratia suoltaa kaavamuutoksia nopeaan tahtiin.
   Rakennuslupiin oli kajonnut avajaispuheessaan myös Atrian hallituksen puheenjohtaja Reino Penttilä. Penttilän mielestä pitäisi pystyä puuttumaan esimerkiksi isojen kotieläinyksiköiden sijoituspaikkalupiin. Ne kiertävät vuosia hallinnossa, hakija saattaa heittää hankkeen sikseen. Ja kun lupa heltiää, sikala voi tulla keskelle metsää, mutta lanta sieltä on rahdattava keskelle kylää pelloille, jotka ehkä viettävät jokiin tai järviin.
   Lidl on tulossa myös Ruotsiin, mutta ruotsalaisilta jakelukeskuksen lupa ei hellinnytkään hetkessä; suunnitellulta paikalta löytyi muinaismuistoalue. Meillä Lidl tekee toista isoa jakelukeskusta Jyväskylään.
   Lähteenmäki sanoo, että saksalaisketjulle kyllä vastataan. "Me ei lähdetä täältä köpöön. Jos Lidl iskee lujaa, me vastaamme."
   Myös laatu-hintasuhdetta koetellaan. Atrian halllintoneuvoston puheenjohtaja Ahti-Pekka Vornanen kiinnitti huomiota myös luomutuotteisiin, niiden asema ainakin heikkenee, jos vain hinta tulee ratkaisemaan.
   Lähteenmäki tulkitsee, että meillä mahdollisesti on kiinnitetty liikaa huomiota teknologiaan ja järjestelmiin, kriittisesti hän arvioi myös pieneen väestöön nojaavia maakunnallisia markkinoita. Hän peräänkuulutti täsmäjohtamista, tarjonnan alueellista räätälöimistä ja verkottumista, jossa jokainen keskittyy ydinosaamiseensa.
   Teollisuus kansainvälistyy. Noin 200 osuuskaupasta on tultu nykyiseeen 23:een, eikä kehitys siihen pysähdy. Lähteenmäen esittämässä hahmotelmassa Pohjoismaihin syntyy kolme jokseenkin yhtä vahvaa kaupan ryhmittymää, osuustoiminnallisen, K- ja Spar-ryhmittymien kesken.
   Tuoretta keskustelua osuustoiminnallisen kaupan pohjoismaisesta yhteistyöstä viritti Kauppalehti torstain 24. lokakuuta numerossaan. Siinä Coop Nordenin johtaja Roland Svensson selvittää yrityksensä ja suomalaisen SOK:n suhteiden tiivistymistä ja sanoo, että myös suomalainen osuustoiminta joutuu etsimään partnereita.


Paatelainen: Muutoksen tarve ymmärretty Ruotsissa
Atria keskittää Ruotsissa - sata lähtee

Samfoodin oston jälkeen Atria on noussut alallaan suurimmaksi vähittäis- ja suurtaloustuotteita valmistavaksi yritykseksi Pohjoismaissa. Vuonna 2003 Atrian arviolta noin 800 miljoonan euron liikevaihdosta odotetaan Ruotsista tulevan noin 360 miljoonaa euroa.
   Nyt Atria hakee synergiaetuja aikaisemmin omistetun Lithellsin ja kesällä ostetun Samfoodin yhteistyölle. Kuluttajapakatun lihan tuotanto on tarkoitus keskittää Tukholman Årstaan. Fosien tehtaan organisaatiota rationalisoidaan ja asiakas- ja tuoteryhmäorientoitunutta organisaatiota suunnataan kasvattamaan yrityksen kilpailukykyä markkinoilla.
   Toimenpiteiden arvioidaan koskevan nyt vajaata sataa työntekijää niin johdossa kuin myös tuotannossa. Yhteydessä on jo oltu työvoimaviranomaisiin, ammattijärjestöjen kanssa neuvottelut ovat alkamassa.
   Yritysjohto arvioi kustannussäästöjen alkavan vaikuttaa täydellä tehokkuudella vuoden 2003 toisella neljänneksellä. Toimenpiteisiin ryhdytään, jotta varmistettaisiin ostetulle Samfood-toiminnolle myönteinen tuloskehitys.
   Pellervo-Instituutin lihaseminaarissa Atrian toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kertoi, että kritiikkiä irtisanomisista ja yritysjärjestelystä ei ole ollut ruotsalaisissa tiedotusvälineissä ja tulkitsee, että muutoksen tarve Ruotsissa ymmärretään. Samfood on ollut vuosia tappiollinen.

Pääkaupunkiseutu lisää eroa muihin POP-pankkeihin
Suupohjan OP myös Espooseen
Paikallisosuuspankkiryhmän ylivoimaisesti suurin yritys Suupohjan Osuuspankki Kauhajoella on ulottanut konttorinsa pääkaupunkiseudun kaikkiin suurkaupunkeihin. Tuorein konttori on Espoon Tapiolassa Suomen Gallup Groupin vuokratiloissa vesiputous-
talossa.
   Uutta etappia pääkaupunki-
seudulla toimitusjohtaja Leo Korpi-Halkolan mukaan ei nyt ole: pikemminkin toiminta laajentunee pankin toisella kasvuseudulla Torniossa, missä terästeollisuus tukee alueen vetovoimaa. Uusi POP-konttori avautui siellä viime huhtikuussa.

Suupohjan Osuuspankin toimitusjohtaja Leo Korpi-Halkola sanoo asiakaspalvelusta saatujen palkintojen lisänneen hyvin pankin tunnettuutta. Kuva Markku Nummi
   Suupohjan Osuuspankki haki pitkään konttorin paikkaa Espoosta, maan toiseksi suurimmassa ja voimakkaasti kasvavassa kaupungissa kun on useita kasvualueita. Vuosi sitten syksyllä paikka varmistui.
   Ilman Suupohjan konttoreita muidenkin POP-pankkien asiakkaat olisivat ilman omia pankkipalveluja pääkaupunkiseudulla. Alue on kovin kilpailtu, eikä pienillä pankeilla ole varaa Helsingin seudulle. "Meille tämä sopii", sanoo Suupohjan OP:n toimitusjohtaja.
   Suupohjan Osuuspankin tase vuonna 2001 oli noin 350 miljoona euroa, sitä lähinnä olevat paikallisosuuspankit pääsevät reiluun 100 miljoonaan euroon. Korpi-Halkolan mukaan ero muihin on hieman lisääntynyt pankin perustettua pääkaupunkiseudun konttoreita.
   Suupohjan Osuuspankin vakuutuspalvelut turvaavat suuren kansainvälisen GE Financial Insurance GEFIn suomessa toimiva GE Vakuutus, ruotsalainen Robur ja suomalainen Veritas. Sijoituksia ja arvopapereita hoitavat paikallisosuuspankkien valta-osin omistama sijoitusyhtiö Optium sekä kaikkien pankkiryhmien käyttämä Gyllenbergin sijoitusrahastot.
   "Suoranaisia alliansseja ei ole tehty, ja haluammekin olla itsenäisiä, omistuksellinen yhteistyö ei sovi imagoomme", Korpi-Halkola sanoo.  Myöskään suuria yritysasiakkaita ei ole, yrityksiä leimaa perheyrittäjyys.
   Henkilökohtainen palvelu on kauhajokelaispankin juju pääkaupungissa. "Ja nopeus", lisää Tapiolan konttorin johtaja Riitta Mikkola. Esimerkiksi asuntokohteet karkaavat helposti Mikkolan mukaan näillä alueilla, ellei päätöksiä saada nopeasti.
   Korpi-Halkola kuvaa, että Suupohjan OP ei ole "hurahtanut" nettiin, vaikka pankin palvelusivuja atk-lehdissä on kehuttukin. "Kiinteää konttorien verkostoa ei korvata netillä. Me olemme sen oloisia kuin ovat asiakkaammekin." Yritys kuitenkin työskentelee viimeisen päälle myös verkossa ja lupaa vastaukset päivän sisällä.
   Suupohjan Osuuspankki täyttää sata vuotta vuonna 2003. Pankin 100-vuotishistoriikki onkin jo tekeillä.

Uusia kykyjä PTT:een
Kaksi uutta työntekijää on valittu Pellervon taloudelliseen tutkimuslaitokseen Helsinkiin.
  
Kansantalouden tutkimusryhmään on nimitetty ekonomistiksi valt. tiet. lis. Anssi Rantala. Hän on tällä hetkellä virkavapaana Helsingin yliopistosta ja toimii tutkijana Suomen Pankissa. Anssi Rantala aloittaa PTT:ssa maaliskuun alussa 2003.
   PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmään on nimitetty tutkijaksi valt. maist. Ari Peltoniemi. Hän toimii nyt tutkijana MTT taloustutkimuksessa ja siirtyy PTT:een marraskuun puolivälissä.

Valion Paloranta Maito ja Me -lehdessä:
Lidl-sopimus kannattava
Saksalainen halpamyyntiketju myy omalla tuotemerkillä (privat label) Valion maitoa keskimäärin muita halvemmalla. Lokakuun Maito ja Me -lehden Pika Gallup-palstalla Valio Kotimaan myynnin ja markkinoinnin johtaja Pentti Paloranta vastaa, että valmistus kaupan tuotemerkeillä on kannattavaa, ja että maidon hinta määräytyy myymälän myyntimäärän mukaan.
   Samassa lehdessä Valion hallituksen puheenjohtaja Kari Inkinen sanoo suomalaisten olevan uuden perään käsitellessään reaktioita saksalaisketjusta. Valio ei myy sille maitoa halvemmalla kuin muille vastaavan kokoisille asiakkaille. Muistissa on vuoden 1998 maitosota, jonka seurauksena kuntokuurissa 400 valiolaista saneerattiin, eikä kaikkea ole saatu vieläkään takaisin.

Finnpig pohjoismaiseen yhteistyöhön
HK Ruokatalon ja Atrian lihanhankinnan yritykset LSO Foods ja A-Tuottajat kehittävät sianlihan laatua yhteisyrityksensä Finnpigin kautta. Yhteistyöhön haetaan kevyttä organisaatiota, josta on keskusteltu ruotsalaisen osuusteurastamojen jalostusyhtiön Quality Genetixin, yksityisten teurastamojen omistaman Avelspoolin sekä norjalaisen Norsvinin kanssa.
   Neuvottelut Suomessa asian edistämiseksi käydään sianjalostuksesta Suomessa vastaavan SKJO/Faban kanssa.
   Yhteistyö tanskalaisten kanssa ei ole hakusessa sen takia, että Tanskassa on sikatauteja, joilta muut pohjoismaat ovat välttyneet.
   Finnpigin hallituksen puheenjohtaja Tero Hemmilä LSO Foodsista sanoo haettavan sekä kilpailukykyä koko sianlihaketjulle että kuluttajien kaipaamaa laatua. Myös porsastuotantoa aiotaan tehostaa.
   Finnpigin toimitusjohtaja Per-Gustav Lindh sanoo, että eläviä eläimiä maiden välillä liikkuisi minimaalisen vähän, eläinainesta tullaan välittämään spermana.
Saako sika tonkia?
Ajankohtainen kakkonen käsittelee eläinten hyvinvointia tiistaina 29. marraskuuta. Lähetysaika TV2:ssa on 21.00. Ohjelmassa käsitellään mm. viime aikoina käytyä keskustelua eläinten kohtelusta isoissa yksiköissä.

Agrinet-käyttäjillä paras verkkokauppa

Agrimarket-ketjun viljelijäasiakkaille suunnattu, syksystä 2001 käytössä ollut S-Agrinet -verkkopalvelu on valittu Markkinointi ja Mainonta -lehden vuotuisessa Grand Prix
 -kilpailussa vuoden 2002 parhaaksi
verkkokaupaksi.
   "Agrimarket on varsinainen jyväjemmarin 
Amazon! Palvelu linkataan fiksusti 
kivijalkakauppaan, samaa liikeideaa 
hyödynnetään kätevästi kahden kanavan avulla.
Sisältö uppoaa hyvin kohderyhmään, lisäksi palvelu on toimiva ja se tuo todellista hyötyä käyttäjälle. Nasta." Näin perusteli tuomaristo.

   S-Agrinet on Suomen ensimmäinen ja ainoa kattava maataloustuotteiden verkkokauppa. Sen yhdistäminen myyjäverkostoon ja täysin integroitu kytkentä ketjun laajaan toiminnanohjausjärjestelmään on osoitus Agrimarket-ketjun vahvasta tietotekniikan osaamisesta, toteaa palvelua luomassa ollut myyntipäällikkö Mika Torttila.
   Verkkokaupasta tilataan pääasiassa rehuja sekä polttonesteitä ja lannoitteita. Myynti on Torttilan mukaan  ylittänyt tavoitteet.
   Syksyllä avattu viljakauppa osio otettiin kiinnostuneena vastaan. Puintikaudella viljojen esinäytteiden analyysejä katsottiin yli tuhat kertaa viikossa. Viljakauppa osassa voi selata Viljatilan Etusopimuksiin liittyviä tietoja, kuten tilityksiä ja viljaerien analyysitietoja.
   S-Agrinet-verkkopalvelun ovat yhdessä Agrimarket-ketjun kanssa toteuttaneet Satama Interactive, Cap Gemini Ernst & Young, Tietonovo Oyj ja IBM.

Valio myi hotellin
Valio ja Valion Eläkekassa myivät Helsingissä olevan Seaside Hotellin. Hotellista tulee Radisson SAS -hotelli, ketjun liiketoimintaa hoitaa Sokotel Oy, joka kuuluu S-ryhmään. Kiinteistö jää Valion Eläkekassan omistukseen.
   Kauppahintaa ei ole julkistettu. Hotelli on Helsingin kuudenneksi suurin.

Osuuskunta Vastapainolle Kirjapöllö
Tamperelainen Osuuskunta Vastapaino sai Vuoden kustantajan kirjapöllö -palkinnon Kirjamessuilla Helsingin Messukeskuksessa.
   Vastapainon takaa löytyy kustannusalan moniottelija Teijo Makkonen. Vastapaino on noussut 20 vuoden aikana oloissamme merkittäväksi ja omaleimaiseksi erikoiskustantajaksi. Palkintoraati mainitsi lisäksi, että Vastapaino-nimestä on tullut laadun tae: tämä kirja on täyttä tavaraa.
   Kustantamo julkaisee vuodessa parikymmentä teosta. Makkonen on kysytty luennoitsija ja asiantuntija kirja-alan luottamustehtävissä.
   Vastapainolla on noin 1 600 jäsentä, joista 50 on yhteisöjä, muut yksityisiä henkilöitä. Osuuskuntaan voi liittyä kuka tahansa maksamalla osuusmaksun.

Verkossa
Pohjoismainen kotieläingeenipankki Norjassa julkaisee kotisivunsa myös suomeksi. 

A-Tuottajat mukaan Farmit.netiin
- Farmit.net -portaalin omistus jakautuu tasan Suomen Rehun ja Kemiran kesken sen jälkeen kun Sonera myi osuutensa pois. Palveluja palveluporttiin tuottavat mm. Osuuspankki, Lähivakuutus, Metsäliitto, A-Tuottajat.

- Raision Yhtymän maatalousryhmän johtajana toiminut agronomi Eero Nurminen on nimitetty uudeksi hankinta- ja logistiikkajohtajaksi.

- Talviaikaan siirrytään sunnuntaiaamuna neljältä. Sunnuntaina saadaan siis yksi ylimääräinen tunti.

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset