28. | 10. | 2005  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Markku Nummi



Jordan: Suhdanteista ei apua, kilpailukyky nostettava itse
Metsäliitto jatkaa tehostamista
Metsäliiton toimitusjohtaja Kari Jordan kuvaa metsäteollisuuden toimintaympäristöä haasteelliseksi ja sanoo monien avaintuotteiden hintojen olevan ennätyksellisen matalia.
   Jordanin mukaan Metsäliitto ei voi jäädä odottamaan esimerkiksi vetoapua suhdanteista kun konsernin tuloksentekokykyä käännetään oikealle uralle.
   Elokuussa Metsäliitto yhdisti kotimaan ja kansainvälisen puunhankinnan. Syyskuussa Finnforest päätettiin sulauttaa Metsäliitto Osuuskuntaan. Jordan sanoo rakenteellisten uudistusten tavoitteena olevan saada aikaan kustannussäästöjä tehostamalla ja yksinkertaistamalla toimintaa.
   Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto tammi-syyskuussa 2005 oli 6378 miljoonaa euroa kun se samana ajanjaksona viime vuonna oli 6462 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 140 miljoonasta eurosta 63:een. Tulos ennen veroja laski -31 miljoonasta eurosta -118 miljoonaan euroon. Kauden tulokseksi jäi -37 miljoonaa euroa. Oma pääoma tuotti -5,4 prosenttia.
   Jordanin mukaan alkukesän työkiistan jälkeinen tehtaiden ylösajo heinäkuussa vaikutti heikentävästi tulokseen, mutta kulunut neljännes oli kuitenkin lievästi positiivinen. Tulos vuoden toiseen neljännekseen nähden parani yli 160 miljoonaa euroa, mutta parannus johtui pääosin toisen neljänneksen kertaluonteisista eristä, jotka laskivat vertailuajankohdan tulosta.

Osuustoiminta pitää hengissä

Ministeri Mauri Pekkarisen oikealla puolella Osuuskunta Maitokolmion hallintoneuvoston puheenjohtaja Reijo Tölli ja vasemmalla puolella hallituksen puheenjohtaja Ritva Laakso.


Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen jakoi Maitokolmion hallinto- ja toimihenkilöille 32 ansiomerkkiä ja -mitalia. Kuvat Sami Karhu
Toholammilla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Osuuskunta Maitokolmio on 100-vuotias itsenäinen meijerituotteita jalostava ja markkinoiva yritys. Lauantaina 22.10.2005 pidetyssä tasavuosijuhlassa puhunut osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Reijo Tölli listasi pitkän iän aineksia.
   Tärkeää on Töllin mukaan yrityksen osuuskuntamuoto. Sen avulla yritys on pystynyt kulkemaan monien vaikeidenkin aikojen yli jo monen sukupuolen ajan. Maidosta on maksettu kilpailukykyistä hintaa, joten maitoa on maakunnassa kannattanut tuottaa ja meijeriin lähettää.
   Maitokolmio on koettu omaksi meijeriksi, johon on sitouduttu henkilökuntaa myöten. Tarkka taloudenpito on ollut menestystekijä ja yrityksessä tehdyt olennaiset päätökset on koettu harkituiksi. Herraonni on ollut myötä jo useassa sukupolvessa. Asiakkaat ovat olleet hyviä ja tuotteet kilpailukykyisiä. Kauppaan on pystytty tavaraa luotettavasti toimittamaan.
   Maitokolmiota nimitetään Nivankosken Sammoksi. Se ilmaisee Töllin mukaan sen, mitä oman tien kulkijana tunnettu Maitokolmio on maakuntaa tuonut. Harva se enää tässä iässä kuolee, tiivisti Tölli juhlakansalle. 
   Juhlapuhujana ollut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kannusti tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen elintarviketaloudessa. Julkiset panostukset suunnataan pullonkauloihin, jotka estävät tuotteiden etenemistä tuottajalta maailmanmarkkinoille. Hän näki mahdollisuuksia mm. biotieteiden alueella.

Säästö- ja tehostamisohjelma etenee suunnitellusti
M-real parantanut, mutta jää tappiolle
M-realin tulos ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä parani vuoden kolmannella neljänneksellä 1 miljoonaan euroon edellisen neljänneksen -124 miljoonasta eurosta.
   M-realin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani 20 miljoonaan euroon -57 miljoonasta eurosta. Kannattavuutta paransivat lähinnä päällystetyn aikakauslehtipaperin hinnan nousu, päällystetyn hienopaperin toimitusmäärän kasvu sekä Suomen paperiteollisuutta haitanneiden työriitojen päättyminen.
   Toimitusjohtaja Hannu Anttila arvioi työriitojen tappiovaikutukseksi liiketulokseen kolmannella neljänneksellä 15-20 miljoonaa euroa. Toisella neljänneksellä kokonaisvaikutus oli noin -70 miljoonaa euroa.
   M-realin kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 1 269 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulos oli 2 miljoonaa euroa, edellisen jakson -121 miljoonaa.
   Kumulatiivinen tulos ennen veroja tammi-syyskuulta oli -65 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavana kautena tulosta kertyi -69 miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä tulos heikkeni 62 miljoonaa euroa -131 miljoonaan euroon.
   Tulosta heikensivät Anttilan mukaan erityisesti työriidoista aiheutuneet menetykset, heikentynyt Yhdysvaltain dollari ja Englannin punta, päällystämättömän hienopaperin hinnan lasku, öljypohjaisten raaka-aineiden hintojen nousu sekä energiakustannusten nousu.
   Anttila sanoo, että M-realin 230 miljoonan euron säästö- ja tehostamisohjelma etenee tavoitteiden mukaisesti ja uusia säästökohteita haetaan aktiivisesti.
   Vuoden viimeisellä neljänneksellä päätuotteiden kysynnän ennakoidaan jatkuvan hyvänä. Viimeisen vuosineljänneksen tuloksen ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä ei arvioida merkittävästi poikkeavan edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden tulos ennen veroja on tappiollinen.

Vapo: Kehitysnäkymät heikentyneet, tulos vielä entisellään
Pellettien suosio vahvistunut
Vapo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 372,4 milj. euroa oltuaan 377,4 miljoonaa viime vuoden vastaavana jaksona. Konsernin liikevoitto oli 18,0 miljoonaa euroa. Viime vuonna tammi-syyskuussa liikevoitto oli 25,2 miljoonaa euroa.
   Vapo Energian liikevaihto laski Suomessa ja Virossa ja kasvoi Ruotsissa. Päästöoikeuskauppa on heikentänyt turpeen kilpailukykyä niin että lauhdesähkön tuotanto turpeella on Suomessa loppunut. Kotimainen sähkö on korvautunut yhä enemmän Venäjältä ja Ruotsista tuotavalla sähköllä.
   Vapossa katsotaan, että mikäli Suomen valtio ei tee lauhdeturpeen hyväksi mitään jo lähikuukausina, vähenee lauhdeturpeen kysyntä pysyvästi. Se aiheuttaisi Vapolle noin 50 milj. euron myynnin vuotuisen vähennyksen.
   Pellettien markkinatilanne ja tilauskanta ovat parantuneet. Pellettien tuoteryhmän liikevaihto oli 36,7 miljoonaa euroa.
   Vapon energian tuotantotoimialan Vapo Voiman liikevaihto kasvoi, mutta liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa eli miljoonan edellisvuotista vähemmän.
   Tukipolttoaineena käytetyn öljyn kasvanut käyttö ja öljyn hinnannousu rasittivat tulosta. Lämmön toimitukset kasvoivat vaikka normaalivuotta leudommat säät rajoittivat kasvua. Myös sähköä myytiin enemmän, vaikka kilpailu sähkön loppuasiakkaista on kovaa.
   Ympäristötoimialan Vapo Biotechin liikevaihto ja liiketulos olivat jotakuinkin viime vuoden tasoa. Jätemäärät ovat kasvaneet, vaikka kunnat tekevät omia jätehuoltoa koskevia ratkaisuja edelleen hitaasti. Kompostia on markkinoitu mm. golfkenttärakenteisiin ja tienvarsien maisemointiin hyvällä menestyksellä.
   Vapo Timberkin sai tuta paperiselkkauksen mainingit. Liiketulos jäi -0,6 miljoonaan euroon edellisvuoden 3,2 miljoonan euron sijasta.
   Kekkilä-konsernin liikevaihto lisääntyi, mutta liikevoitto pieneni.

PIT Produktin kanssa tehdassuunnitelma Pietariin
Myynnin veto tukenut Atrian tulosta
Onnistuminen kotimaan myynnissä on toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan edesauttanut Atria-konsernin tuloskehitystä. Myös loppuvuodeksi Atria odottaa myynnin voimakasta kasvua.

Seppo Paatelainen
   Paatelaisen mukaan Atrian toimittajaosuus kasvoi kesäkaudella kaksi kertaa nopeammin kuin kokonaismarkkinat. Erityisesti  kuluttajapakatun lihan myynti oli onnistunut. Myös siipikarjatuotteiden markkinaosuus kasvoi kesän aikana merkittävästi. Atrian kesän uutuustuotteet olivat erittäin onnistuneita. Atria Oy:n kotimaan vähittäiskaupan myynti on kasvanut tämän vuoden aikana lähes yhdeksän prosenttia.
   Myös Atrian lihankäsittelymäärät Suomessa kasvoivat koko maan lihantuotantoa enemmän.
   Suomen Gallup Elintarviketiedon mukaan tammi-syyskuussa naudanlihan tuotanto on laskenut Suomessa 9 % ja sianlihan tuotanto on kasvanut 2 %. Broilerin tuotanto ja kulutus ovat hieman edellisvuotta suuremmat.
   Kotimaassa naudanlihan riittävyys rajoittaa myynnin kasvua. Atria laajentaa Paatelaisen mukaan Lithells- tuotevalikoimaansa ja tarjoaa suurkeittiöasiakkailleen rajoitetusti vaihtoehtoehtona myös ulkomaisia naudanlihaosia.
   Kaikki Atria-tuotteet valmistetaan kuitenkin kotimaisesta liharaaka-aineesta.
   Ruotsissa toimivan Atrian tytäryhtiön Lithells AB:n liikevaihto oli 237,8 milj. euroa eli kasvoi 3,7 prosenttia.
   Kotimaan tuloksensa Atria arvioi jatkavan alkuvuoden myönteistä linjaa. Aikaisemman olettamuksen mukaan koko konsernin tulos jää viime vuotta alhaisemmaksi, mutta muodostuu alkuvuonna tehtyä arviota paremmaksi.
  
Atria Yhtymä Oyj:n liikevaihto oli syyskuun loppuun mennessä 717,0 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 16,9 prosenttia edellisvuotiseen.
   Konsernin tulos ennen veroja oli syyskuun loppuun mennessä 28,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnallisen tuloksen tulosparannus oli 0,8 miljoonaa euroa. Kolmannen neljänneksen tulos oli 13,7 miljoonaa euroa eli vastasi edellisvuoden vastaavan ajan tulosta.
   Atrian ostaman Pietarin alueen suurimpiin lihanjalostajiin lukeutuvan PIT Produktin rekisteröinnit tapahtunevat marraskuun loppuun mennessä.
   Tällä erää PIT Produkt ei pysty vastaamaan alueen erittäin vahvoihin kasvumahdollisuuksiin. Yrityksellä on investointiohjelma tuotannon laajentamiseksi ja logistiikan kehittämiseksi, ja Atria aloittaa sen kanssa uuden tehtaan suunnittelun. Tavoite on moninkertaistaa PIT Produktin valmistusmäärä.
   PIT Produktin myyntitavoite vuodeksi 2006 on 100 miljoonaa dollaria.
   Baltian yhtiöillä on toistaiseksi vähän vaikutusta Atria-konsernin tulokseen 2005. Liettuassa Atrian tytäryhtiön UAB Vilniaus Mesan vuotuinen liikevaihto jää vielä alle 10 miljoonan euron. Vilniaus Mesan avulla Atria tunnustelee Baltian markkinoita. Yritysostot alueelta ovat edelleen mahdollisia. AS Valga Lihatööstus Virossa on leivänpäällystuotteissa Virossa markkinajohtaja ja sillä on myös naudan- ja sianlihatuotantoa, jota on tarkoitus vahvistaa.

Myös taidehuutokauppa lasten hyväksi
Taiteilijat kuvittivat Valion maitotölkkejä


Julia Vuoren kuvitus rasvattoman maidon tölkissä.
Valion perusmaitojen lehmäkuvitukset vaihtuvat taiteilijoiden lehmäaiheisiin teoksiin loka-marraskuun vaihteessa.
   Kuuteen eri perusmaitotölkkiin suunnitellun teoksensa yhteydessä taiteilijat esiintyvät myös kirjoittajina kertoen omakohtaisen maitotarinan.
   Maitopurkkeja kuvittavat taiteilijat ovat Outi Heiskanen, Mauri Kunnas, Rosa Liksom, Kaj Stenvall, Juba Tuomola ja Julia Vuori. Heidät valitsi taidekriitikko ja kuraattori Timo Valjakka, joka pitää Valiota enemmän kuin brändinä; se on osa suomalaista kulttuuria. Taidehankkeen ideasta ja toteuttamisesta vastaa mainostoimisto SEK & GREY.
   Valion puolella hanketta vetävä markkinointipäällikkö Taina Lampela-Helin kertoo, että kymmenien miljoonien maitotölkkien näyttelyssä kuluttajan maku ratkaisee ja kukin voi valita teoksista suosikkinsa.
   Markkinointijohtaja Annikka Hurmeen mukaan kyse on Valion historiaan kuuluvasta kuvitusperinteestä. Kuvat hauskuuttavat ateriahetkeä ja piristävät maitokaapin ilmettä kaupassakin.
   Taiteilijat ja heidän teoksensa esitellään internetissä 1.11.2005 avattavilla sivuilla www.valio.fi/maito.
   Joulukuun alussa sivustolle avataan myös huutokauppa. Samalla taideteokset tulevat esille Kampin keskuksessa sijaitsevaan Valion baariin. Huutokaupasta kertyneet varat ohjataan Lasten Päivän Säätiön kautta eri lastensuojelujärjestöille. Huutokauppa sulkeutuu vuoden 2006 alkupuolella.

Kari Jordan Kaskisten kemihierrelaitoksen vihkiäisissä:
Metsäliiton vahvuuksina
omistajat ja osuuskunta
Metsäteollisuus käy Metsäliiton toimitusjohtajan Kari Jordanin mukaan läpi rakenteellista vallankumousta, jollaista ei aiemmin ole nähty. Jordan pitää voittajina niitä, jotka näkevät uudet mahdollisuudet ja tekevät näkemänsä perusteella oikeita ratkaisuja.

Kari Jordan
   Voittajiksi voivat Jordanin mielestä selviytyä myös ne, joilla on jokin muu kilpailuetu koko maapallon kattavan rakennemuutoksen keskellä.
   "Metsäliitto-konsernilla tuo kilpailuetu on vahva suomalainen omistajakunta, joka antaa meille hieman lisää harkintavaraa kvartaalikapitalismin hurjimmissa ylä- ja alamäissä", Jordan sanoi puhuessaan M-realin Kaskisten kemihierrelaitoksen vihkiäisissä. Jordan on myös M-realin hallituksen puheenjohtaja.
   "Lisäksi pidän vahvuutena myös osuuskuntamuotoa, joka Suomessa on purjehtinut myötätuulessa viime aikoina."
   "Olemme metsäteollisuusyhtiöistä suomalaisin ja vieläpä ylpeitä siitä. Olemme rohkeasti investoineet Suomeen, emmekä ole ilmoittaneet siirtävämme tuotantoa Suomesta pois. Päinvastoin, Kaskisten ohella investoimme myös Simpeleelle ja Punkaharjulle. Juuremme velvoittavat meitä olemaan se suomalainen metsäyhtiö, joka ponnistelee sen eteen, että Suomessa olisi tulevaisuudessa riittävästi kotimaista metsäteollisuutta jalostamassa suomalaista puuta."
   Jordan palasi myös viime kesänä tehtyyn alan työmarkkinasopimukseen.
   "Uskon, että saavutettu neuvottelutulos tukee kotimaisen metsäteollisuuden pyrkimyksiä tuottavuuden esteiden purkamiseen."
   "Samalla olen varma siitä, että tulos oli pitkällä tähtäimellä koko Suomen edun mukainen."
   Jordan myöntää, että lyhyellä tarkastelujaksolla Suomen kokonaistuotanto supistuu työriidan seurauksena, monet liitännäiselinkeinot kärsivät, eikä tilanne ole helppo niissä kunnissa, joissa metsäteollisuuden verotulot muodostavat pohjan hyvinvointipalveluiden ylläpidolle.
   "Kun sopimus on kuitenkin saatu aikaan, on syytä katsoa eteenpäin ja keskittyä yksissä tuumin toteuttamaan niitä tuloksia, joita neuvotteluissa saavutettiin", Jordan kehottaa.
   Jordan kuvaa metsäteollisuuden olevan lähivuosina perimmäisten asioiden äärellä pohtiessaan ratkaisujaan ja sitä, mitä sana "muutos" sisältää.
   "Seurauksena on näkyvissä teollisuuden fokuksen siirtyminen Kiinaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan."
   Monet globaalit metsäteollisuusyhtiöt tutkivat tällä hetkellä raaka-ainekustannuksia, allianssivaihtoehtoja, tuotannon fokusointia ja muita uudelleenjärjestelyjen mahdollisuuksia. Maailmanlaajuisessa pudotuspelissä Kaskisten ja Simpeleiden kanssa puntarin toisella puolella ovat Aasian ja Latinalaisen Amerikan ohella tulevaisuudessa ehkäpä Venäjä."
   Vaaka painuu lopulta siihen suuntaan, missä työn, raaka-aineen ja energian hinta sekä logistiikkakysymykset voidaan ratkaista pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla, Jordan arvioi.

Tuoreimmat nimitysuutiset Nimityksiä-linkistä.

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset