18 | 11 | 2002  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
  Teema: kuluttajaosuustoiminnan eurooppalainen järjestö Euro Coop
  ja suomalaisedustajat siellä, Suomen edustus ICA Europessa
  Markku Nummi
 

HK Ruokatalo tavoittelee Puolaan
HK Ruokatalo Oyj on tehnyt ostotarjouksen Sokolowista, joka on Puolan liha-alan markkinajohtaja.
   Sokolowin osakemäärä on 100,2 miljoonaa kappaletta. HK Ruokatalon ostotarjouksen katto on 21,5 miljoonaa osaketta.
   Sokolowin suurin yksittäinen omistaja on Ruotsin tuottajajärjestö LRF, jolla on yhteistä liiketoimintaa HK:n kanssa Baltiassa.
   Sokolow S.A. on vahva sianlihan jalostaja ja lisää asemiaan siipikarjanlihan puolella. Sillä on viisi uudistettua ja vientihyväksyttyä tuotantolaitosta Puolassa. Sen liikevaihto oli 217 miljoonaa euroa vuonna 2001. Tänä vuonna yhtiössä arvioidaan päästävän tuloksessa plussalle. HK Ruokatalon liikevaihto tänä vuonna on noin 600 miljoonaa euroa.

Anne Santamäki matkaa kehittämässä osuustoimintaa
Yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa
Euroopan kuluttajaosuuskuntien järjestön Euro Coopin hallituksen marraskuun kokous on takana. Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton edustajana hallituksessa oleva kansainvälisten asioiden johtaja Anne Santamäki  sanoo, että oli hyvä kokous ja alkaa saman tien valmistautua ICA:n Euroopan neuvoston puheenjohtajien kokoukseen. Siellä pannaan paperille toiminnan päälinjauksia, jotka ovat neuvoston yhteisessä arvioinnissa Englannissa 16. joulukuuta.
   Euro Coopissa on Santamäen mukaan nyt eloa. Sinne perustetaan uusia työryhmiä, tuore pääsihteeri Donald Walshe vetää järjestöä 

Anne Santamäki lähdössä Euro Coopin kokoukseen. Niitä on 3-5 vuodessa, ICA Euroopan tehtävät lennättävät häntä kuudesti vuodessa. Kuva Petteri Kitti
rivakasti, kuuntelee jäseniä ja pyrkii luotsaamaan toimintaa niin, että jäsenet olisivat tyytyväisiä.
   Santamäki sanoo, että on sillä Euro Coopilla näytön paikkakin. Elleivät jäsenet koe saavansa siitä hyötyä, järjestö joutuu arvioitavaksi. Mutta nyt näyttää hyvältä.
   Järjestö ei ole ollut tauotta etunojassa. Siinä on perustamisaikaisia jäsenorganisaatioita vuodelta 1957, eikä niiden kelkkaa ei ole ollut helppoa kääntää uuden linjan jäsenten, kuten Suomen, nykyistä liiketoiminta-ajattelua suosivaksi.
   Euro Coopin hallitus hyväksyi muiden asioiden muassa ympäristöä ja ruoan turvallisuutta koskevien toimialueiden toimintasuunnitelman 2003.
   "Yhteiskuntavastuun merkitys nousee kaikissa työryhmissä", Santamäki sanoo. Tämä ja eettiset ulottuvuudet eivät ole järin tuttua asiaa eteläeurooppalaisille, mutta aihe on väistämättä ulottumassa yritysten toimintaan.
   Toisaalta on suomalaisillakin tavoiteltavaa: yhteiskuntavastuun raportointi esimerkiksi ei ole vielä sitä tasoa kuin vaikkapa Tanskassa ja Englannissa.
   Kuluttajaosuuskuntien Euroopan järjestössä Euro Coopissa on lukuisia suomalaisnimiä. Ruoan turvallisuuden työryhmässä istuu Inex Partnersin laboratoriopäällikkö Eeva Jokela, ympäristöpolitiikan työryhmässä ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola SOK:sta ja ympäristöpäällikkö Sinikka Salonen-Saxen Tradekasta, osuustoiminnan kehittämisen ja lainsäädännön työryhmässä aluejohtaja Jorma Koistinen SOK Yhtymästä.
   Yksi suomalainen lisää on pääsemässä mukaan työryhmään, jonka toiminta tulee keskittymään kuluttajansuojaan. Tätä työryhmää perustetaan vuoden 2003 aikana.
  
Euro Coopin jäsenenä on yli 3 200 eurooppalaista kuluttajaosuuskuntaa. Siinä on 11 unionin jäsenmaata ja neljä Keski- ja Itä-Euroopan maata liitännäisjäseninä: Tsekki, Slovakia, Unkari ja Bulgaria.
   Unionin laajeneminen tuo Santamäen mukaan erilaista ajattelutapaa asioihin. Ehdokasmaissa osuustoiminnalla on yhä sosialistisen kauden kaikua, kuitenkin nuoressa polvessa on aitoa yrittäjähenkeä.
   Suomalaiset ovat nähneet EU:n laajenemisen suomat mahdollisuudet muun muassa omille osuustoimintayrityksille. Suomalaista vietävää eurooppalaiseen yhteistoimintaan voisivat Santamäen mielestä olla myös suomalaiset arvot, työn ja ihmisten kunnioittaminen, etiikka, yhteiskuntavastuu.
   Vanhojen jäsenten ja hakijoiden yhteistyötä osuustoiminnassa tiivistetään. Euroopan maatalousosuustoiminnan järjestön Cogecan suomalainen puheenjohtaja maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström on tehnyt tiiviisti työtä hakijamaiden kanssa.

ICA hakee rooliaan
Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n uusi pääjohtaja Iain Macdonald aloitti tehtävänsä syyskuussa, johon asti maailmanjärjestön näkyvimmällä paikalla pääjohtajana oli suomalainen Karl-Johan Fogelström. Fogelströmin kausi loppui kesken, mutta hän teki merkittävän työn järjestön tervehdyttämisessä. Hän pani maailmanjärjestöä sekä taloudellisesti että hallinnollisesti kuntoon ja lakkautti kannattamatonta, osin taidottomasti vedettyä toimintaa.
   ICA:n Euroopan osasta käytetään lyhennettä ROEP sanoista Regional Office for Europe. ICA Euroopan hallituksen puheenjohtaja on energisenä europoliitikkona tunnettu Pauline Green. Santamäen lisäksi järjestöllä on toinen varapuheenjohtaja, Jean-Francois Hoffelt Belgiasta.
   Lontoolaispoliisi Green ryhtyi aikanaan rymisten vetämään EU:n parlamentin sosialidemokraattien ryhmää, vaati komission eroa ja vannoi lopettavansa Brysselin salamyhkäisyyden ja löyhän hallinnon. Green on siis varsinainen tahtonainen ja asioiden ehdollistaja.
   Anne Santamäki  on myös ICA Euroopan neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja, hän edustaa siellä koko suomalaista osuustoimintaa. Santamäki seuraa tutkimusjohtaja Raija Volkia neuvoston jäsenenä ja tämän edeltäjää Raija Itkosta neuvoston varapuheenjohtajana.
ICA Eurooppa kuten koko maailmanjärjestö hakee nyt rooliaan, ja ICA:n linjauksista kuullaan keväällä 2003. Santamäki ei tässä vaiheessa hiisku ICA Euroopan toiminnan linjauksista, sillä niitä vasta käsitellään yhdessä puheenjohtajien kanssa 15. marraskuuta Genevessä.
   ICA Euroopassa on pohdittu muun muassa, mikä on Euroopan rooli auttaa muita, kehitysmaiden Aasiaa, Etelä-Amerikkaa tai Afrikkaa. "Ainakaan selvää rahaa sinne ei aiota laittaa", on Santamäen näkemys.
   ICA Euroopan alueella on toiminnan elpymisen ilmiöitä. Santamäki pitää merkittävänä kehitysaskeleena esimerkiksi, että Englantiin on tulossa osuustoiminnan korkeakouluopetusta, Coop Learning Center.
  Suomessa Santamäki on myös osuustoiminnan tutkimuksen ja opetuksen neuvottelukunnassa. Sen puheenjohtaja on Paavo Uusitalo, Santamäki on varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta on vasta järjestäytynyt ensimmäisessä kokouksessaan.
   Santamäki on helsinkiläissyntyinen ja tuli Eero Kolamon palkkaamana SOK:n markkinointipalvelun johtajaksi 1990 Valtionrautateiden kotimaan markkinointijohtajan tehtävästä, sitä ennen hänellä oli eri työnantajien ura esimerkiksi markkinatutkimuksessa. Luottamustehtäviä riittää espoolaisesta päiväkotiyhdistyksestä aina Mainostajien Liittoon ja Markkinointi-Instituuttiin. SOK on Suomen Hiihtoliiton freestylen yhteistyökumppani, jota Santamäki edustaa Hiihtoliittoon päin.
   Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto (FCCA Finnish Consumer Co-operative Association) pitää sisällään melkoisen määrän suomalaisia. Sen jäseninä ovat SOK, Tradeka, Elanto ja SOKL. SOK:lla on 23 jäsenosuuskuntaa ja parikymmentä paikallista osuuskauppaa, yli miljoona jäsentaloutta ja kaikkiaan noin kaksi miljoonaa suomalaista on korttien kautta ryhmän jäsenenä. Tradekalla on noin 370 000 omistaja-asiakasta, Elannolla on noin 150 000 jäsenomistajaa ja noin 300 000 bonuskorttikanta-asiakasta pääkaupunkiseudulla.
   SKOL on perustettu 1992 ja sen tehtäviin kuuluvat sekä kansainväliset asiat että suomalaisten kuluttajien asiat, kärkiaiheina esimerkiksi puhdas ympäristö ja terveellinen ruoka sekä eettiset asiat niissä. SKOL:n puheenjohtaja on osuustoimintaosaston johtaja Tapio Peltola SOK:sta.

Yhteiskuntavastuu on kuuma aihe
Päivittäistavarakauppa on jäseniä yhdistävä tekijä ympäristöpolitiikan työryhmässä, jossa Suomesta ovat mukana Juhani Ilmola ja Sinikka Salonen-Saxen. Kokouksessa on kymmenisen henkeä, jos se täydellisenä kokoontuu sihteeristön edustajineen. Pohjoismaista on vahva edustus, ja niiden lisäksi jäsenet on Ison-Britannian, Portugalin, Espanjan ja Italian osuustoiminnallisista kauppaketjuista. Uusi pääsihteeri Donald Walshe on niin ikään ollut mukana tutustumassa työryhmään.
   Ryhmäläiset välittävät toinen toisilleen tietoa ajankohtaisista asioista, joihin Juhani Ilmolan mukaan usein liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Ilmola poimii muutamia viime aikojen keskustelunaiheita: EU:n vesidirektiivi, ympäristömerkit, PVC-muovit, palonsuojakemikaalit, kasvinsuojeluaineet.
   Asenteisiinkin työryhmä voi kajota osoittamalla, että hyvä toiminta ei ole aina ison rahan takana. Tällaisia verukkeita kuulee esimerkiksi eteläisen Euroopan edustajilta.
   Moniin toimintoihin etsitään samanlaista otetta - yhdistäväthän ryhmän jäseniä samanlaiset yritystoiminnan perusperiaatteet. Ilmola mainitsee, että esimerkiksi hankintayhteistyössä on haettu yhteisiä linjoja.
   "Tietoa ei pihdata. Hyvin auliisti jaetaan esitteitä tai videoita", Ilmola sanoo. Kokouksia on kolmesti vuodessa, ja kulloisessakin kokousmaassa voidaan käydä jossakin tutustumiskohteessa katsomassa asioita käytännössä.
   Ilmola on itse ollut vuodesta 1996 ryhmän jäsen ja arvioi siirtäneensä omia kiinnostuksen kohteitaan entistä järeämpiin aiheisiin: enää ei kiehdo niinkään jokin ympäristömerkki kuin vaikkapa jakelukuljetusten vaikutukset ympäristöön tai kiinteistöjen energiankäyttö, energia yleensä. Yhteiskuntavastuu merkitys on lisääntynyt, ja nyt kiinnitetään huomiota myös EU:n uusien jäsenkandidaattien tukemiseen.

Niinijoen osuuspankki 100 vuotta
Tavallisen kansan pankki on jo täällä
"Silloin tällöin on kaivattu tavallisen kansan pankkia. Sitä ei tarvitse enää perustaa, sillä me olemme jo täällä", sanoi pääjohtaja Antti Tanskanen Niinijoen Osuuspankin satavuotisjuhlassa viime sunnuntaina Loimaan kunnassa.
   Tanskanen totesi, että paikallinen toiminta ja jäsenyyteen perustuva omistajuus ovat osuuspankkitoiminnan perusta. Paikallinen toiminta merkitsee, että vaikutetaan asioihin, jotka tunnetaan. Ei ole samantekevää, kuka yrityksen omistaa, sillä omistajan ääni ratkaisee aina viime kädessä. Tämän vuoksi osuuspankki ei jätä paikkakuntaa. Tässä on suuri ero osuuspankin ja liikepankin välillä. Raha ei tuo osuuspankissa valtaa, sillä jokaisella on yksi ääni. Osuuspankkia on mahdotonta vallata, mikä antaa vakautta näinä yritysjärjestelyiden aikoina, sanoi Tanskanen.
   Pieneen kyläpankkiin on useamman kerran kohdistunut fuusiointipaineita. Pääjohtaja linjasi päätöksen olevan täysin osuuspankin jäsenistöllä:
   "Pankki pysyy omalla tontillaan, kun jäsenet niin haluavat. Niinijokelaiset pitävät pankkinsa niin kauan kuin haluavat ja sille ovat taloudelliset edellytykset. Muilla ei ole asiaan nokan koputusta."
   Kuudensadan jäsenen Niinijoen Osuuspankki on maan vanhin osuuspankki. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Simo Soro muistutti, että vaikka pankki on pieni, se on kannattava, kilpailukykyinen ja asiakassuhteet ovat varsin pysyviä. Vakavaraisuus on huippuluokkaa. Hän totesi, että jos joku menestystä mittaavista tunnusluvuista ei ole kohdallaan, on vika mittareissa! -Sami Karhu

ProAgria kansainvälistyy
Neuvontayhtymä ProAgria on saanut jäsenekseen SLF:n, joka on ruotsinkielinen neuvontajärjestö Suomessa. Näin ProAgrian toiminnasta tulee kaksikielistä.
   Yhtymä on pitkään valmistellut maatalousneuvonnan yhteistyötä Pohjoismaisella tasolla, kotieläinjalostuksessa sitä on tehtykin. Torstaina ProAgria julkisti aiesopimuksensa yhteistyöstä tanskalaisen ja ruotsalaisen neuvonnan järjestöjen kanssa. Se tarkoittaa, että vast´edes tuotteet ja atk-ohjelmat tehdään suomeksi ja ruotsiksi ja palveluita ja kokemuksia hyödynnetään kussakin maassa puolin ja toisin. Lue lisää.

Lillandt Metsäliittoon
MTK:n metsäjohtaja Martin Lillandt,56, siirtyy Osuuskunta Metsäliiton varatoimitusjohtajaksi 1. helmikuuta 2003 alkaen. Lillandtista tulee myös Metsäliitto-Yhtymän johtoryhmän jäsen.
   Metsäliiton tarkoituksena on tiivistää sen ja muiden pohjoismaiden metsänomistajien metsäteollisuusyritysten välistä yhteistyötä, todetaan Metsäliiton tiedotteessa. Metsäliiton ja sen jäsenten tavoitteena on yhdessä metsänomistajajärjestöjen kanssa syventää osuuskunnan ja metsänomistajajärjestön kentän yhteistyötä toimivien puumarkkinoiden ja metsätalouden kannattavuuden turvaamiseksi.

Julkaisuja
- Osuustoiminta-lehden joulukuun numero ilmestyy tiistaina 17. joulukuuta. Vuoden 2003 mediatiedot on vahvistettu. Lehti ilmestyy edelleen kuudesti vuodessa, joulukuussa on kaksoisnumero. Joka lehdessä on Uusi Osuustoiminta -liite ja PTT-katsauksia on maksullisille tilaajille neljässä numerossa.

 

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset