Cogecalta
ehdotus komission
osuustoiminta-asiakirjaan
EU:n
komissiossa laadittu osuustoimintapaperi, josta aikanaan tulee
ilmeisesti EU:n tiedonanto, julkistettiin
joulukuun 2001 alussa. Siihen pyydettiin kommentteja helmikuun 2002
loppuun mennessä.
Pellervo-Seura on lähettänyt Euroopan
maatalousosuuskuntien järjestön Cogecan kautta oman kannanottonsa
tammikuussa. Cogecan johtokunta valmisteli järjestön ehdotuksen
komission osuuskuntapaperiin torstaina 7. helmikuuta
Brysselissä.
Cogeca muun muassa kommentoi, että osuuskuntien
jäsenille myöntämät edut on syytä järjestää mieluiten
palveluiden ja muun toiminnan kautta kuin jäsenille
räätälöidyillä hinnoilla.
Lainsäädännöstä todetaan,
että yhteisön määräyksien jäsenmaiden kansalliseen
lainsäädäntöön tulisi olla mahdollisimmat väljät. Cogeca valittelee kommentissaan, ettei
kilpailupolitiikasta ole konkreettisia ehdotuksia.
Järjestö myös haluaa muun muassa painotettavan
osuuskuntien vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia
tuotantoketjussa, siitä olisi hyötyä alkutuottajalle, mutta
se myös lisäisi ketjun yhteistyötä sekä alkutuotteen
valvontaa ja parantaisi laatua ja seurattavuutta.
Cogeca toivoo komission asiakirjasta tulevan hyvä työkalu,
jonka avulla osuustoimintaa ymmärretään paremmin
EU:ssa.
Komission kotisivuilta löytyvät asiakirjaa
koskevat tiedot ja muiden maiden kommentiti, sivuilla on
myös komission
alkuperäinen asiakirja -pdf-tiedostona.
Koulutus
esillä
neuvottelukunnassa
Osuustoiminnan
neuvottelukunta kokoontui toisen kerran SOK:n Ässäkeskuksessa
Helsingissä 1. helmikuuta. Kokouksen pääaihe oli
osuustoiminnan korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen kehittäminen.
Asiantuntijana oli Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero
Kasanen.
Kasasen mukaan HKK on valmis ryhtymään pikaisesti toimiin
parantaakseen osuustoiminnan koulutusta ja tutkimusta.
Neuvottelukunnan käymässä keskustelussa puolestaan todettiin,
että hanketta haluttaisiin kehittää juuri HKKK:n kanssa
siten, että osuustoiminta saataisiin opetukseen ja tutkimukseen kaikille tasoille.
Neuvottelukunta päätti, että HKKK:n edustajiat
ja osuustoiminnan neuvottelukunnan edustajana Samuli Skurnik
laativat suunnitelman, jonka pohjalta eri tahot voivat ryhtyä käytännön
toimiin.
Neuvottelukunnan seuraava kokous on 13. toukokuuta
2002 Tradekassa. Pääaiheena on silloin kilpailupolitiikka, ja
kokoukseen on kutsuttu asiantuntijaksi Fortum Oyj:n
hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria. Vuoria on entinen
kilpailuviranomainen ja vastaa nykyisin kilpailuasioista TT:n
piirissä.
Osuustoiminnan neuvottelukunnassa on kuusi
jäsenyritysten edustajaa ja yksi järjestöedustaja sekä
Pellervo-Seurasta että Kuluttajaosuustoiminnan Liitosta.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Marcus H. Borgström.
Metsäliiton
voitto puolittui
Investoinnit
tehty, nyt niillä on tehtävä tulosta
Investoinnit
on tällä erää tehty, nyt niiden on ruvettava tekemään
tulosta. Näin Metsäliiton pääjohtaja Antti Oksanen
analysoi yhtymän tätä hetkeä.
Kuuden vuoden aikana yhtymä on pannut rahaa
investointeihin noin 6 miljardia euroa. Vuoden 2002
investoinnit jäänevät noin 250 miljoonaan euroon.
Vuoden 2001 tulos ei Metsäliittoa mairittele
huippuvuosien jälkeen. Oksasen mukaan se oli
"odotusten mukainen, ei tyydyttävä, mutta
hyväksyttävä."
|
Toimitusjohtaja
Jouko M. Jaakkola (vas.) ja pääjohtaja Antti Oksanen
Metsäliitto-Yhtymän tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Kuva Markku Nummi
|
|
Seuraavia perusasioita onkin nostaa
omavaraisuusastetta.
Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta sen sijaan teki
historiansa parhaita tuloksia.
Investoinneillaan Metsäliitto-Yhtymä on rakentanut
hyvät asemat. Euroopassa M-real on johtava sekä päällystetyn että
päällystämättömän hienopaperin tuottaja ja toiseksi suurin
taivekartongin tuottajana. Aikakauslehtipaperin tekijänä se pitää
kolmatta sijaa. Finnforest on kivunnut Euroopan suurimmaksi mekaanisen
metsäteollisuuden yritykseksi.
Tietyt paremmuussijat eivät Oksasen mielestä tosin ole
oleellisia, vaan se, että on kokonaisuudessaan kärkijoukossa.
Metsäliitto on tavoitteissaan lähtenyt siitä, että
talouden nousun merkkejä alkaa näkyä vuoden 2002 viimeisellä
neljänneksellä Pohjois-Amerikassa. Nousu tavoittaa Euroopan puoli
vuotta sen jälkeen.
Seisokit jatkuvat tänä vuonna. M-realin toimitusjohtaja
Jouko M. Jaakkola vakuuttaa, että kun kysyntä on vähentynyt,
hintojen laskemisella ei lisätä paperin kysyntää yhtään.
Viime vuonna seisokit paperitehtaissa vastasivat teoriassa samaa kuin
yksi tehdas olisi ollut koko ajan kiinni. Tänä vuonna seisokit ovat
viime vuoden lopun tasolla.
Mekaanista metsäteollisuutta edustava Finnforest teki 49
miljoonan euron tappion. Tulosta rasittivat erilaiset toimintojen
järjestelyt pitkin vuotta, samaan aikaan kysynnän heikentyminen söi
hintaa.
"Moelvenin osto osoittautui paremmaksi kuin mitä
laskettiin. Sahoilla lisätään tänä vuonna tuotantoa, ja
Finnforestin tulos vuonna 2002 asettuu aika lähelle nollaa",
Finnforestin toimitusjohtaja Ari Martonen sanoo.
Thomesto ja Biowatti
Metsäliitto osti viime vuonna Thomesto Oy:n osakkeista 95 prosenttia.
Thomesto harjoittaa puukauppaa. Sen kautta tulee puu esimerkiksi
Venäjältä, mistä Martosen mukaan tuonti tänä vuonna
kaksinkertaistuu viime vuodesta.
Puun hankinta kotimaasta jäi Metsäliitolla viime vuonna
hieman alle tavoitteen.
Thomestoa pääjohtaja Oksanen kutsuu Euroopan
puuliiketoiminnan nimeksi ja pitää yritystä mielenkiintoisena
brandina, jota voi hyödyntää Euroopan laajuisesti. Metsäliitolla
on ainoa koko Euroopan kattava puunhankintajärjestelmä.
Jatkossa Metsäliitto aikoo vahvistaa myös Biowatti
Oy:tä, energiaraaka-ainetta hankkivaa yritystä. Tulevaisuuden
yritys, Oksanen luonnehtii. Energia-alalla Metsäliitto teki
sopimuksen Vapo Oy:n kanssa. Tästä sopimuksesta odotetaan
kilpailuviraston lausuntoa parin kuukauden sisällä.
|
|
Kanta-asiakkaat
yhä merkittävämpi ryhmä
Agrimarketeilla tyydyttävä tulos,
markkinavoittojakin tuli
Kanta-asiakasjoukon
merkitys kasvaa koko ajan, sanoo Hankkija-Maatalouden toimitusjohtaja Ensio
Hytönen. Viime vuonna koko myynnistä kanta-asiakkaat ostivat
noin 60 prosenttia. Agribonusta ja myymäläkaupan bonusta heille
tilitetään kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa (22 mmk) viime vuodelta.
Agrimarketien tulos vuodelta 2001 julkistettiin perjantaina 8.
helmikuuta.
"Viime vuoden puolella oli vaistottavissa, että
positiivinen mieliala lisääntyi", Hytönen tulkitsee
ilmapiiriä.
Talousjohtaja Timo Vaara totesi, että omistaja on
saanut sijoituksilleen hyvän tuoton: sekä sijoitettu pääoma että
oma pääoma tuottivat 27 prosenttia.
Omavaraisuusaste oli 34,1 prosenttia, edellisvuoden tasoa.
Hankkija-Maatalouden veroton myynti vuonna 2001 oli 673
miljoonaa euroa, noin neljä miljardia markkaa, mikä on 12 prosenttia
edellisvuotista enemmän. Hytösen mukaan lisäys vastaa koko
maatalouskaupan kasvua Suomessa.
Yrityksen tulos ennen satunnaiseriä oli 12 miljoonaa
euroa (72 mmk). Siitä konserniavustuksena SOK:lle menee likimain 10
miljoonaa euroa.
Markkina-asemansa Agrimarketit ovat säilyttäneet, mutta
rehukaupassa ne 7 prosentin liikevaihdon lisäyksellä paransivat
markkinaosuuttaan. Samoin polttoöljyn kaupassa markkinaosuus parani.
Myös puutarhakauppa eteni.
Traktorien myynti on ollut vilkkaampaa kuin mitä on
oletettu, mutta puimurikauppa se vasta vetää: 1. lokakuuta lähtien
on tehty jo nyt noin 250 puimurin kaupat, kun koko myyntikautena
odotettiin noin 300 puimurin myyntiä. "Voi olettaa, että noin
sata myydään vielä", Hytönen arvioi.
Toimintarakenteessan Hankkija-Maatalous on tehnyt joukon
muutoksia. Vuosittain 5-7 toimipistettä lopetetaan ja saman verran
tulee uusia. Maatilarakentamisen kehittäminen käynnistyi viime
vuoden lopulla. Hytönen toteaa, että maatilarakentaminen ei ole
vähentynyt ja odottaa palvelulle kysyntää. Konepuolella hankittiin
John Deere -pientraktorit, ja pientraktorien kauppa käy hyvin.
Kauppaa ja kanta-asiakkuuttaa edistämään avattiin syksyllä
maatalouden ensimmäinen verkkokauppapaikka Agrinet.
Eestissä Hankkija-Maatalous avaa ensimmäisen myymälän
tänä vuonna. Kauppa Baltiassa alkanee vilkastua, jos sieltä 2004
tulee EU:n jäsenmaita. Avenan kanssa Hankkija-Maataloudella on tasan
omistettu Agribalt Oy Latviassa ja Virossa.
Viljakauppa kävi viime vuonna erinomaisesti, noin 34
prosenttia viljastaan Hankkija-Maatalous vie ulkomaille. Hytösen
mukaan viljan loppukäyttäjiä kuten panimoita on saatu mukavasti
asiakkaiksi.
Hytönen sanoo, että suomalaiselle viljalle löytyy
lisäarvoa markkinoilta, jos oma viljaketju hoidetaan hyvin ja
toimitaan asiakaslähtöisesti markkinoilla.
Broilertalo
tehostaa
Broilertalo Oy:n
Säkylän tuotantolaitoksen yhteyteen on noussut 5 000 neliötä
nykyaikaista siipikarjateurastamoa jatkokäsittelytiloineen.
Laajennuksen vihki maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto.
Lähes 7,5 miljoonaa euroa maksaneen investoinnin
myötä Säkylään saatiin ajanmukaiseen kuntoon 3 000 neliömetriä aiemmin vapaana
ollutta vanhaa tilaa ja 2 000 neliön suuruinen lisärakennus tuotantolaitteineen.
Hanketta on edistetty yhteistyössä Säkylän kunnan kanssa ja se on tärkeä
koko Pyhäjärvi-seudun elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn
varmistamisessa.
Broilertalon Säkylän tehtaan laajennus on suunniteltu
kalkkunoiden, kanojen ja broileriemojen teurastukseen ja jatkokäsittelyyn.
Toiminta siirtyi Köyliöstä Säkylään, samoin noin sadan
työntekijän työpaikka.
Broilertalo on lisännyt untuvikkotuotantoa. Vuosi sitten
valmistui yhtiön ja Mynämäen kunnan hankkeena hautomo, joka tuottaa sekä broilerin että kalkkunan
untuvikkoja. Näin saadaan kotimaista siipikarjanlihaa. Liharaaka-aineensa Säkylän uusi tuotantolinja saa Satakunnan ja
Varsinais-Suomen kalkkunankasvattajilta.
Broilertalo valmistaa broileri-, kalkkuna-
ja kanatuotteita
vähittäiskauppoihin ja suurkeittiöille. Yhtiöllä on lähes 60
prosentin osuus Suomen
siipikarjanlihamarkkinoista.
Yrityksen tuotteet markkinoidaan Kariniemen tuotemerkillä. Broilertalo
kuuluu HK Ruokatalo -konserniin. Yrityksen toimitusjohtaja on Reijo
Kiskola.
Uusia
Pellervon jäseniä
Koitin-Pertunmaan
Osuuspankki, Kesälahden Osuuspankki ja Vakka-Suomen Osuuspankki ovat
liittyneet Pellervon jäseneksi. Pellervon johtokunta hyväksyi jäsenhakemukset
kokouksissaan 18.12.2001 ja 5.2.2002. Viime vuoden loppupuoliskosta
alkaen Pellervoon on liittynyt kuusi uutta osuuspankkia. Edellisten lisäksi
liittyneitä ovat Niinijoen, Artjärven ja Paltamon Osuuspankit.
Pellervo
on uuden strategiansa mukaisesti aktiivinen jäsenhankinnassaan. Tämä
merkitsee sitä, että järjestöstä ollaan yhteydessä sellaisten
osuustoiminnallisten yritysten johtoon, jotka eivät ole Pellervon jäseniä,
vaikka jäsenyyskriteerit täyttyisivät. Pellervolla on valmius tulla
yritykseen esittelykäynnille.
Verkossa
voi
tutustua eri maiden osuustoimintajärjestöihin ja luoda yhteyksiä
ihmisiin.
Tässä malliksi Suomenlahden vastarannalta Eestin
osuustoimintaliitto.
 Ok-lakipainoksesta
ennakkotilauksia
Pellervo-Seura
julkaisee uuden osuuskuntalain erillispainoksena. Laki tehdään
hieman A4-arkkia pienempänä B5-kokoisena monisteena.
Ennakkotilauksia voi jo jättää Pellervoon Salli
Oravaiselle puh. (09) 4767 5500. Julkaisu esitellään
Osuustoiminta-lehdessä 1/2002, joka ilmestyy 26. helmikuuta.
Julkaisun hinta on porrastettu tilausmäärän
mukaan. Hinta sisältää postikulut, eikä siihen lisätä
arvonlisäveroa.
Osuuskuntalaki 2002 -erillispainos on 88-sivuinen ja
kooltaan noin 17 x 25 senttimetriä.
Hinnat ovat: |
| 1-19 kpl |
5 euroa / kpl |
| 20-49 kpl |
10
% alennus / tilaus |
| yli 50 kpl |
15 % alennus / tilaus. |
Lyhyesti
-
Atria on tehnyt kolmen vuoden sopimuksen Porin Jazzien kanssa.
Virallisena yhteistyökumppanina Atria on Jazzien sekä sponsori että
tavarantoimittaja.
|
