Logistiikka, tuotantosuuntainen myynti, rakennuskauppa
Agrimarketin verkosto tehostuu
Hankkija-Maatalous säilytti viime vuonna markkina-asemansa ja kokosi edellisvuotista isomman liikevaihdon, mutta jäi tulokseltaan 1,6 miljoonaa euroa heikommaksi kuin 2001. Markkinajohtajan asema maatalouskaupassa pysyi.
   Tuloksen laskuun Agrimarketeilla oli päteviä syitä: Viljakaupan arvo pieneni selvästi. Agrimarket-ketju uusi tuntuvasti verkostoaan. Kuljetusten kehittämisestä menemällä Movere Oy:öön tuli kertaluonteisia kuluja. EU:n maatalousuudistuksien suunnitelmatkin ovat toimitusjohtaja Ensio Hytösen mukaan vaikuttaneet henkisesti investointeihin. "Harvalla kaupan alalla on luotu tällä tavalla epävarmuutta."
   Agrimarket-ketjun liikevaihto kohosi pari prosenttia 686 miljoonaan euroon. Voitto ennen satunnaiseriä oli 9,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä hypähti hieman nousuun, ja se liittyy kehittämiseen: Agrimarketeissa aiotaan muun muassa kasvattaa maatilarakennuskauppaa, mitä varten on koulutettu parikymmentä erikoisosaajaa.
   Toinen uusi toiminnan suuntaus on, että Agrimarketeissa panostetaan tuotantosuuntaiseen myyntimalliin jo vuoden 2003 aikana. Alkuvuodesta avattiin ympäristörakentamiseen ja golfiin liittyvä JD-keskus Vantaalla. Sillä alalla kauppa on käynyt näyttävästi eri maissa, ja Agrimarketit odottavat noin 30 prosentin markkinaosuutta Suomessa.
   Hankkija-Maatalous sai kilpailuviranomaisilta luvan kolmasosan omistukseen logistiikkayhtiö Moveresta. Mukana siinä ovat myös Suomen Rehu ja Kemira-Agro. Kevään 2003 aikana Hankkija-Maatalouden oma logistiikkayhtiö nivotaan Movereen, ja toiminta Moveren kautta käynnistyy kesän aikana.
   Moverea Hytönen kuvaa nopeimmin kehittyväksi logistiikkayhtiöksi, ja se mahdollistaa kustannustehokkaat kuljetukset. Liikennöitsijät omistavat kaluston. Se on myös tavallaan kumppanuutta muiden omistajatahojen kanssa. Kustannushyötyä Moveresta alkaa kertyä 2004.
   S-ryhmässä mietitään rautakaupan kehittämistä. Ensio Hytönen katsoo, että tulevalla ratkaisulla ei juuri ole vaikutusta Agrimarketien toimintaan tai talouteen: niillä on oma kysynnän muokkaama mallinsa maaseudulla, eikä kuluttajapuolelle suuntautuva rautakauppa isoissa väestökeskuksissa siihen heijastu.
   Baltiassa Hankkija-Maataloudella on toimintaa Virossa ja Latviassa tytäryhtiö Agribaltin kautta. Se avasi Viron Paidessa Agrimarket-myymälän. Baltian myynnin arvo oli noin 90 miljoonaa euroa. "Maatalouden markkinoiden kehitys siellä ei ole ollut niin nopeaa kuin oletettiin", Hytönen sanoo. Esimerkiksi Keslan metsäkoneet ovat tehneet siellä hyvin kauppaa.
   Merkittävin päätös Hankkija-Maataloudessa viime vuonna oli John Deeren (uusia malleja >>) valinta ainoaksi traktorimerkiksi. Talousjohtaja Timo Vaaran mukaan traktori- ja puimurikauppa Agrimarketeissa kasvoi neljänneksen vuonna 2002.
   Hytönen kaavailee, että Agrimarketit myyvät tänä vuonna noin 900 arviolta 5000:sta uudesta traktorista, JD:tä kiilataan kovasti kakkoseksi markkinaosuudessa Valtran jälkeen.
   Agrimarket-ketjulla on yli 29000 kanta-asiakasta. Bonusta he saivat 4,1 miljoonaa euroa.

Osuuspankkien asema vahvistui
Asemiaan markkinoilla vuonna 2002 vahvistanut Osuuspankkiryhmä aikoo saada edelleen lisää jalansijaa markkinoilla tänä vuonna.
   Op-ryhmä myös paransi vakavaraisuuttaan, mutta liikevoitto 459 miljoonaa euroa on 8,9 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Pääoma tuotti 1,1 prosenttia. Vakavaraisuus koheni: se nousi 13,6 prosenttiin. Ryhmän tase asettui 31,6 miljardiin euroon ja kasvoi 5,3 prosentilla. Kotitalouksien asuntoluottokanta Osuuspankkiryhmässä kasvoi 15 prosenttia.
   Pörssinoteerattu OKO sai nyt konserniliikevoittoa 96 miljoonaa euroa, edellisvuonna 111 miljoonaa.
   Ryhmän talletukset, vakuutussäästöt ja sijoitusrahastojen pääomat olivat 24 miljardia euroa, 8 prosenttia enemmän kuin 2001. Niin ikään osuuksiaan talletuspankkien euromääräisistä talletuksista, sijoitusrahastojen pääomista sekä henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta Op-ryhmä pystyi kasvattamaan.
   Vain kaksi osuuspakkia ei yltänyt positiiviseen tulokseen, 241 ylsi. Osuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto pieneni 10 prosenttia 336 miljoonaan euroon.
   Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan liikevoitto, 50 miljoonaa euroa, oli kolminkertainen vuoteen 2001 verrattuna. Se oli osakesijoitusten tuottojen ansiota.
   OKO-konsernin liikevoittoa pudotti Henkivakuutusyhtiö Aurumin tappio, joka johtui osakekurssien laskusta.
   OPK-konserni nosti liikevoittoaan peräti 29 prosenttia 114 miljoonaan euroon.
   Pääkaupunkiseudulla toimiva Okopankki kirjasi pienemmän liikevoiton kuin 2001. Uusia luottoja pankista nostettiin 11 prosenttia edellisvuotista enemmän. Okopankin luottokanta kasvoikin 17 prosenttia, asuntoluottojen osuus niistä oli 60 prosenttia. Pankki sai 16000 uutta asiakasta. Puolet asiakkaista vastaanotti Platinabonuksia yhteensä 2,7 miljoonaa euroa.

Myös POP-Prime laski
Paikallisosuuspankit laskevat POP-Prime-koron 2,90 prosenttiin 3. maaliskuuta lähtien.
   Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan johtokunta oli pari päivää aikaisemmin päättänyt, että Osuuspankkiryhmän viitekorko Op-Prime laskee 2,90 prosenttiin niin ikään 3.3.2003.
   Kumpikin ryhmä perustelee päätöstä perustuu markkinakorkojen laskulla.

S-ryhmän tuloksesta kolmasosa asiakkaille
S-ryhmän tulos ennen satunnaiseriä oli 284 miljoonaa euroa. Siitä on jo jaettu bonukset asiakkaille. Bonusta ryhmä jakoi 116 miljoonaa euroa, ja kun tähän lisätään ylijäämän palautukset ja osuuspääoman korko, päädytään 130 miljoonan euron palautukseen asiakkaille.
   Pääjohtaja Kari Neilimo toteaa, että asiakas on pannut jäsenyyteensä keskimäärin 100 euroa ja saa 130 euroa.
   "Silloin varmaan toteutamme sitä ajatusta, jota varten olemme olemassa", Neilimo tulkitsee.
   Asiakasomistajat tekivät bonusostoja 4,2 miljardia euroa, 12 prosenttia edellisvuotista enemmän.
   Aidosti ylpeä Neilimo sanoi olevansa bonuskumppanien bonusmyynnistä. Asiakasomistajat ovat lisänneet huomattavasti ostojensa keskittämistä niihin: bonusmyynti kumppaneiden kautta kasvoi 400 miljoonaan euroon.
   S-ryhmä kertoi vuoden 2002 tuloksestaan keskiviikkona Helsingissä. Ryhmän vähittäismyynti oli lisääntynyt edellisvuodesta 4,7 prosenttia eli yli markkinoiden keskiarvon. Osuuskauppojen myynti kasvoi 5,6 prosenttia.
   Päivittäistavarakaupassa S-ryhmä sai taas lisää markkinaosuutta, joka nyt on reilu 31 prosenttia.
   Alueosuuskaupat keräävät ryhmän vähittäismyynnistä 82 prosenttia. SOK:sta tuleekin osaamiskeskus, joka tuottaa tuki- ja palvelutoimintoja alueosuuskauppojen menestymisen eteen.
   Kansainvälisessä yhteistyössä S-ryhmä turvaa löyhiin liittoumiin. Pohjoismaista yhteistyötä ryhmä selvittää parhaillaan COOP Nordenin kanssa. Kenttäjohtaja Reijo Lähteenmäki sanoo, että osakkaaksi siihen ei mennä, mutta tahtotila tiivistää yhteistyötä mm. hankinnassa on vahva. Pohjoismaiselta yhteistyöltä odotetaan esimerkiksi uutta voimaa erittäin edullisiin tuotteisiin. Tulossa on esimerkiksi uusi brandi Coop X-tra. COOP Norden on juuri helmikuun alussa saanut uuden toimitusjohtajan, Svante Nilssonin.
   Ulkomaisen kilpailijan tultua Suomen vähittäiskaupan markkinoille halpamyymälöillään alkoi esiintyä väitteitä, että se söisi S-ryhmän tulosta. Alussa kasvu leikkautuikin pois, mutta ilmeisesti asiakkaiden alkuinnostus on laantunut, sillä tuoreimpien tietojen mukaan nimenomaan S-ryhmä ei ole menettäjä.
   Neilimo sanoo S-ryhmän lisäävän omia merkkejä, huonot brandit väistyvät. "Asiakkaan ostokori halpenee. Hän voi ostaa edullisia privat label -tuotteita, merkkituotteita tai näiden yhdistelmiä."
   Rautakaupan kehittämistä S-ryhmä miettii parhaillaan. Lähteenmäen mukaan asia on esillä hallituksen kokouksessa maaliskuussa. S-ryhmä joko kehittää nykyisiä toimintojaan rautakaupan alalla tai luo uuden ketjun. "Markkinarako rautakaupassa on kovin kapea", Lähteenmäki toteaa.
   Maatalous- ja rautakaupassa SOK:n kasvu oli 0,7 prosenttia, liikevoitto 9,7 miljoonaa euroa (12,6 vuonna 2001), millä se säilytti markkinaosuutensa.

Aineistoa netistä ja yleisötilaisuuksista
Tyytyväisyys maalla tutkitaan
Maaseudun ihmisiltä kysytään heidän omaa mielipidettään omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli yhteistyössä eteläsavolaisten pilottikylien kanssa. Vastauksista aiotaan kehittää menetelmä, joka mittaa maaseutupolitiikan vaikuttavuutta maaseudun ihmisten näkökulmasta.
   Ohjeet osallistumisesta ovat osoitteessa www.mtkk.helsinki.fi/hyvix. Tutkimusaineistoa kerätään myös erilaisissa kylätilaisuuksissa ja seminaareissa.
   Lisätietoja aiheesta tutkija Asko Hänniseltä puh. 044 555 6773 tai sähköposti asko.hanninen@helsinki.fi.

Osuustoiminnan Päivä 2003
Osuustoiminnan Päivä 2003 järjestetään 8. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Aiheena on Osuustoiminta - paikallinen, suomalainen ja turvallinen vaihtoehto. Päivän ohjelma >>

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset