Tämä valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään historiallisen tärkeän asian vuoksi. Johtokunta on valmistellut alustavat linjanvedot osuustoiminnan yhteistyön uudelleen organisoinnista ja pyytää valtuuskunnalta valtuuksia jatkaa tätä työtä.

Yli 100-vuotinen suomalainen osuustoiminta on osoittanut elinvoimansa. Kuluttajaosuustoiminta on mennyt vauhdilla eteenpäin. Niin osuuspankeissa kuin SOK:laisissa osuuskaupoissa on kummassakin yli miljoona jäsentä. Myös keskinäinen vakuutustoiminta on menestynyt hyvin.

Tuottajaosuustoiminta on selviytynyt EU-murroksesta pelättyä paremmin. Metsäliitto on noussut maailman suurimpien puukauppa- ja metsäteollisuusyritysten joukkoon.

Me kaikki voimme olla ylpeitä suomalaisen osuustoiminnan saavutuksista.

Osuustoiminnan yhteistyörakenteet eivät ole täysin pysyneet mukana kehityksen huimassa vauhdissa. Pellervo-Seuran melko uusi strategia on oikeansuuntainen, muttei mene kaikessa riittävän pitkälle.

SOK-ryhmä ei valtaosaltaan tuntenut oloaan kotoisaksi Pellervossa ja erosi vajaat kymmenen vuotta sitten. Myös osuuspankkikeskus on halukas jättämään jäsenyyden Pellervossa siihen halukkaiden pankkien varaan.

Nämä linjaukset ovat vauhdittaneet johtokunnan esityksiä, mutta eivät ole niiden pohjimmaisia syitä. Varsinaiset syyt ovat syvemmällä, koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä ja kansantalouden avautumisessa.

Uudesta osuustoiminnan neuvottelukunnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. Nyt on realistista tavoitella koko suomalaista osuustoimintaa yhteistyöhön ensimmäistä kertaa maan itsenäisyyden aikana. Yhteinen nimittäjä on halu kehittää jäsenomisteista liiketoimintaa.

Tehokas lähellä maatalouspolitiikkaa oleva edunvalvonta on tärkeää tuottajaosuustoiminnalle. EU:ssa maatalouspolitiikka ulottuu tavallaan pitemmälle jalostusketjussa kuin mitä Suomessa on totuttu ajattelemaan. Tätä edunvalvontaa tuottajaosuuskunnat tekevät Euroopassa yhdessä maataloustuottajajärjestöjen kanssa.

On varsin luonnollista, että Pellervo-Seurassa on tultu vaiheeseen, jolloin toimintoja pitää ja voidaan eriyttää toisistaan. Pellervolla on huomattava varallisuus, mikä kaikissa vaihtoehdoissa on turvattava ja sen tuottoa on käytettävä nykyjäsenten hyväksymiin tarkoituksiin. Varallisuuden tuotto ainakaan näin matalasuhdanteen aikana ei ole kuitenkaan riittävä turvaamaan nykyisenlaajuista toimintaa.

Osuustoiminnan tulevaisuus riippuu sekä sen kyvystä uudistua että rakentaa perinteelle ja kokemukselle. Johtokunnan ehdotukset Pellervo-Seuran ja osuustoiminnan yhteistyörakenteiden tulevaisuudesta perustuvat juuri tälle ajattelulle.