PELLERVO-SEURA
23.8.2005
TIEDOTE
Julkaisuvapaa 23.8.2005 klo 14.00

Pellervon Pohjois-Pohjanmaan "Kasvuvoimaa Osuustoiminnasta" -seminaari 
23.8.2005 Oulun Osuuspankki, Oulu


Pellervon hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström Oulun seminaarissa:
SUOMALAINEN ELINTARVIKEKETJU VAHVASTI OSUUSTOIMINNALLINEN

Osuustoiminnan merkitys suomalaisten jokapäiväisessä elämässä on niin itsestään selvä asia, että emme välttämättä aina muista, että sitä pitää tarkkaan vaalia koko ajan. Osuuskuntien jäseniä pitää informoida seikkaperäisesti osuustoiminnan perusteista ja jäsenten oikeuksista. Hallintohenkilöitä pitää kouluttaa hyvään hallintotapaan ja omistajan ohjaukseen.

Suomalainen elintarvikeketju on luonteeltaan vahvasti osuustoiminnallinen, kun seuraamme sitä pellolta pöytään. Alkutuotanto, maito-, liha- ja kananmunatuotanto on vahvasti osuuskuntakeskeistä. Loppupäässä liki 45 % kuluttajista toimii jonkin kuluttajaosuuskunnan kautta. Tähän ketjuun ovat sidoksissa myös sidosryhmiä, jotka ovat osuustoiminnallisia tai luonteeltaan keskinäisiä, kuten osuuspankit ja vakuutusyhtiöt. Suomessa on 3,3 miljoonaa osuuskunnan jäsenyyttä. Tässä on jonkin verran päällekkäisyyttä, koska erityisesti maataloustuottajat ovat jäsenenä useassa osuuskunnassa. Euroopan suurin tuottajaosuuskunta ja maailman suurin metsäosuuskunta on muuten Metsäliitto, jossa jäseniä on yli 120.000.

Globalisaatio törmää suomalaiseen ruokaketjuun

Kun tutkimme maailmanlaajuisia ilmiöitä, niin globalisaatio tulee usein vastaan. Aina kun joku käyttää tätä sanaa, on pakko kysyä mitä asianomainen globalisaatiolla tarkoittaa. Sanan myönteisiin puoliin kuuluu luonnollisesti kaupan esteiden aleneminen; suomalainen elektroniikka- ja metsäteollisuus pääsevät monelle mantereelle toimimaan tavalla, joka on suomalaisen yhteiskunnan eduksi. Suomalaisen kuluttajan kannalta myönteisiin puoliin kuuluu se, että vaihtoehtoisia ruokia, hedelmiä ja vihanneksia tulee maahan rikastuttamaan ruokapöydän antimia. 

Tähän ilmiöön sisältyy myös hyvin paljon uhkakuvia. Yleensä toteamme suomalaisesta elintarviketaloudesta, että se koostuu arvoketjusta, jossa syntyvä lisäarvo pysyy ketjussa ja tulee sekä tuottajien että kuluttajien eduksi. Siinä syntyvät tuotteet ovat laadukkaita ja turvallisia sekä perustuvat kotieläinten hyvinvointiin ja suomalaisen maaseudun arvoihin. Suomalainen jalostava elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tähän asti olleet luonteeltaan melko sini-valkoisia ja edustaneet suomalaista omistusta parhaimmillaan.

Nyt globalisaation lieveilmiöihin kuuluu monikansallisten kauppaketjujen esiinmarssi, kun rajat avautuvat. Näiden kauppaketjujen tuotteet tulevat milloin mistäkin maanosasta. Tuotteet ovat ehkä edullisia, mutta niiden tuotemerkit eivät sano juuri mitään, ja tuotteissa käytetyn raaka-aineen alkuperästä, saati siitä, millaisissa olosuhteissa niitä on jalostettu, ei ole aina tarpeeksi tietoa. Halvat, mutta tuntemattomat tuotteet ympäri maailmaa törmäävät suomalaisen ruokaketjun turvallisiin tuotteisiin. 

Vastavoimaa tähän haasteeseen saamme siitä, että seisomme vahvasti suomalaisen tuotteen takana. Valistamme kuluttajia käyttämään teollisuuden tuotemerkkejä ja kaupan Suomessa valmistettuja tuotteita. Alkuperäismerkintä, joka kertoo selkeästi suomalaisesta raaka-aineesta ja jalostuksesta, on tässä lähtökohtana. Suomalainen osuustoiminta antaa tässä paljon mahdollisuuksia.

Seminaarin ohjelma ja alustuksia >>

Lisätietoja: 
maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström, puh. 0400 482 911 ja 
osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Pellervo, puh. 0400 545 989