PELLERVO-SEURA
LEHDISTÖTIEDOTE
6.9.2006


TALOUSNEUVOS HEDVIG GEBHARDIN ELÄMÄKERTA

Talousneuvos Hedvig Gebhardin elämäkerta julkistettiin 6.9.2006 Helsingissä tekijöinään työpari Anna-Liisa Sysiharju (s. 1919) ja Riitta Mäkinen. Professori Sysiharju on Hedvig ja Hannes Gebhardin pojantytär ja kasvattilapsi, VTM Riitta Mäkinen historiantutkija.


Sysiharju ja Mäkinen 6.9.2006.
Hedvig Gebhard (1867–1961) oli varhaisimpia naisia Helsingin yliopistossa, sittemmin naisasiapioneeri, osuustoiminnan suurnainen, sosiaalipoliitikko, lehtinainen, kotitalouskoulutuksen kehittäjä ja vielä sivutoiminen pienviljelijäemäntä. Professori Hannes Gebhardin kanssa hän muodosti tuotteliaan, temperamentikkaan ja välillä ristiriitaisenkin työparin, joka yhdessä astui myös ensimmäiseen eduskuntaan 1907.

Avioliiton alkuvuosina Hedvigin toiminta oli paljolti näkymätöntä, mutta ratkaisevaa Hanneksen hankkeiden tukemista. Tultuaan kansanedustajaksi ja Suomen kriisivuosina Hedvigistäkin tuli näkyvä ja itsenäinen vaikuttaja. Toisella, noin 10-vuotisella kansaedustajakaudella hän paneutui sosiaalipolitiikkaan ja kotitalouksien kehittämiseen, mitkä aiheet olivat hänelle läheisiä myös Kotilieden toimituskunnan johtajana. Leskenä ja eduskuntauran jäätyä Hedvig Gebhard paneutui 1930-luvulla uudestaan naisasiajärjestötyöhön. Huolimatta hiukan ruotsinvoittoisesta suomenkielestään hän oli suosittu puhuja. Osuustoiminta pysyi hänen sydäntään lähellä loppuun asti.

Gebhardit olivat varhaisimpia aviopareja, joissa kumpikin puoliso toimi julkisuuden vaikuttajina. He ovat myös harvoja pariskuntia, joista kummastakin on kirjoitettu erillinen elämäkerta. Hannes Gebhardin elämäkerta professori Aulis J. Alasen kirjoittamana ilmestyi 1964.

Tyttärestä Maiju Gebhardista tuli niin ikään tunnettu hahmo, joka nykyään muistetaan parhaiten astiankuivauskaapin keksijänä. Perheen kaksi poikaa kuolivat nuorina.

Yli 90-vuotiaaksi elänyt Hedvig Gebhard ehti osallistua Suomen vaiheisiin ja kansakunnan rakentamiseen 1880-luvun aatteellisesta noususta atomiajan kynnykselle. Yhtä aikaa realistisen ja idealistisen Hedvig Gebhardin erityispiirre aikansa - tai ehkä pitäisi sanoa - aikojensa vaikuttajana oli yhteistyövalmius, pyrkimys sillanrakennukseen. Harva suomalainen on voinut toimia yhtä sujuvasti ja aina optimistisena naisten ja miesten, oikeistolaisten ja vasemmistolaisten, ruotsin- ja suomenkielisten, maaseutuväen ja kaupunkilaisten keskuudessa. Toisaalta hän osasi olla varsin teräväkielinen, mistä todistavat esimerkiksi elämäkertaan lainatut eduskuntapuheenvuorot.

Kirjassa yksityinen ja julkinen elämä limittyvät saumattomasti. Kirjeitä, muita asiakirjoja ja painettua aineistoa ovat täydentäneet Anna-Liisa Sysiharjun henkilökohtaiset muistot isovanhemmistaan.

Teoksen on kustantanut Otava. Pellervo-Seura osallistui teoksen kustannuksiin ja on varannut osan painoksesta käyttöönsä. Pellervo-Seurassa oli naisten ja nuorten osallistumista edistävä Hedvig-projekti vuosina 1999–2003 ja seuran panostus elämäkertateokseen on sekä kunnianosoitus Hedvigin elämäntyölle että jatke jo Hedvigin viitoittamalle järjestölliselle tasa-arvotyölle.

Riitta Mäkinen, Anna-Liisa Sysiharju: Eteenpäin ja ylöspäin. Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta. 336 s. Otava 2006. ISBN-13: 978-951-1-20786-3. ISBN-10: 951-1-20786-5.

Tutustu Hedvig Gebhardiin myös nettisivuilla www.pellervo.fi/hedviggeghard/

Lisätietoja:

Osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Pellervo, puh. (09) 4767 5502, 0400 545 989, sami.karhu@pellervo.fi
Valt. maist. Riitta Mäkinen, puh. (03) 374 9656, riitta.makinen@reppu.net

Kirjan arvostelukappaleet:
Yhteyspäällikkö Tarja Kopra, Otava, tarja.kopra@otava.fi

Takaisin